Loviisan Sanomat: Ei välttämättä rasismia, vaan itsekkyyttä

Loviisan Sanomat, pääkirjoitus: Ei välttämättä rasismia, vaan itsekkyyttä 11.10.2013

Rkp:n kaupunginvaltuutetun Thomas Rosenbergin keskiviikkona jättämä aloite ja siitä paikallislehtien verkkosivuille tehdyt nettiuutiset syyrialaisten pakolaisten sijoittamisesta Kuggomin koulutuskeskuksen tiloihin ryöpsäyttivät esille värikkään keskustelun maahanmuutosta, Suomen pakolaispolitiikasta ja ties mistä muustakin. Aloitteen mukaan kaupungin tulisi aloittaa pakolaisten vastaanottamiseksi sekä varata tarvittavat määrärahat ensi vuoden talousarvioon.

Nettikeskustelu nosti esille monien loviisalaisten varsin torjuvan asenteen pakolaisia kohtaan. Paikoin suorastaan rasistisen. Sama kaiku näyttäisi olevan askelten laajalti myös Loviisan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Jo aiemmin perusturvalautakunta kirjasi, ettei Loviisa vielä vuoden 2013 aikana ryhdy pakolaisasiaa selvittämään “johtuen ajankohtaisista kuntarakenneselvityksistä”. Kuntarakenneselvitys vaikuttaa pikemminkin hyvältä verukkeelta olla tarttumatta hankalaan ja ristiriitoja herättävään kysymykseen. Tosiasiassa erilaisia selvityksiä ja isoja hankkeita on todennäköisesti Loviisassa enemmän tai vähemmän kesken jatkuvasti.

Aihe on kuuma myös valtakunnallisesti. Tähän mennessä Suomeen on tullut noin 70 pakolaista Syyriasta. Ruotsi on vastaanottanut samaan aikaan peräti 15.000 ja Norjakin noin 3.500 ja Tanska 730 syyrialaista. Pohjoismaiden osuus Syyrian noin 2 miljoonasta pakolaisesta ei ole kovin suuri verrattuna esimerkiksi Syyrian naapurimaihin. Esimerkiksi Turkissa syyrialaisten pakolaisten olot ovat kaukana pohjoismaisten pakolaiskeskusten oloista. Turkin oloihin verrattuna jopa Kuggomin koulutuskeskus tarjoaisi erinomaiset olot pakolaisille. Syyskuussa Suomen hallitus päätti ottaa Suomeen ensi vuonna yhteensä 500 syyrialaispakolaista. Päätöksen myötä Suomen vuosittainen 750 pakolaisen raja ylittyy ja pakolaisten määrä kasvaa noin 1.050 pakolaiseen. Sen toteutuminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy vielä tarvittavan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahan.

Syyrian pakolaiskysymys on vakava, ja myös Suomen on syytä tehdä oma osuutensa sen ratkaisemiseksi. Vaikka paras tapa olisikin aina pyrkiä auttamaan hädässä olevia heidän kotimaissaan, se ei Syyrian tapauksessa ole tällä hetkellä mahdollista maassa riehuvan julman sisällissodan takia. Muutaman sadan pakolaisen lennättäminen Suomeen ei ratkaisisi pakolaisongelmaa, vaan keventäisi ehkä suomalaisten omatuntoa sekä helpottaisi verrattain pienen pakolaisjoukon elämää. Tosin rikka rokassa sekin.

Myös Loviisan on syytä varautua tekemään oma osuutensa Syyrian pakolaisten auttamiseksi. Kuggomin koulua voitaisiin hyvinkin tarjota pakolaisten tilapäiseksi sijoituspaikaksi. Useimmille eräänlainen iso kynnyskysymys on kuitenkin kustannusten jako. Vaikka valtio maksaisikin osan kustannuksista, jäisi merkittävä osa myös sijoituspaikkakunnan maksettavaksi. Loviisan kaupungissa on meneillään tuntuva tehostamisohjelma, jonka seurauksena kirjastoja suljetaan, kouluja lakkautetaan, palveluja leikataan sekä määrärahoja supistetaan. Määrärahojen varaaminen kaupungin talousarvioon Syyrian pakolaisten sijoittamiseksi Loviisaan tuskin saisi loviisalaisten enemmistön hyväksyntää.

Kyse ei silti useinkaan ole rasismista, vaan pikemmin viheliäisestä, mutta melko normaalista itsekkyydestä. Monet voisivat toivottaa Syyrian pakolaiset tervetulleeksi Loviisan seudulle, mikäli kustannukset jäisivät kokonaan valtion kannettaviksi. (AH)