Suomenmaa: Nuoret vetoavat paperittomien puolesta – ”Olemme ihmisyysaate”

Suomenmaa: Nuoret vetoavat paperittomien puolesta – ”Olemme ihmisyysaate” 21.1.2015
Suomenmaa: Paperittomien hoidosta kiistaa – keskustan kanta vielä auki 20.1.2015

Keskusta pohtii kantaansa paperittomien henkilöiden terveydenhoidon laajentamiseen. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen ja liittohallituksen jäsen Silja Silvasti huomauttavat, että päätöksessä punnitaan Suomen suosituimman puolueen arvot.

Kaksikko kysyy, liittyykö keskusta perussuomalaisten ja kokoomuslaisten kylmään, ihmisyysaatteellemme vieraaseen leiriin.

– Me keskustalaiset olemme yhdessä määritelleet arvoiksemme ihmisyyden, yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden ja kumppanuuden. Näiden arvojen pohjalta toimiva keskusta ei voi kääntää selkäänsä yhteiskuntamme sairaimmille ja köyhimmille. Santeri Alkion aatteellinen perintö ”Älkää unohtako köyhän asiaa” ei saa jää vain puoluekokouspuheisiin, Asikainen ja Silvasti sanovat.

NUORET näkevät, että kovat ajat tuntuvat koventavan myös arvoja.

Suomalaiset pelkäävät tulevaisuutta ja pelko näyttää kanavoituvan muukalaisvihamielisyytenä. Poliitikkojen sanat ja valinnat merkitsevät.

– Ovatko kaikki ihmiset samanarvoisia? Millaisen vastauksen antaa keskustalainen ihmisyysaate? Huolenpito loistaa kakkaran kulmassa, mutta näkyykö se teoissa?

PERUSPALVELUMINISTERI Susanna Huovinen (sd.) esitys takaisi paperittomille uusia palveluita.

Niitä olisivat välttämättömät lyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikaissairauksien hoito joissakin tapauksissa.

Alaikäiset lapset saisivat samat terveyspalvelut kuin suomalaisetkin. Kuntien taakkaa palvelujen järjestämisestä halutaan helpottaa valtion maksamilla korvauksilla.

– Päätöksen kustannukset yhteiskunnalle ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa ja palveluja käyttäisi noin 1000–2000 henkilöä. Kyse ei ole euroista eikä valtavista ihmisjoukoista, mutta yhdellekin apua tarvitsevalle kyse voi olla elämästä tai kuolemasta, Asikainen ja Silvasti sanovat.

Kaksikon mielestä on ehdottomasti kokonaistaloudellisesti edullisempaa hoitaa ja ennaltaehkäistä ennen kuin kiireellisimpään ja kalleimpaan hoitoon on tarvetta.


____________________________________


Suomenmaa: Paperittomien hoidosta kiistaa – keskustan kanta vielä auki

Keskusta päättää todennäköisesti tällä viikolla kantansa siihen, pitäisikö laittomasti maassa olevien oikeuksia terveydenhoitoon laajentaa, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) sanoo.

Rehula korostaa, että näin iso asia vaatii laajaa keskustelua ja perinpohjaista harkintaa.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) ajama lakiuudistus oli eduskunnan käsiteltävänä jo viime viikon tiistaina. Silloin asia jätettiin pöydälle.

Eduskunta palaa asiaan ensi viikon tiistaina 27.1.

LAITTOMASTI maassa oleskelevat paperittomat ulkomaalaiset saavat nykyisin ainoastaan kiireellistä hoitoa.

Hallitus esittää, että heille tarjottaisiin myös terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömäksi arvioimat, kuten raskauteen ja synnytykseen liittyvät, palvelut sekä sairauksien välttämätön hoito.

Alaikäiset paperittomat saisivat yhtä kattavan hoidon kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.

Lain vuosittaisiksi kustannuksiksi ministeriö arvioi reilut puoli miljoonaa euroa. Huovisen mielestä on taloudelliselta ja inhimilliseltä kannalta viisasta hoitaa sairaudet ajoissa, ennen kuin ne pahenevat.

Laki ei vaikuttaisi EU-kansalaisten, kuten romanialaisten ja bulgarialaisten, asemaan.

KANSANEDUSTAJA, kätilö Terhi Peltokorpi (kesk.) kertoo suhtautuvansa lakiin ”aika liberaalisti”.

– Terveydenhuollon ammattilaisena näen, että ihmisten pitää saada akuutti tarpeenmukainen hoito, hän sanoo Suomenmaalle.

Peltokorpi arvelee kysymyksen jakavan mielipiteitä keskustan sisällä.

Erityisesti kokoomusta ja perussuomalaisia huolestuttaa, houkuttelisiko lakimuutos lisää paperittomia siirtolaisia Suomeen. Peltokorpi ei tähän usko.

– Eivät ihmiset yksittäistapauksia lukuunottamatta tule kylmään ja pimeään Pohjolaan vain saamaan terveydenhuoltoa.

Suurella osalla paperittomista on huonoja kokemuksia kotimaidensa viranomaisista, Peltokorpi kertoo. Siksi hän uskoo, että monet eivät uskaltaudu hoidon piiriin, vaikka lainsäädäntö olisi millainen hyvänsä.

MINISTERI Huovinen kuvasi viime viikon eduskuntakeskustelua eduskuntauransa kummallisimmaksi.

Keskustelussa käytettiin varsin värikkäitä sanakäänteitä. Kokoomuksen Ben Zyskowicz nuiji lakiesityksen maan rakoon moittien sitä huonosti perustelluksi ja pöyristyttäväksi.

Hän ihmetteli, edistääkö terveyspalvelujen laajentaminen paperittomien halua lähteä vapaaehtoisesti pois maasta.

– Tämä on niin kummallinen ja järjetön ajatus, että pitkään aikaan en ole mitään yhtä hölmöä täällä kuullut, Zyskowicz jyrisi.

MYÖS Huovisen puoluetoveri Kari Rajamäki (sd.) vastusti esitystä kiivaasti.

– Samaan aikaan, kun miljardin säästöt tulee kunnille, esitetään lisää tehtäviä, hän ihmetteli täysistunnossa.

Maria Lohela (ps.) muistutti, että maassa on poliisi, jonka tehtäviin kuuluu etsiä ja poistaa maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä. Terveysalan työntekijöiden puolestaan pitäisi lakimuutoksen myötä antaa heille lisää hoitoa.

– Eli yhden julkisen tahon tavoite on aivan toinen kuin toisen, joten tässä on todella iso ristiriita, Lohela huomautti eduskunnassa.

EDUSKUNNAN vasemmalla laidalla vallitsee ymmärtäväisempi suhtautuminen.

– Missä on solidaarisuus ja inhimillisyys ihmistä kohtaan? On kyse ihmisoikeuksista, jotka koskevat kaikkia, Aino-Kaisa Pekonen (vas.) huomauttaa tiedotteessaan.

Myös Lääkäriliitto pitää lakiuudistusta välttämättömänä.

Järjestön mielestä nykyinen käytäntö on vastoin Suomen hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa.