Kainuun Sanomat: Kirkkojenvälistä keskustelua maahanmuutosta

Kainuun Sanomat: Kirkkojenvälistä keskustelua maahanmuutosta 17.10.2013
SEN:n tiedote: Monikulttuurisuus on menestystekijä, ei uhka - SEN:n syyskokous Paltamossa

– Raamattu ei sano, että olkaa vieraanvaraisia kun siihen on varaa. Raamattu vain sanoo, että olkaa vieraanvaraisia, tiivistää pastori Victoria Kamondji-Johnston, Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission puheenjohtaja Ranskasta.

Kamondji-Johnston alustaa vapaasta liikkuvuudesta perjantaina Paltamossa Kainuun opistolla, jossa syyskokoustaa Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN). Yhtenä teemana on kirkkojen suhde siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon.

– Kirkon vastauksen ei tarvitse olla sama kuin valtiovallan tai yhteiskunnan. Kirkolla tulee olla oma ääni, Kamondji-Johnston linjaa.

Samoilla linjoilla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. Hänen mukaansa kristittyjen kirkkojen näkökulmasta pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen sisältyy viesti, joka on suunnattu sekä yhteiskunnalle että kirkolle itselleen.

– Tinkimättömän vieraanvaraisuuden viesti, Mäkinen sanoo.

Lue lisää perjantain Kainuun Sanomista

_______________________________

SEN:n tiedote: Monikulttuurisuus on menestystekijä, ei uhka - SEN:n syyskokous Paltamossa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) syyskokous pidettiin Kainuun Opistolla Paltamon Mieslahdessa 17.–18.10.2013. Syyskokousseminaarin aiheena oli Vapaa liikkuvuus. Avauspuheessaan SEN:n puheenjohtaja piispa Teemu Sippo SCJ totesi, että Ihmisten, aatteiden, työn ja kaupan vapaa liikkuvuus yli kansallisten rajojen on koko EU:n perusperiaate. Monikulttuurisuus on menestystekijä, ei suurella vaivalla hankitun hyvinvointimme uhka.

Se haastaa kanssakäymiseen, kun taas eristäytyminen näivettää. Myös ihmiskunnan suuret haasteet liittyvät kaikki toisiinsa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, hyvinvointi ja kestävä suhde luonnonympäristöön voivat toteutua vain, jos tiedostamme niiden globaalin luonteen ja kykenemme kantamaan vastuumme osana ihmiskuntaa.

Maamme tarvitsee kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, johon kuuluu turvaa hakevien pakolaisten auttaminen ja joka ymmärretään osaksi Suomen asemaa vastuullisena EU:n ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Perjantain 18.10. seminaarissa kysyttiin koskeeko vapaa liikkuvuus yksinomaan meitä EU:n sisällä ja onko unioni ulospäin tarkkaan vartioitu linnoitus. Eurooppalaisen kulttuurin syntysijoilla Syyriassa, aivan EU:n ulkorajalla, syvenee painajaismainen humanitäärinen kriisi. Afrikan maista lukemattomat turvaa ja toimeentuloa etsivät ihmiset yrittävät henkensä uhalla Välimeren yli kohti Eurooppaa.

Satojen ihmisten hukkuminen EU:n rajavesille ja rannalle selviytyneiden hyytävä kohtelu ovat meidän eurooppalaisten häpeä. Sama koskee pakolaisia Suomen itärajalla. Rajavalvonnan tehostaminen voi auttaa akuuteissa tilanteissa, mutta se ei ole ratkaisu. On paneuduttava siihen, kuinka vauraan EU:n pitää auttaa lukemattomia lapsia ja aikuisia, jotka henkensä kaupalla pakenevat vainoa, talouden epäoikeudenmukaisuutta, ympäristötuhoja ja sotien seurauksia.

SEN:n syyskokous yhtyi kirkollisten ja humanitääristen järjestöjen suosituksiin, joiden mukaan EU:n tulisi omaksua yhtenäinen politiikka Syyrian pakolaisten suhteen ja helpottaa EU-maissa jo olevien syyrialaisten oleskelulupia ja perheen yhdistämismahdollisuuksia. Jokainen EU-maa joutuu ottamaan vastuun oikeudenmukaisesta osuudestaan niistä jo kahdesta miljoonasta syyrialaisesta, jotka ovat joutuneet lähtemään sotaa pakoon naapurimaihin.

Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission puheenjohtaja TT Victoria Kamondji-Johnston kehotti kirkkoja olemaan uskollisia omalle identiteetilleen ihmisiä etsivinä ja kutsuvina yhteisöinä.

- Kirkkojen tehtävä on edistää Raamatun mukaista oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Kirkkojen kuuluu ylittää omat rajansa ja etsiä ihmisiä, jotka tarvitsevat turvaa, kotia, koulutusta ja seurakuntayhteyttä. Tämä tarkoittaa tietoista irrottautumista niistä stereotypioista ja uhkakuvista, joiden avulla ihmisten vapaata liikkuvuutta vastustetaan. Pelon tilalle voimme valita toivon ja keskinäisen luottamuksen. Hyvän tekeminen on etuoikeus, ei pelkkä velvollisuus.