Helsingin Sanomat: Tuore raportti: Maahanmuutto pitää kaksinkertaistaa, muuten Suomi ei pärjää

Helsingin Sanomat: Tuore raportti: Maahanmuutto pitää kaksinkertaistaa, muuten Suomi ei pärjää 29.1.2015
Yle: EVA: Maahanmuutto kaksinkertaistettava
Verkkouutiset: 34 000 maahanmuuttajaa – "painakaa tämä luku mieleenne"
RKP:n tiedote: Haglund: Pelastaaksemme hyvinvointivaltion tarvitsemme lisää maahanmuuttajia
Suomenmaa: Poliitikot: Lisää maahanmuuttajia
Svenska Yle: "Rasism stöter bort potentiell arbetskraft"

EVA Analyysi: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa
Pekka Myrskylä – Topias Pyykkönen: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa (pdf)

Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 uutta maahanmuuttajaa eli maahanmuuton pitäisi melkein kaksinkertaistua nykyisestä, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva uudessa raportissaan Tulevaisuuden tekijät. Näin työvoima ei tulevina vuosikymmeninä ainakaan supistuisi.

Torstaina julkaistun raportin viesti yksinkertaisuudessaan on, että Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa.

Työllisyysaste on jo nyt vajonnut pohjoismaisella mittapuulla huolestuttavan alas, noin 69 prosenttiin, vaikka hallitukset ovat vuoron perään asettaneet tavoitteeksi 75 prosenttia. Tuolla tasolla oltiin edellisen kerran ennen 1990-luvun lamaa. Muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on selvästi korkeampi kuin Suomessa.

Raportin ovat kirjoittaneet tutkija Pekka Myrskylä ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen.

Maahanmuuttoa tarvitaan koska työikäisten joukko vähenee noin 10 000 ihmisellä vuosittain, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Raportin luvut ovat kylmääviä: työllisten määrä on vuosina 1987–2013 kasvanut vain noin 2 000 hengellä. Samaan aikaan työttömien määrä on kasvanut 180 000:lla.

Myös talouden raju rakennemuutos näkyy selvästi. Vuosina 2008–2013 teollisuudesta katosi noin 80 000 työpaikkaa, kun vastaavasti terveys- ja sosiaalipalveluihin tuli yli 32 000 uutta työpaikkaa.

Lisätyövoimaa ei kirjoittajien mukaan ole kovin paljon saatavissa työvoiman ulkopuolisista ryhmistä, kuten opiskelijoista, kotiäideistä tai eläkeläisistä. Lisäksi nykytyöttömistä jopa kolmannes eli yli 100 000 on vaikeasti työllistettäviä. Heidän on vaikea työllistyä puutteellisen koulutuksen, korkean iän ja pitkään kestäneen työttömyyden vuoksi.

Raportin mukaan väestön määrä on Suomessa kasvanut yli puolella miljoonalla ihmisellä 25 vuodessa, mutta työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan.

"Tuotannon kannalta puolen miljoonan henkilön väestön kasvu on siis valunut hukkaan", kirjoittavat tutkijat.

Tärkein työvoimareservi on raportin mukaan maahanmuuttajat, joita raportin laskutavan mukaan on Suomessa noin 300 000 eli "hieman enemmän kuin suomenruotsalaisia". Tällöin mukaan lasketaan kaikki, joiden äidinkieli väestörekisterissä on muu kuin suomi tai ruotsi. Mukana voi siis olla toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin vain noin 50 prosenttia. Eri ryhmien väliset erot ovat kuitenkin huimat: virolaiset ja eräistä Aasian maista tulevat työllistyvät jo nykyisellään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestöön kuuluvat. Heikointa työllistyminen on afrikkalaista syntyperää olevilla.

Myönteistä sen sijaan on, että maahanmuuttajien työttömyys on vähentynyt selvästi vuosina 2000–2013.

Myrskylä uskoo, että nyt työttömien maahanmuuttajien joukosta löytyy työllisiä, kunhan talous piristyy. "Myös työnantajat voisivat höllätä maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia."


____________________________________

Yle: EVA: Maahanmuutto kaksinkertaistettava

Suomen työllisyysaste jää pysyvästi liian alhaiselle tasolle, ellei ulkomailta saada reilusti lisää työikäistä väkeä, arvioidaan Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn tilaamassa raportissa.

Yliaktuaari Topias Pyykkösen ja tutkija Pekka Myrskylän kirjoittama analyysi Tulevaisuuden tekijät maalaa synkän kuvan suomalaisesta työstä. Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan, vaikka väestöä on tullut puolisen miljoonaa lisää. Työllisyysaste on vajonnut 69 prosenttiin, kun kestävän talouden kannalta sen pitäisi olla 75 prosenttia.

Tänään julkistetussa raportissa todetaan, että eläkeläisten ja työttömien määrän kasvu on vähentänyt työvoiman tarjontaa ja talouskasvun edellytyksiä. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kun tähän vielä lisätään se, että taantuman myötä on kadonnut 100 000 työpaikkaa, EVAn mukaan mahdoton yhtälö on valmis.

Tarjonta lisää työpaikkoja

Pyykkösen ja Myrskylän analyysissä päädytään siihen, että Suomeen tarvittaisiin 34 000 maahanmuuttajaa joka vuosi, jotta työvoima ei supistuisi. Tämä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa tulijoista on työikäisiä, joten heistä valtaosa tulisi nimenomaan työmarkkinoille. Tälläkin tulijamäärällä päästään vasta siihen, että työikäisen väestön määrä pysyy edes nykyisellään.

EVAn mukaan työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää eli yritysten intoa kasvattaa toimintaansa. Työn tarjonta kiihdyttää taloutta, työvoiman väheneminen kuihduttaa. Ainoa todellinen keino lisätä työvoimaa on kiihdyttää maahanmuuttoa, raportissa todetaan.

Miksi oma väki ei kelpaa?

Pyykkönen ja Myrskylä toteavat, että suuri osa nykyisistä työttömistä työllistyy vaivoin. Ongelmana ovat muun muassa koulutuksen puute, väärä asuinpaikka ja korkea ikä. Työttömistä noin 100 000 eli lähes kolmannes on vaikeasti työllistettäviä, raportin kirjoittajat arvioivat.

Työvuosia jää väliin monista eri syistä – miehillä vuosia verottaa armeija, naisilla perhevapaat. Raportissa ei kuitenkaan uskota, että perhevapaiden kestoon puuttumalla olisi suurta vaikutusta työvoiman kasvuun, koska naiset ovat perhevapailla keskimäärin 15 kuukautta työurastaan. Miehillä palvelusaika vie lähes saman.

Kotimaista reserviä ei löydy sen paremmin nuorista kuin vanhoistakaan. Työikähaitarin loppupäässä työllisyysasteet ovat jo nousseet, varsinkin yli 55-vuotiaat naiset ovat aiempaa enemmän mukana työelämässä. Myös varttuneiden miesten työllisyysaste on kohonnut. Opiskelijatkin on jo enimmäkseen värvätty töihin, mikäli opinnoiltaan ehtivät, raportissa summataan.

Puolet maahanmuuttajista työllistyy

Pyykkösen ja Myrskylän mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste on reilut 50 prosenttia. Osa muuttajista, kuten virolaiset, työllistyvät hyvin mutta pakolaisina tulleet huonosti. Tyypillisesti maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-alalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Eniten maahanmuuttajia on kiinteistöpalveluissa, ravintoloissa ja rakennusalalla. Myös yrittäjiä on runsaasti.

Mistä sitten väkeä tulisi ja mitä tekemään? Maahanmuuttajista liki kaksi kolmasosaa on taustaltaan eurooppalaisia, seuraavana tulevat aasialaiset. Yksittäisistä lähtömaista suurimpia ovat Venäjä, Viro, Somalia ja Irak.

EVA julkaisi tänään myös kirjasen Kuka Suomessa tekee työt? Siinä hahmotetaan Suomen työvoiman muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Julkaisut ovat osa EVAn Pientä Vaalisarjaa.


________________________________________

Verkkouutiset: 34 000 maahanmuuttajaa – "painakaa tämä luku mieleenne"

Evan mukaan Suomen pitää saada ulkomailta lisää työntekijöitä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa. Se on noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Syynä on työvoiman supistuminen, joka jatkuu Suomessa koko ajan. Näin toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) tuoreessa analyysissään.

– Painakaa luku mieleenne, sanoo Evan toimitusjohtaja Matti Apunen.

Eva laati analyysinsa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Maahanmuutolla tarkoitetaan nettomaahanmuuttoa, jossa on otettu huomioon Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja Suomeen palaavat suomalaiset sekä Suomesta muuttavat suomalaiset ja ulkomaalaiset.

Työikäisen väestön määrä laskee Suomessa kymmenellä tuhannella ihmisellä vuosittain. Samalla työllisyysaste on laskenut 69 prosenttiin.

Vuoden 1987 jälkeen Suomen väkiluku on lisääntynyt puolella miljoonalla. Samaan aikaan työssä käyvien ihmisten määrä on lisääntynyt vain kahdella tuhannella, ei siis juuri lainkaan. Käytännössä väestönkasvu on tarkoittanut eläkeläisten ja työttömien määrän lisääntymistä.

– Tilanne on äärimmäisen surkea, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.

Hänen mukaansa Suomen olisi löydettävä jostain 210 000 työllistä lisää. Muussa tapauksessa työtä tekevien taakka kasvaa kohtuuttoman suureksi, kun he joutuvat maksamaan myös työn ulkopuolella olevien elinkustannukset.

Myrskylän mukaan kotimainen työvoimareservi eli 330 000 työtöntä ei yksin ratkaise ongelmaa. Heidän ongelmansa on usein koulutuksen puute, korkea ikä, pitkä työttömyys, vanhentunut osaaminen tai "väärä" asuinpaikka.

Suomella on toinenkin ongelma: koulutettu väki muuttaa pois Suomesta.

– Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, että 14 000 suomalaista muuttaa vuosittain ulkomaille, Myrskylä toteaa.

Eva järjesti torstaina neljälle kansanedustajalle paneelikeskustelun, jossa ongelmaan etsittiin ratkaisua. Tilaisuudessa kuultiin vain yksi konkreettinen ehdotus, vanha tuttu, joka oli maahanmuuton tarveharkintaisuuden poisto. Sitä ehdottivat kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Tarveharkinta tarkoittaa, että kun maahanmuuttaja hakee lupaa oleskella ja tehdä töitä Suomessa, viranomainen selvittää, onko hänen muutolleen tarvetta. Jos vastaava työntekijä löytyy Suomesta, tarvetta ei ehkä ole.

___________________________________________

RKP:n tiedote: Haglund: Pelastaaksemme hyvinvointivaltion tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Suomeen tarvitaan lisää maahanmuuttajia hyvinvointivaltion pelastamiseksi.

Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi.

Marraskuussa Boston Consulting Groupin selvitys päätyi samanlaiseen lopputulokseen. Siinä todettiin, että maahanmuuttajien tarve on noin 400 000 vuoteen 2030 mennessä.

- Molempien raporttien viesti on selkeä: Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, Carl Haglund summaa.

- Koska haluamme jatkossakin ylläpitää laajan hyvinvointivaltion on meidän pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin maahanmuuton lisäämiseksi. Tämä tarkoittaa asenteiden muuttamista ja kotouttamispolitiikan kehittämistä. Nämä ovat myös RKP:n eduskuntavaaliohjelman tavoitteita, hän jatkaa.

Hänen mukaansa seuraavan hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta voimme lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

- Viimeistään nyt on päästävä irti vanhentuneesta käsityksestä siitä että, maahanmuuttajat tulisivat Suomeen viemään ”meidän” työpaikkamme. Tämä koskee myös työmarkkinapolitiikkamme. Toivoisinkin aktiivista otetta työmarkkinaosapuolilta maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi, Haglund sanoo tiedotteessaan.


_________________________________________________

Suomenmaa: Poliitikot: Lisää maahanmuuttajia

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan Tulevaisuuden tekijät -analyysin julkistamistilaisuuteen osallistuneet poliitikot olivat yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen sanoo, että keskusta ei halua olla tulppana maahanmuutolle.

Hänen mukaansa keskustalle sopii, että luovutaan maahanmuuton tarveharkinnasta.

Kokoomus ja Vihreät ovat jo aiemmin esittäneet maahanmuuton tarveharkinnan poistamista.

Suomi tarvitsisi julkistetun raportin mukaan 34.000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi.

Raportin mukaan vuotuisen nettomaahanmuuton pitäisi miltei kaksinkertaistua nykyisestä noin 17.000 maahanmuuttajan tasosta.

TÄMÄN hetken suurimpana haasteena Tiilikainen piti sitä, että saataisiin nopeasti uusia työpaikkoja.

– Työttömyys on nyt pahin kuuteentoista vuoteen, Tiilikainen muistutti.

Samoilla linjoilla maahanmuuton suhteen oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

–Esimerkiksi lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä ja pian paljon eläkkeelle, muistutti kansanedustaja, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

Hänen mielestään Suomen on oltava suvaitsevampi kansakunta kuin mitä se tällä hetkellä on.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström suhtautui varovaisen hyväksyvästi maahanmuuttoon.

Hän kiteytti puolueensa kannan maahanmuuttoon lyhyesti ja ytimekkäästi:

– Tarve ratkaisee.

__________________________________________________


Svenska Yle: "Rasism stöter bort potentiell arbetskraft"

Riksdagsledamöter som Yle Nyheter talat med håller med om att Finland behöver invandring, speciellt arbetsbetingad sådan. Enligt Tarja Filatov (SDP) finns det skadlig främlingsfientlighet i Finland, som stöter bort tänkbar arbetskraft.

En färsk rapport av Näringslivets delegation EVA hävdar att invandringen till Finland måste öka avsevärt, för att vi inte ska hotas av en ständigt för låg sysselsättning.

Mängden människor som arbetar minskar hela tiden kraftigt i Finland, och invandringen borde därför enligt studien öka från 18 000 till 34 000 invandrare per år.

Här och nu lider vi av brist på arbetsplatser, men i och med stora pensioneringar om 10-15 år behövs det invandring, anser Socialdemokraternas Tarja Filatov. Men hon ser att det finns rasism i Finland, som förhindrar landets framgång.

- Jag känner andra generationens invandrare som kan finska, har bott här och utbildat sig här, men som planerar att flytta bort på grund av den ångestladdade atmosfären, säger Filatov.

Finland måste vara ett land som det är bra att bo och leva i, säger Filatov. De negativa inställningarna och till och med hatbeteendet som finns mot till exempel utländsk arbetskraft är enligt Filatov faktorer som stöter bort människor.

- Vill vi ha sådan yrkeskunnig arbetskraft på vissa sektorer som inte finns i Finland, måste vi kunna behandla människor ordentligt, säger Filatov.

"Förundrar mig över logiken och motiven"

Sannfinländaren Jari Lindström är däremot inne på en annan linje än EVA-rapporten. Han håller inte med om att Finland inte klarar sig utan mer invandring.

- Jag håller med om att finländska arbetslösa är svårsysselsatta, men just de problemen ska man satsa på att lösa.

De finländska arbetslösa ska prioriteras först, säger Lindström.

Vad tror du om att fler invandrare för med sig fler arbetsplatser?

- Det köper jag inte, jag förundrar mig över logiken och de bakomliggande motiven. Vill man driva ner lönerna? Det accepterar jag inte.

"Arbetsplatser i första hand"

Att det behövs speciellt arbetskraftsinvandring är Centerns Kimmo Tiilikainen och Samlingspartiets Arto Satonen eniga om. Tiilikainen poängterar ändå primärt behovet av arbetsplatser.

- I första hand har vi ett behov av arbetsplatser. Men på lång sikt blir vår egen befolkning äldre och om vi ska uppehålla välfärden så behöver vi arbetsbetingad invandring, säger Tiilikainen.

Bakgrundstanken här är att större invandring för med sig fler arbetsplatser, vad tror du om det?

- Först måste arbetsplatserna finnas, sedan först arbetstagarna, säger Tiilikainen.

Är stämningen aktiv och om den ekonomiska tillväxten kommer igång, finns det arbetsplatser i Finland både för finländare och för invandrare, konstaterar Tiilikainen.

Om ekonomin växer och det föds nya arbetsplatser så får arbetslösa jobb, men då flyttar man också till Finland efter arbete. De här sakerna utesluter inte varandra, säger Tiilikainen.

- Som bäst också råder det brist på utländsk arbetskraft inom många branscher fast den finländska arbetslösheten är hög, säger Satonen. Den inhemska arbetslösheten måste man i första hand försöka sänka, konstaterar han.

Prövningen av tillgången på arbetskraft, som för tillfället reglerar arbetskraftsrekrytering från utsidan av EU- och EES-området, skulle Satonen slopa.