MTV3: Maahanmuuttovirasto ei tunne armoa: "Lakia noudatettava"

MTV3: Maahanmuuttovirasto ei tunne armoa: "Lakia noudatettava" 10.10.2013
Maahanmuuttoviraston tiedote: Koskettavassakin tapauksessa lakia on noudatettava yhdenvertaisesti

- Julkisuudessa esitettyjen tietojen pohjalta syyrialaistytön tapaus on surullinen ja hankala ja koskettaa myös Maahanmuuttoviraston virkamiehiä. Lupaviranomaisena meille on kuitenkin tärkeää kohdella kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti, lakia noudattaen, tiedottaa maahanmuuttovirasto.

Tapauksessa on kyse siitä, että Suomessa vuosia asunut syyrialaisperhe on halunnut saada Venäjällä lastenkotiin sijoitetun sukulaistyttönsä Suomeen. 4-vuotias Lana sairastaa epilepsiaa.

Tyttö ja tämän äiti olisivat halunneet hakea oleskelulupaa Suomeen, mutta se oli mahdotonta koska Suomen lähetystö Syyriassa on suljettu. Kaksikko sai viisumit Venäjälle, mutta Suomen oleskelulupaa ei saatu. Lopulta sisar Suomessa lähetti oman ja tyttärensä passit heille, mutta yritys tulla Suomeen epäonnistui. Lana päätyi lastenkotiin ja äiti vangittiin.

"Ei helpotuksia"

Maahanmuuttovirastoa on on moitittu inhimillisyyden puutteesta ja kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomisesta. Syynä kritiikkiin on ollut se, että virasto vaatii oleskelulupaa hakevalta laillista oleskelua maassa, jossa hakemus tehdään.

- Oleskeluluvan hakemisen helpottaminen yksittäisten hakijaryhmien, esimerkiksi syyrialaisten kohdalla olisi ongelmallista paitsi voimassaolevan lainsäädännön näkökulmasta, myös siksi, että se olisi ristiriidassa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kanssa. Syyrian aseellinen selkkaus ei yksin riitä perusteeksi asettaa syyrialaisia toisten asiakkaiden edelle. Maahanmuuttovirastossa käsiteltävänä olevista perheenyhdistämishakemuksista monet koskevat henkilöitä, jotka ovat kotoisin maailman muilta kriisialueilta, kuten Somaliasta, Afganistanista ja Irakista, maahanmuuttovirasto toteaa.

Lupaa voi hakea vain siinä maassa, jossa oleskelee laillisesti

Turvapaikkaa voi hakea vain Suomessa, kertoo maahanmuuttovirasto. Ulkomailla oleskeleva, suojelun tarpeessa oleva henkilö voi kuitenkin päästä Suomeen pakolaiskiintiön kautta. Jos maa, johon henkilö on paennut kotimaastaan, ei tarjoa riittävää suojelua, UNHCR voi toimivaltansa puitteissa todeta henkilön kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoituksen tarpeessa olevaksi ja mahdollisesti esittää häntä kiintiöpakolaiseksi esimerkiksi Suomeen.

Ulkomaalaislain lähtökohta on, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön ydinperheen jäsenelle. Ydinperheeseen kuuluvat puoliso ja alaikäiset, naimattomat ja huollettavat lapset.

____________________________________

Maahanmuuttoviraston tiedote: Koskettavassakin tapauksessa lakia on noudatettava yhdenvertaisesti

Venäjällä oleskelevan 4-vuotiaan syyrialaistytön tapaus on ollut alkuviikosta näkyvästi esillä julkisuudessa. Sen yhteydessä Maahanmuuttovirastoa on moitittu inhimillisyyden puutteesta ja kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomisesta. Syynä kritiikkiin on ollut se, että virasto vaatii oleskelulupaa hakevalta laillista oleskelua maassa, jossa hakemus tehdään.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen pohjalta syyrialaistytön tapaus on surullinen ja hankala ja koskettaa myös Maahanmuuttoviraston virkamiehiä. Lupaviranomaisena meille on kuitenkin tärkeää kohdella kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti, lakia noudattaen.

Oleskeluluvan hakemisen helpottaminen yksittäisten hakijaryhmien, esimerkiksi syyrialaisten kohdalla olisi ongelmallista paitsi voimassaolevan lainsäädännön näkökulmasta, myös siksi, että se olisi ristiriidassa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kanssa. Syyrian aseellinen selkkaus ei yksin riitä perusteeksi asettaa syyrialaisia toisten asiakkaiden edelle. Maahanmuuttovirastossa käsiteltävänä olevista perheenyhdistämishakemuksista monet koskevat henkilöitä, jotka ovat kotoisin maailman muilta kriisialueilta, kuten Somaliasta, Afganistanista ja Irakista.

Lupaa voi hakea vain siinä maassa, jossa oleskelee laillisesti

Suomen ulkomaalaislaissa säädetään, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija oleskelee laillisesti. Toisin sanoen laillinen oleskelu on ensimmäinen edellytys sille, että oleskelulupahakemuksen voi jättää Suomen edustustoon. Muita luvan myöntämisen edellytyksiä voidaan tutkia vasta tämän jälkeen. Sääntely on ollut laissa vuodesta 2004, eikä Maahanmuuttovirastolla ole mahdollisuutta poiketa siitä, minkä ovat vahvistaneet myös suomalaiset hallintotuomioistuimet omissa päätöksissään.

Laillisen oleskelun vaatimusta arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti sen maan lainsäädännön mukaan, jossa henkilö oleskelee. Arvioinnissa Maahanmuuttovirasto hyödyntää ajantasaista lähtömaatietoa. Joskus oleskelun laillistamiseksi voi olla muitakin tapoja kuin viisumin tai oleskeluluvan saaminen, esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n antama todistus.

Turvapaikkaa sen sijaan voi hakea vain Suomessa. Ulkomailla oleskeleva, suojelun tarpeessa oleva henkilö voi kuitenkin päästä Suomeen pakolaiskiintiön kautta. Jos maa, johon henkilö on paennut kotimaastaan, ei tarjoa riittävää suojelua, UNHCR voi toimivaltansa puitteissa todeta henkilön kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoituksen tarpeessa olevaksi ja mahdollisesti esittää häntä kiintiöpakolaiseksi esimerkiksi Suomeen.

Myös kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan aina

Silloin kun henkilöllä ei ole vireillä olevaa oleskelulupahakemusta, Maahanmuuttovirasto ei voi ottaa etukäteen kantaa, millainen päätös tehtäisiin. Jokainen oleskelulupahakemus käsitellään yksilöllisesti tarkastellen perusteita, joihin hakija tai hänen perheenjäsenensä vetoaa. Maahanmuuttovirasto arvioi viran puolesta aina myös kansainvälisten sopimusten, kuten YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen merkityksen yksittäistapauksessa. Myös ulkomaalaislaki edellyttää huomioimaan lapsen edun.

Perhesidelupa vain ydinperheen jäsenille

Ulkomaalaislain lähtökohta on, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön ydinperheen jäsenelle. Ydinperheeseen kuuluvat puoliso ja alaikäiset, naimattomat ja huollettavat lapset.

Muille omaisille eli esimerkiksi iäkkäille vanhemmille tai sisarusten lapsille oleskelulupa voidaan myöntää vain tietyissä tarkoin laissa määritellyissä tapauksissa. Näissäkin tapauksissa lupaa on haettava siinä maassa, jossa hakija oleskelee laillisesti.