HS: Syrjäytyvien maahanmuuttajanuorten määrästä Suomessa pelkkiä arvauksia

Helsingin Sanomat: Syrjäytyvien maahanmuuttajanuorten määrästä Suomessa pelkkiä arvauksia 24.10.2013

Ulkomaalaistaustaisten nuorten riski joutua koko yhteiskunnan ulkopuolelle on suuri. Niistä nuorista, joilla ei peruskoulun jälkeen ole työtä eikä koulutuspaikkaa, jo nyt useampi kuin joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.

Vaarana on, että merkittävä osa ulkomaalaistaustaisista nuorista syrjäytyy, eikä koko elämänsä aikana pääse kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tämä on yksi näkemys siitä, miten maahanmuuttajien kotoutuminen on Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana onnistunut.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi eilen ensimmäistä kertaa raportin, jossa eri tilastoja ja selvityksiä yhdisteltiin, jotta maahanmuuttajien kotoutumisesta saataisiin jonkinlainen kokonaiskuva. Kotoutumista tarkastellaan raportissa pitkällä aikavälillä ja lähes kolmenkymmenen mittarin avulla.

Nuorison, ja erityisesti tulevien polvien tilanne, on raportin mukaan haastava. Syrjäytymisuhka on havaittu, mutta strategiaa tai visiota, jolla toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajanuorten joutumista yhteiskunnan ulkopuolelle yritettäisiin estää, ei ole olemassa.

"Toivon, että nämä uussuomalaiset tarvitsisivat mahdollisimman vähän mitään erityistoimia", työministeri Lauri Ihalainen (sd) sanoi Ramboll Consultingin ministeriölle tekemän raportin julkistamisen yhteydessä. Viimeaikaiset uutiset maahanmuuttajajengeistä ja erilaisiin konflikteihin sotimaan lähtevistä ruotsalais- ja norjalaisnuorista ovat kuitenkin herättäneet kysymyksen, pitäisikö Suomen panostaa nykyistä paremmin maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen torjuntaan?

"Esimerkiksi peruskoulunsa keskeyttäneiden ulkomaalaisten määrästä ei ole meillä edes mitään tietoa, on vain arvauksia", työministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sanoo. Hänen arvauksensa on, että luku voi olla mitä tahansa 2 000:n ja 10 000:n välillä.

Ihalainen muistuttaa, että nuorisotakuu koskee myös maahanmuuttajia, mutta suvaitsevaisuuden ilmapiirin luomiseen eivät yksin työministeriön keinot riitä.

"Oppivelvollisuuden ulottaminen 17 ikävuoteen on yksi askel, jolla nuoret, jotka ovat ylittäneet oppivelvollisuusiän, mutta eivät ole päättäneet peruskoulua, voisivat saada koulutusputkesta kiinni", Ihalainen sanoi. Toinen konsti on lukioon valmistavan koulutuksen kehittäminen.

Työllistyminen on kaikkien maahanmuuttajien kannalta tärkeä osa kotoutumista. Maahanmuuttajan keskimääräinen tie työelämään kestää noin 8–10 vuotta. Ihalaisen mielestä aika on liian pitkä. "Mietin, olemmeko itse nostaneet maahanmuuttajien työllistymiskynnystä pitämällä esimerkiksi kielitaitovaatimusta liian tärkeänä."

Myös naisten mahdollisuudet päästä työelämään ovat usein miehiä heikommat.

Raportin mukaan maahanmuuttajat kokevat olonsa Suomessa hyväksi. He tuntevat olonsa turvalliseksi ja haluavat tehdä töitä. Pitkään maassa asuneiden työllisyys onkin jo lähellä kantaväestön työllisyyttä. Joka neljäs kertoo kokeneensa syrjintää.