Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttaja ei kotoudu Suomeen pysymällä kotona 25.10.2013
Maahanmuuttajista nuoret ja naiset uhkaavat syrjäytyä suomalaisesta elämänmenosta ja yhteiskunnasta. Varsinkin useat maahanmuuttajaäidit jäävät vuosiksi kotiin "pussinpohjalle", josta heillä ei ole kontakteja ulkomaailmaan. Tästä ei kärsi vain naisten vaan koko perheen sopeutuminen.
Syrjäytymisvaara tuli selvästi esiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) keskiviikkona julkistamasta kokoomaraportista, joka kartoittaa maahanmuuttajien kotoutumista (HS 24. 10.).
Maahanmuuttajan sopeutuminen Suomeen on aina yksilöllistä, mutta yleensä se kestää vuosia. Erot kantaväestön elintasoon, kuten asumisoloihin ja tuloihin, ovat suuret.
Talouden taantuma heikentää juuri saapuneiden solahtamista suomalaiseen arkeen, koska työpaikan saanti on entistä vaikeampaa.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) mielestä Suomella on vielä mahdollisuus hoitaa maahanmuuttokysymys fiksusti. Tietoa ongelmista alkaa olla, joten voimavarat tulee keskittää niiden hoitamiseen. Näin kotouttaminen nopeutuu.
Ihalainen nosti keskiviikkona esiin suvaitsevuuden tärkeyden. Vastuu suvaitsevasta ilmapiiristä on kaikilla, eikä rasismia pidä sallia. Tämä on ensisijainen tavoite. Nyt etenkin Euroopan unionin ja muiden länsimaiden ulkopuolelta tulevat kokevat syrjintää.
Toinen huomio on erityispalveluista saatavan hyödyn rajallisuus. On selvää, ettei kotouttaminen toimi ilman maahanmuuttajille tarkoitettuja erityispalveluja. Tavoitteena pitää kuitenkin olla, että maahanmuuttaja ponnistaa mahdollisimman pian pois erityispalvelujen piiristä.
Lisäksi voimavaroja tulisi suunnata nuorten sekä kotiin jääneiden naisten kotouttamiseen. Koulutukseen päästessään maahanmuuttajat ovat TEM:n mukaan kantaväestöä motivoituneempia viemään opinnot loppuun.
Neljäs tavoite on terveen järjen tuominen maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen. Kuten Ihalainen huomautti, kaikissa töissä ei ole tarvetta vaatia täydellistä suomen kielen taitoa.
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. On kaikkien etu, että tulijat saadaan töihin ja yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.