Yle: Ulkomaisille kausityöntekijöille tulossa oikeus sosiaaliturvaan – laki uudistuu

Yle: Ulkomaisille kausityöntekijöille tulossa oikeus sosiaaliturvaan – laki uudistuu 14.10.2013

Julkinen terveydenhuolto ja perhe-etuudet avataan vuoden alusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Muutaman vuoden kuluttua sosiaaliturvan piiriin pääsevät myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat.

Kun EU-maan kansalainen tulee Suomeen töihin, hän pääsee sosiaaliturvan piiriin muutamassa kuukaudessa. Niin sanottujen kolmansien maiden työntekijöille julkinen terveydenhuolto ja perhe-etuudet ovat kuuluneet vain, jos oleskelu on katsottu vakituiseksi.

Lyhytaikaisen työvoiman terveydenhoito on koitunut kunkin itse maksettavaksi.

- Käytännössä he ovat vastanneet kustannuksista itse, paitsi jos kyseessä on kiireellinen hoito, sanoo apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Vuoden alusta sosiaaliturva koskee kaikkia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvia, jotka tulevat Suomeen töihin. Työn kestolla ei ole merkitystä, kun aiemmin sen on täytynyt useissa tapauksissa olla vähintään kaksi vuotta. Työntekoon vaaditaan tilapäinen oleskelulupa.

Jatkossa myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, esimerkiksi marjanpoimijat, pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Direktiivi on vielä neuvottelussa, ja tulee voimaan todennäköisesti muutaman vuoden kuluessa.

- Lähtökohta on, että työhön tulevia kohdellaan niinkuin suomalaisia, Lindqvist-Virtanen sanoo.

Tilapäisellä työluvalla työskentelevät saavat oikeuden paitsi terveydenhuoltoon myös lapsilisiin ja kotihoidontukeen.

Suomi rajoittaa, Ruotsi ei

Muutoksen taustalla on EU-direktiivi, joka velvoittaa muuttamaan lakia yhdenmukaiseksi muun Euroopan kanssa. Nyt EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kohtelu on eri maissa kirjavaa.

Suomi on kuitenkin yksi harvoista, joka rajoittaa työntekijän oikeutta terveyspalveluihin.

Useissa Euroopan maissa oikeus terveydenhuoltoon on sidottu sairausvakuutusjärjestelmään. Vakuutus taas on sidottu työssäoloon.

- Silloin henkilö, joka aloittaa työnteon, on automaattisesti kytketty sairausvakuutuksen piiriin, Lindqvist-Virtanen sanoo.

Pohjoismaissa terveydenhuolto taas perustuu asumiseen ja oleskelun kestoon, mutta esimerkiksi Ruotsissa ulkomaiset työntekijät pääsevät jo nyt sosiaaliturvan piiriin välittömästi.

- Ehkä me Suomessa olemme näyttäytyneet hieman torjuvina, mutta nyt tarkoitus on muuttaa pelisääntöjä reiluiksi. Tästä henkilöryhmästä ei saa tehdä b-työvoimaa, vaan heillä pitää olla samat oikeudet kuin muilla työtä tekevillä.

"Kyseessä on häviävän pieni luku"

Maahanmuuttoviraston mukaan tilapäisiä oleskelulupia työn perusteella myönnetään vuosittain noin 2 500. Tilapäisellä luvalla Suomeen tullaan esimerkiksi siivous-, ravintola- ja rakennusalalle.

Laki muuttaa myös EU-kansalaisten asemaa niin, että jatkossa työntekijä pääsee toisessa EU-maassa sosiaaliturvan piiriin heti. Aiemmin on vaadittu vähintään neljä kuukautta kestävä työsuhde.

Kaikkiaan sosiaali- ja terveyministeriö arvioi, että uuden lain myötä uusia sosiaaliturvan asiakkaiden määrä lisääntyisi reilulla kahdellatuhannella henkilöllä. Lisäkustannukset olisivat noin neljä miljoonaa euroa.

- Muutos on pieni, koska se koskee vain henkilöitä, jotka ovat Suomessa töissä lyhyen ajan.Terveydenhuollon kulut ovat kokonaisuudessaan useita miljardeja, joten kyseessä on häviävän pieni luku, Carin Lindqvist-Virtanen sanoo.

Eduskunnassa ehti jo herätä keskustelu, jossa epäiltiin, että uusi laki mahdollistaa keplottelun sosiaaliturvalla. Lindqvist-Virtanen on eri mieltä.

- Laki lähtee siitä, että edellytämme riittävää ja tosiasiallista työntekoa, jota tutkitaan sillä, että henkilölle on maksettu palkkaa. Kontrollimahdollisuus voi itseasiassa parantua aikaisemmasta. Se ei ainakaan huonone, hän sanoo.

Lakiesitystä käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ensi tiistaina. Eduskunnan hyväksyttäväksi se päätyy vielä ennen joulua.

Uusi laki tulee voimaan vuoden alussa.