Helsingin Sanomat: Raportti: Tarve 34 000 maahanmuuttajalle vuosittain 30.1.2015
Espoolaisella ohjelmistoyrityksellä Arc Technologyllä oli ongelma. Oli tarve palkata väkeä, mutta oikeanlaisia hakijoita ei vain tuntunut löytyvän.
Sitten yritys linjasi, ettei asiantuntijoiden ole pakko osata suomea. Parissa viikossa kiinnostavia hakemuksia tupsahti kymmeniä.
Arc Technologyn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Koivu kertoo, että ratkaisuun päädyttiin käytännön syistä.
"Matemaattisuutta vaativaa tietokantaosaamista on pirun vaikea löytää Suomesta", Koivu sanoo.
Osaajat löytyivät Intiasta ja Pakistanista. Valtaosa työntekijöistä on silti suomalaisia.
Tuoreen raportin viesti on samansuuntainen. Suomi ei Elinkeinokeinoelämän valtuuskunnan Evan torstaina julkaiseman raportin mukaan selviydy ilman maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä, sillä väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee hurjaa vauhtia.
Tulevaisuuden tekijät -raportin ehkä hätkähdyttävin tieto onkin se, että vaikka Suomen väkiluku on lähes puoli miljoonaa suurempi kuin 25 vuotta sitten, työllisten määrä on samassa ajassa pysynyt käytännössä ennallaan.
"Tilanne on äärimmäisen surkea", sanoi raportin toinen kirjoittaja, tutkija Pekka Myrskylä.
Nyt samansuuruinen joukko elättää siis puoli miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 1987. Jos työllisyysaste ei nouse nykyisestä 69 prosentista, huoltosuhde heikkenee raportin mukaan kestämättömäksi.
Jo nykyisellään sataa työssäkäyvää kohden on 137 työelämän ulkopuolella olevaa.
Joukkoon lukeutuvat muun muassa lapset, eläkeläiset ja työttömät.
Myrskylän ja Tilastokeskuksen yliaktuaarin Topias Pyykkösen raportin mukaan Suomeen tarvitaan jatkossa noin 34 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, jotta työllisten määrä pysyisi siedettävä tasolla. Määrä on lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Tutkijoiden viesti on se, että maahanmuuttoa tarvitaan, vaikka työttömiä on paljon. Syynä on se, että osa työttömistä on vaikeasta työllistyviä koulutuksen puutteen, korkean iän ja pitkään kestäneen työttömyyden vuoksi.
Raportin tekijöiden mukaan tärkein työvoimareservi on maahanmuuttajat, joita on Suomessa noin 300 000. Tällöin mukaan lasketaan kaikki, joiden äidinkieli väestörekisterissä on muu kuin suomi tai ruotsi. Mukana voi siis olla toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin vain noin 50 prosenttia. Eri ryhmien väliset erot ovat suuret: Virolaiset ja eräistä Aasian maista tulevat työllistyvät jo nykyisellään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestöön kuuluvat. Heikointa työllistyminen on afrikkalaista syntyperää olevilla.
Hyvä uutinen on, että maahanmuuttajien työttömyys on vähentynyt selvästi vuosina 2000–2013.
Myrskylä uskoo, että työttömien maahanmuuttajien joukosta löytyy työllisiä, kunhan talous piristyy. "Työnantajat voisivat höllätä kielitaitovaatimuksia."
Nyt Arc Technologyllä ulkomaalaisvahvistuksista on vain myönteisiä kokemuksia.
"Suomalaiset työntekijämme ehdottivat, että työkieleksi vaihdettaisiin englanti", Koivu sanoo.