Yle: Kainuu aikoo onnistua espanjalaislääkäreiden juurruttamisessa Suomeen – ”Olemme oppineet muiden epäonnistumisista”

Yle: Kainuu aikoo onnistua espanjalaislääkäreiden juurruttamisessa Suomeen – ”Olemme oppineet muiden epäonnistumisista” 15.1.2015

Suomi on hakenut helpotusta sairaanhoitajapulaan muun muassa Espanjasta – ja monen yrityksen jälkeen olemme nähneet espanjattarien pakkaavan lopulta kassinsa. Kainuu lähti lääkärikalaan Espanjaan viime kesänä, ja nyt yhdeksän espanjalaislääkäriä opettelee suomalaiseen työarkeen. Kainuussa uskotaan, että aiemmista virheistä oppineena, nyt kotouttamisessa onnistutaan.

Kainuu aikoo onnistua siinä missä moni muu suomalaispaikkakunta on viime vuosina epäonnistunut. Tarinat Suomeen rekrytoiduista espanjalaisista sairaanhoitajista ovat lähes poikkeuksetta päätyneet espanjalaisten liian pikaiseen lähtöön takaisin kotiin tai muihin maihin.

– Juuri tämä muiden esimerkki siitä, kuinka näissä rekrytoinneissa voi käydä, on kannustanut Kainuun soteakin pohtimaan lääkäreiden kotouttamista, kuinka sitä voisi tukea, toteaa kainuulainen ylilääkäri Paula Reponen.

Reponen on ollut keskeinen henkilö Kainuun soten rekrytoidessa viime vuonna 7 espanjalaista yleislääkäriä ja kaksi hammaslääkäriä Espanjasta Kainuuseen. Kainuussa aiotaan tehdä lääkäreiden kanssa asioita paremmin, jotta espanjalaisten sairaanhoitajien tarina ei jatkuisi.

– Hoitohenkilökunnan puolella ilmeisesti yksi suurimpia ongelmia oli ilmeisesti se, että he turhautuivat kun eivät päässeet eteenpäin. Kielitaidon kartuttuakaan he eivät kaikki päässeet koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Eli esimeriksi sairaanhoitaja päätyi tekemään lähihoitajan tehtäviä, Reponen kuvailee aiempia suomalaisyrityksiä.

– Me olemme pyrkineet siihen, että heti kun kielitaito antaa myöten, lääkärit ovat päässeet tekemään jotain lääkärin tehtäviä itsenäisesti. Alussa tuen tarve, kielen opiskelun tarve on iso, joten on tarvittu tietysti työpari rinnalle. Mutta jo nyt on pystytty antamaan mahdollisuuksien mukaan myös itsenäisyyttä, Reponen kertoo.

Kotouttamista kaikin voimin

Lääkärit saapuivat Kainuuseen lokakuussa. He ovat sijoittuneet ympäri Kainuuta – Sotkamoon, Kuhmoon, Suomussalmelle ja Kajaaniin.

Espanjassa tarjotun kielikurssin jälkeen opiskelu on jatkunut Kainuussa, sote-yhtymä on järjestänyt mahdollisuuksia kielitaidon kohentamiseen myös työajan ulkopuolelle.

Tämän lisäksi on luotu sosiaalisia kontakteja uusiin maanmiehiin.

– Olemme etsineet eräänlaiset kummikainuulaiset jokaiselle lääkärille tai tänne muuttaneelle lääkäriperheelle. Näitä kummeja ei itse asiassa ollut lainkaan vaikea löytää, vaan moni heistä ilmoittautui oma-aloitteisesti, Paula Reponen iloitsee.

Arjessa auttavina ja tuttavuutta tarjoavina kummeina on niin lääkäreiden kollegoita kuin tavallisia kainuulaisia.

– Esimerkiksi Kuhmossa yksi perhe ilmoittautui suoraan paikalliselle terveysasemalle kuuluaan espanjalaisten saapumisesta. Tämä on ollut erittäin iloinen asia. Vastaanotto on ollut yllättävänkin positiivinen. Monella voi olla taustalla kiinnostusta Espanjaan tai espanjan kieleen ja on ehkä koettu, että kulttuurien kohtaaminen voisi olla hieno ja antoisa juttu.

Reponen itse on pyrkinyt luomaan välittömän, tuttavallisen keskusteluyhteyden lääkäreihin. Yhtä matkaa Kainuuseen saapunut, eri puolille maakuntaa sijoittunut porukka pitää myös tiivistä yhteyttä keskenään.

– He ovat vierailleet toistensa luona ja retkeilleet yhdessä eli muukin Kainuu tulee tutuksi kuin oma sijoituspaikkakunta, Reponen kertoo.

Koko perhe mukaan uuteen maahan

Kainuuseen ei ole saapunut vain joukko lääkäreitä. Espanjasta muutti kaksi lapsiperhettä sekä yksi lääkäri puolisoineen. Reposen tietojen mukaan ainakin kolmella lääkäreistä on puoliso Espanjassa ja toiveissa on, että hekin seuraisivat myöhemmin Kainuuseen.

– Puolisoiden työllistymismahdollisuudesta keskusteltiin jo rekrytointitilanteessa Espanjassa. Kainuun TE-toimiston edustaja jutteli puolisoiden kanssa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista täällä, Paula Reponen kertoo.

– Kyllä tämä on sotekin näkökulmasta hyvä, että lääkäri on tullut perheineen. Ikävä olisi voimakas, jos muu perhe olisi jäänyt toisaalle. Tämä motivoi myös kotoutumisessa, että esimerkiksi lapsia ajatellen ei tulisi taas lisää isoja muuttoja.

Perheen mukana muuttamista ei kuitenkaan pidetty rekrytoinnin kriteerinä vaan ennen kaikkea pyrittiin löytämään motivoituneita lähtijöitä.

Omana yllätyspiirteenä tuli lääkäreiden tausta. Neljä lääkäriä seitsemästä on itse asiassa alun perin lähtöisin Etelä-Amerikasta Kolumbiasta, Venezuelasta ja Costa Ricasta.

– En osannut odottaa tätä. Mutta kun siitä keskusteltiin Espanjassa, kävi ilmi, että sinne monet muuttavat Etelä-Amerikasta vakaamman elämän, työpaikkojen toivossa, ylilääkäri Paula Reponen kuvailee.

Espanjan huono talous ja epävakaa työtilanne ajaa ihmisiä kuitenkin edelleen uusiin ratkaisuihin – kuten Suomeen.

– Lääkäreilläkin kilpailu niin työpaikoista kuin paikoista erikoistumiskoulutuksiin on kovaa, koska niistä kisaavat niin espanjalaiset kuin eteläamerikkalaiset tulijat.

Kainuulaiset toivovat, että ihmisten taustat auttavat entisestään haastavassa kotoutumisessa Pohjolaan.

– He ovat pystyneet jo kerran tekemään ison muutoksen, muuttamaan toiseen maahan, työskentelemään siellä, kotiutumaan sinne. Se kertoo muutosvalmiudesta. Toki, muutos Espanjasta Suomeen on aivan erilainen kuin Etelä-Amerikasta Espanjaan. Kulttuuri, ilmasto, kieli ovat hyvin toisenlaisia tässä tapauksessa, Reponen myöntää.

Kroonisen lääkäripulan alueella lähdetään siitä, että uusien tuttavien kanssa onnistutaan ja Kainuuseen saadaan pysyvää latinoverta.

– Uskon, että työyhteisöllä ja kummihenkilöillä on iso rooli siinä, että espanjalaiset tuntevat olonsa kotoisaksi. Että he kokevat olevansa tervetulleita ja he saavat työssä ja kielitaidon oppimisessa onnistumiseniloa, mitä me kaikki kaipaamme. Ja että he kokevat pääsevänsä eteenpäin, että tämä on mahdollista ja tämä onnistuu.

– Olemme kenties oppineet näistä muiden epäonnistumisista, ensimmäisistä rekrytointikokemuksista. Uskaltaisin ajatella näin positiivisesti, että kainuulaiset voivat tehdä rekrytoitujen lääkäreiden kotouttamisen paremmin. Uskon, että heistä saadaan meille pitkäksi aikaa lääkäreitä.