HS: Islamin opetus voi torjua nuorten radikalisoitumista

Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Islamin opetus voi torjua nuorten radikalisoitumista 2.10.2014

Ääri-islamilainen Isis-järjestö on rekrytoinut taistelijoita esimerkiksi Syyrian sotaan myös Suomesta. Rekrytoinnit ovat nostaneet esiin akuutin tarpeen pohtia keinoja ehkäistä radikalisoitumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten muslimien radikalisoitumiseen näyttää johtavan kolme tekijää: alhainen sosioekonominen asema, poliittisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ja puutteellinen uskonnon tuntemus.

Britanniassa, kuten Suomessakin, muslimien sosioekonominen asema on usein heikko ja työttömyysluvut suuria. Näkyvien poliittisten toimijoiden joukossa on vähän muslimeita. Musliminuoret tuntevat usein olevansa poliittisen päätöksentekoprosessin ulkopuolella.

Näistä seikoista seuraa turhautumisen ja tarkoituksettomuuden tunteita sekä näköalattomuutta. Lisäksi musliminuorten kohtaama uskontoon ja etniseen taustaan liittyvä syrjintä lisää vieraantuneisuuden tunnetta, joka toimii otollisena maaperänä radikaalien järjestöjen propagandalle.

On kuitenkin viitteitä siitä, että edellä mainitut sosioekonomiset ja poliittiset tekijät johtavat radikalisoitumiseen todennäköisimmin silloin, kun ne yhdistyvät puutteelliseen uskontokasvatukseen.

Rekrytoinneille ovat erityisen alttiita toisen polven musliminuoret, joiden uskonnollisen perinteen tuntemus on vähäistä. Äärijärjestöt käyttävät tätä hyödyksi rekrytoinneissaan. Järjestöt vetoavat nuoriin viljelemällä uskonnollisia tunteita nostattavia fraaseja ja perustavat propagandansa yksinkertaistettuihin opinkappaleisiin.

Suomessa koulujen antama islamin opetus lisää oppilaiden uskonnon tuntemusta ja tukee muslimioppilaiden identiteetin rakentumista. Samalla se tarjoaa yhden väylän yhteiskuntaan kotoutumiselle.

Yhteiskunnan tarjoama islamin opetus saa oppilaat tuntemaan, että heillä on oikeus tuoda uskonnollinen identiteettinsä myös kouluun. Islamin opettajat pyrkivät tukemaan oppilaiden käsitystä siitä, että on mahdollista sitoutua yhtä aikaa sekä kansalaisuuteen että islamiin – hyvä muslimi on myös hyvä kansalainen.

Nuoret tasapainottelevat uskonnollisesta traditiosta ja liberaalista maailmankuvasta tulevien vaikutteiden välillä, mikä saattaa herättää ristiriitaisia tunteita.

Parhaimmillaan koulut tarjoavat nuorille paikan, jossa he voivat keskustella vapaasti. Esille nousevat kysymykset koskevat usein seksuaalisuutta ja seurustelua mutta myös suhtautumista toisiin uskontoihin. Aiheet ovat niin arkaluonteisia, että nuorten on vaikea keskustella niistä uskonnollisten johtajien tai vanhempien kanssa. Koulussa avoin keskustelu voi olla helpompaa.

Islamin kielteinen julkisuuskuva raskauttaa musliminuorten elämää. Nuoret joutuvat rakentamaan identiteettiään tilanteessa, jossa heidän perheidensä uskonnollinen tausta on jatkuvan hyökkäyksen kohteena.

Aihetta huoleen antavat myös tutkimukset, joiden mukaan suomalaisten asenteet muslimeita kohtaan ovat Euroopan kielteisimpiä. Tämä kertautuu myös koulussa. Muslimioppilailla saattaa olla jatkuva tarve puolustaa islamia ja muslimina oloa. Oman tradition analyyttinen ja kriittinen tarkastelu edellyttää turvallista ympäristöä, jossa ei tarvitse olla puolustusasemissa.

Pahimmillaan tarve puolustaa omaa perinnettä voi johtaa fundamentalistisiin reaktioihin.

Jotta tämä kehityskulku saadaan katkeamaan, eri taustoista tuleville ja eri uskontoja edustaville nuorille on tarjottava kokemuksia siitä, että he ovat suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Nuorten syrjäytymistä on pyrittävä kaikin keinoin estämään tukemalla koulunkäyntiä ja työelämään pääsyä.

Musliminuoret eivät pidä itseään ainoastaan muslimeina. Samalla tavoin kuin nuoret yleensä, hekin ammentavat vaikutteita nuorisokulttuurista ja omaksuvat erilaisia identiteettejä. Tavalliset asiat, kuten kaverit, koulu ja harrastukset, ovat musliminuorille tärkeitä. Heidän tulisi saada elää nuoruuttaan ilman maailmanpoliittista painolastia.

Inkeri Rissanen ja Tuula Sakaranaho

Rissanen on teologian tohtori ja Sakaranaho uskontotieteen professori Helsingin yliopistossa.