Verkkouutiset: Uusi järjestelmä: Päivi Räsäsen mukaan Syyrian pakolaisille harkittiin vuoden oleskelulupia

Verkkouutiset: Uusi järjestelmä: Päivi Räsäsen mukaan Syyrian pakolaisille harkittiin vuoden oleskelulupia 10.10.2013
Sisäministeri Päivi Räsäsen vastaus kirjalliseen kysymyksen

Sisäministerin mukaan aie myöntää syyrialaispakolaisille tilapäisiä oleskelulupia vuodeksi kerrallaan kaatui kuntapaikkoihin.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on vastannut kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) eduskuntakyselyyn Syyrian pakolaisten auttamisesta.

Hallitus päätti syyskuussa kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä ja kohdentaa tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 syyrialaisille.

Päivi Räsänen toteaa vastauksessaan, että asiaa valmisteltaessa esillä oli myös uuden järjestelmän luominen "humanitaarisin perustein otettujen henkilöiden nopeaksi sijoittamiseksi Suomeen".

Siinä maahanmuuttovirasto myöntäisi tilapäiset oleskeluluvat yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

"Lainkohtaa ei ole käytännössä viime vuosina sovellettu. Menettelyn käyttöön otto edellyttäisi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä poikkeavan järjestelmän luomista humanitaarisin perustein otettujen henkilöiden nopeaksi sijoittamiseksi Suomeen", Päivi Räsänen toteaa.

"Koska tällä menettelyllä Suomeen saapuville henkilöille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, heillä ei oleskeluluvan perusteella olisi oikeutta kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan oleskelun alkuvaiheessa. Soveltamisessa ei pystyttäisi nopealla aikataululla turvaamaan pakolaisen kuntapaikkaa eikä siten myöskään palvelujärjestelmän piiriin pääsyä ja käytännössä joudutaan hankaliin yhteensovittamistilanteisiin vastaanottojärjestelmän ja kunnallisen palvelujärjestelmän välillä", hän kertoo suunnitelman kohtaamista vaikeuksista.

Sisäministerin mukaan nyt normaalissa kiintiömenettelyssä Suomeen tulevat syyrialaispakolaiset "asettuvat Suomeen saavuttuaan kunnan asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin".

__________________________________

KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2013 vp

KK 796/2013 vp - Jani Toivola /vihr
Syyrian pakolaisten auttaminen
Eduskunnan puhemiehelle

Syyriassa on meneillään toisen maailmansodan jälkeen hirvittävin humanitäärinen katastrofi. Syyrian jo kolme vuotta kestänyt sisällissota on johtanut valtaviin pakolaisvirtoihin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi syyskuussa, että syyrialaisia pakolaisia on nyt jo yli 2 miljoonaa. UNHCR arvioi kuluvan vuoden elokuussa, että jo miljoona syyrialaista lasta on joutunut lähtemään kotimaastaan pakolaisiksi ja yli 2 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan Syyrian rajojen sisäpuolella. Tilanne on vain pahenemaan päin.

Suurin osa pakolaisista suuntaa naapurivaltioihin, mutta moni on lähtenyt hakemaan turvapaikkaa myös kauempaa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset ja naiset, odottavat turvapaikkapäätöksiä lähialueiden pakolaisleireillä. Rikollisjärjestöt salakuljettavat puolestaan niitä pakolaisia, joilla on varaa maksaa. Muun muassa viime perjantaina 13.9.2013 Venäjän rajaviranomaiset ilmoittivat, että syyrialaispakolaiset pyrkivät nyt joukolla Venäjän kautta Suomeen ja Viroon ja kahden viime kuukauden ajan he ovat estäneet noin 45 Syyrian kansalaisen laitonta rajanylitystä.

Suomi on antanut humanitäärista apua Syyrian pakolaisten auttamiseksi paikan päällä noin 12 miljoonaa euroa vuodesta 2011 lähtien. Pakolaisten auttaminen paikan päällä on ehdottoman tärkeää. Sen lisäksi Suomen tulee pystyä vastaamaan alati kasvavaan pakolaisongelmaan.

Suomi on aiemmin tarjonnut hätätapauspaikkoja käytettäväksi, koska vuoden 2013 pakolaiskiintiö on jo täytetty. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että hätätapauskiintiö käytettäisiin sille aiemmin varattuun tarkoitukseen. Lisäksi hätätapauskiintiö on tällä hetkellä käytännössä täynnä. Tämä ei siis ole nyt ratkaisu asiaan.

UNHCR on myös kesäkuussa vedonnut valtioihin, jotta ne harkitsisivat syyrialaisten pakolaisten ottamista humanitäärisena maahanmuuttona. Tähän mennessä Saksa on ainoa valtio, joka on tähän ryhtynyt. Myös Ruotsi ja Itävalta ovat olleet aktiivisia pakolaisten vastaanottamisessa. Ulkomaalaislain 93 §:ssä sanotaan, että valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitäärisellä perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi.

Yksi vaihtoehto on varata vuoden 2014 pakolaiskiintiöstä osa syyrialaisille pakolaisille ja perheen yhdistämisille, mutta koska pakolaisten määrä on niin suuri ja avun tarve akuutti, tulisi pakolaiskiintiön päälle tehdä oma kiintiö pelkästään syyrialaisille. Avun tarve ei ole vähentynyt muualla maailmassa, eikä ole oikein, että Suomi vie mahdollisuuden turvapaikkaan muilta apua tarvitsevilta. Kiintiön hyvänä puolena on se, että tulijat vastaanotetaan asianmukaisesti. Hankaluutena puolestaan on se, että kuntapaikkoja on vaikea saada ilman kustannuksia kattavaa lisärahoitusta. Toinen vaihtoehto olisi ottaa käyttöön humanitäärinen maahanmuutto.

Helsingin Sanomat uutisoi (3.9.2013), että Ruotsin maahanmuuttovirasto on päättänyt myöntää kaikille suojelua tarvitseville syyrialaispakolaisille pysyvän oleskeluluvan. Ruotsi on siten ensimmäinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka antaa heti pysyvän oleskeluluvan syyrialaispakolaisille. Päätös sisältää sen, että kaikki tällä hetkellä Ruotsissa olevat noin 8 000 syyrialaista, joilla on väliaikainen oleskelulupa, saavat pysyvän oleskeluluvan ja oikeuden tuoda perheensä Ruotsiin. Saksa on puolestaan ilmoittanut ottavansa tänä vuonna vastaan 5 000 syyrialaista pakolaista tilapäiseen suojeluun.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy Syyrian pakolaisten auttamiseksi,
aikooko Suomi ottaa ulkomaalaislain 93 §:n nojalla nopeutetussa ajassa syyrialaisia pakolaisia,
aikooko Suomi ottaa käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten, ja mikäli näin on, otetaanko lisäkiintiö käyttöön jo tänä vuonna ja
onko Suomi tietoinen siitä, mihin Venäjän rajalla kiinni otetut laittomat rajanylittäjät ovat joutuneet?

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013
Jani Toivola /vihr
Eduskunnan puhemiehelle

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jani Toivola /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 796/2013 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy Syyrian pakolaisten auttamiseksi,

aikooko Suomi ottaa ulkomaalaislain 93 §:n nojalla nopeutetussa ajassa syyrialaisia pakolaisia,

aikooko Suomi ottaa käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten, ja mikäli näin on, 

otetaanko lisäkiintiö käyttöön jo tänä vuonna ja

onko Suomi tietoinen siitä, mihin Venäjän rajalla kiinni otetut laittomat rajanylittäjät ovat joutuneet?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen. Hallitus päätti perjantaina 20.9.2013 kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä. Lisäksi tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Syyrialaispakolaiset otetaan normaalin kiintiömenettelyn mukaisesti yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Tällöin he myös asettuvat Suomeen saavuttuaan kunnan asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Syyrian mittavan pakolaiskriisin vuoksi UNHCR on vedonnut valtioihin useaan otteeseen avun tarjoamiseksi pakolaiskriisissä humanitaarisen avun lisäksi. Vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä päätetään valtion talousarviossa eduskunnan päätöksellä. Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle 2014. Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Vuosille 2015-2017 300 henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Asiaa valmisteltaessa esillä oli myös toisena vaihtoehtona ulkomaalaislain 93 §:n soveltaminen (muu humanitaarinen maahanmuutto), joka perustuu valtioneuvoston päätöksentekoon ottaa erikseen sovittu ryhmä pakolaisia tilapäiseksi ajaksi Suomeen. Kiintiöpakolaisten lisäksi voi ilmetä tarvetta ottaa ulkomailta erinäisiä ryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kyseessä voi olla Suomen osallistuminen johonkin kansainväliseen hankkeeseen tai taustalla voivat vaikuttaa kotimaiset poliittiset tarpeet. Valtioneuvosto tekisi tällöin yleisistunnossa poliittisen päätöksen, joka olisi luonteeltaan hallinnollistyyppinen päätös. SM, UM ja TEM valmistelisivat yhteistyössä ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi ja Maahanmuuttovirasto myöntäisi tämän jälkeen UlkL 112 §:n nojalla tilapäiset oleskeluluvat enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Lainkohtaa ei ole käytännössä viime vuosina sovellettu. Menettelyn käyttöön otto edellyttäisi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä poikkeavan järjestelmän luomista humanitaarisin perustein otettujen henkilöiden nopeaksi sijoittamiseksi Suomeen. Koska tällä menettelyllä Suomeen saapuville henkilöille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, heillä ei oleskeluluvan perusteella olisi oikeutta kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan oleskelun alkuvaiheessa. Soveltamisessa ei pystyttäisi nopealla aikataululla turvaamaan pakolaisen kuntapaikkaa eikä siten myöskään palvelujärjestelmän piiriin pääsyä ja käytännössä joudutaan hankaliin yhteensovittamistilanteisiin vastaanottojärjestelmän ja kunnallisen palvelujärjestelmän välillä.

Suomen ja Venäjän rajalla kiinniotetut luvattomat rajanylittäjät toimitetaan vastaanottokeskukseen, mikäli heidät otetaan kiinni Suomen puolella ja he ovat hakeneet turvapaikkaa. Venäjän puolella kiinniotettujen henkilöiden kohtelu perustuu Venäjän lainsäädäntöön ja Venäjän viranomaisten toimivaltaan. Kohteluun vaikuttaa se mihin rikkomuksiin henkilön katsotaan syyllistyneen, esimerkiksi oleskeleeko hän Venäjällä laillisesti vai laittomasti. Suomen ja Venäjän rajaviranomaiset vaihtavat säännöllisesti tietoa rajatilanteesta lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mahdollistamissa rajoissa. Mikäli kiinniotetut henkilöt eivät ole ylittäneet valtakunnan rajaa, niin tietojenvaihdossa keskitytään rajaturvallisuutta koskeviin seikkoihin. Kansallisen lainsäädännön mukaan toteutettavien jatkotoimenpiteiden seuranta ei kuulu Suomen ja Venäjän rajaturvallisuusyhteistyön piiriin.

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen