Kainuun Sanomat: Ulkomaista työvoimaa ei ehkä tarvitakaan lisää

Kainuun Sanomat: Ulkomaista työvoimaa ei ehkä tarvitakaan lisää 19.1.2015

Keskusta ja kokoomus haluaisivat silti eroon työn perässä muuttavien tarveharkinnasta.

Tarve työperäisen maahanmuuton lisäämiseen on lykkääntynyt ainakin 8–10 vuodella eteenpäin, arvioi hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Sorainen sanoo, että työttömyys lisääntyy nyt nopeammin kuin ihmisiä jää eläkkeelle. Hän muistuttaa, että vaikka Suomen talous alkaisi vetää jo lähivuosina, taantuman aikana kasautunut työttömyys sulaa vasta viiveellä.

– Työvoiman tarjonnan lisääminen ei ole nyt ajankohtaista, Sorainen sanoo.

Sorainen korostaa, että mielipide on hänen omansa ja että ministeriössä on niitäkin, jotka ajattelevat asiasta toisin.

Poliittisesti intoa ulkomaisen työvoiman tulon helpottamiseen löytyy.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevaan työvoimaan liittyvä tarveharkinta on juuri sitä byrokratiaa, josta Suomen pitäisi päästä eroon.

Tiilikaisesta Suomen heikko taloustilanne ja kasvanut työttömyys eivät ole este työperäisen maahanmuuton helpottamiselle. Hän muistuttaa, että ilman työn perässä tulijoita esimerkiksi maatalouslomittajia ja marjanpoimijoita ei olisi riittävästi.

Myös kokoomus on sitä mieltä, että tarveharkinnasta pitäisi luopua. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen muistuttaa, että ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) olisi halunnut viedä asiaa eteenpäin jo tällä vaalikaudella.

– Jos Ruotsissa asuva intialainen perustaa firman ja haluaa palkata ydintiimiinsä intialaisia ja lisäksi ruotsalaisia, hän voi sen tehdä.

–Meillä tämä ei ole mahdollista, jos on suomalaisia työttömiä. Sikälikin tilanne on hullu, että EU-aluetta tarveharkinta ei koske. Virolaisen voi palkata, mutta amerikkalaista ei, Satonen sanoo.

Hallituksen valmistelemassa maahanmuuttopoliittisessa selonteossa suosituksia tarveharkinnan poistamisesta ei anneta. Siihen on kirjattu, että tarveharkinnalla on varsinkin korkean työttömyyden aikana ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllistymisen kannalta olennainen rooli.

Ulkomaalaisia huippuosaajia Suomen pitäisi selonteon mukaan yrittää houkutella nollakasvunkin aikana.

Painovalmis selonteko tosin uhkaa joutua paperisilppuriin. Eduskunnan hallintovaliokunta ilmoitti yllättäen viime viikon päätteeksi, ettei se ehdi käsitellä selontekoa. Hallituksessa mietitään nyt kiivaasti, mitä yli satasivuiselle tietopaketille pitäisi tehdä.

Keskustelun työperäisestä maahanmuutosta avasi ennen joulua valtiovarainministeri Antti Rinne (sd). Hän totesi Savon Sanomien haastattelussa, että työperäisen maahanmuuton lisäämistä pitäisi harkinta, jotta Suomi ei olisi housut kintuissa, kun työvoimaa taas tarvitaan.

Nyt Rinteen porukat sanovat, ettei keskustelu ole ajankohtainen. Sdp:n eduskuntaryhmän johtajan Jouni Backmanin mielestä keskusteluilmapiirikin on huono.

– Asiasta pitäisi käydä maltillista ja asiallista keskustelua ilman työttömyyden tai kansainvälisen terrorismin tunnekuohua, Backman sanoo.

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström sanoo, ettei tarveharkinnasta pidä
luopua.


tästä on kyse

Tulijoita on vähän
- Hallituksen valmisteleman maahanmuuttopoliittisen selonteon mukaan työperäinen maahanmuutto Suomeen oli vuonna 2013 vähäistä.
- Talouskriisi ja sen jälkeinen taantuma ovat vähentäneet tulijoiden määrää.
- EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille myönnettiin oleskelulupia noin 9 100.
- Viisumilla tai viisumivapauden kautta kausityöhön tuli arviolta 16 000 työntekijää Thaimaasta ja Ukrainasta.
- EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrä oli noin 1 prosentti.
- EU-maista, pääasiassa Virosta ja Puolasta, tuli noin 50 000 työntekijää.
- EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta töihin tuleville, esimerkiksi siivoojille ja rakennustyöntekijöille, oleskelulupaan liittyy työvoimapoliittinen tarveharkinta.
- Erityisosaajia Suomi ei vedä. Tem:n arvion mukaan tulijoita on ollut vuosittain 1 500–2 000.