Iltalehti: Arvot vastakkain paperittomien hoidossa

Iltalehti: Arvot vastakkain paperittomien hoidossa 25.1.2015

Pitääkö maassa laittomasti oleskeleville tarjota laaja ilmainen sairaanhoito, kun samaan aikaan kansalaisten terveyspalveluita leikataan rajusti?

Hallituksen lakiesitys "paperittomien" eli laittomasti maassa olevien terveyspalveluista tulee tiistaina uudelleen lähetekeskusteluun eduskunnassa.

Asiasta on kehkeytynyt suuri periaatteellinen kiista, joka nostatti tunteita 13.1. eduskunnan ensimmäisessä keskustelussa. Asia pantiin pöydälle.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) johdolla valmisteltu lakiesitys rinnastaisi EU:n ulkopuolelta Suomeen tulleet ja täällä ilman oleskelulupaa tai tilapäisellä luvalla majailevat henkilöt sairaanhoidossa käytännössä maan omiin kansalaisiin. He saisivat jatkossa myös pitkäaikaissairauksien hoidon.

EU-kansalaiset eivät ole mukana esityksen henkilöpiirissä, joten Romanian ja Bulgarian romaneiden useat käytännön ongelmat jäävät joka tapauksessa ratkaisematta.

Puolesta ja vastaan

Kiistassa on kysymys perimmältään siitä, ettei mikään terveydenhuoltojärjestelmä voi tarjota kaikkia mahdollisia palveluita kaikille. Rajoja on siis vedettävä joka tapauksessa johonkin.

Lakia vastustavat kysyvät, pitääkö maassa laittomasti oleskelevien oikeutta käytännössä ilmaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon laajentaa, kun samaan aikaan maan omien kansalaisten terveyspalveista tehdään miljardileikkauksia, hoitoja karsitaan ("priorisoidaan") jo nyt ja terveyskeskusvastaanotoille joutuu jonottamaan viikkoja.

Kriittistä kantaa esitykseen edustavat mm. Kuntaliitto, maahanmuuttoviranomaiset sekä monet käytännön hoitotyötä tekevät lääkärit. Puolueista tiukimmin vastaan ovat perussuomalaiset, mutta hallituspuolueissakin on vastustusta.

Lakia kannattavat ministerin lisäksi muun muassa Lääkäriliitto ja Tehy sekä aiheeseen paneutuneet yksittäiset lääkärit ja kansalaisaktivistit. Poliittisista puolueista vahvimmin lakia kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto.

Erimielisyyttä on myös aivan perustavista faktoista, kuten paperittomien lukumäärästä, hoidon laajentamisen aiheuttamien kustannusten suuruudesta sekä siitä, mitä termi "kiireellinen hoito" käytännössä merkitsee.

Nykyisen terveydenhoitolain mukaan jokainen - paperitonkin - saa Suomessa kiireellisen, korkeatasoisen hoidon.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan lain mukaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä hoitoa, jota ei voi siirtää ilman tilan pahenemista. Myös yleisvaaralliset tartuntataudit (esimerkiksi tuberkuloosi) hoidetaan heti, jotta estetään taudin leviäminen. Kiireellinen hoito aloitetaan aina viipymättä, mutta se voi olla pitkäkestoistakin.

Tuntematon potilas

Maahanmuuttoviranomaisten mielestä laittomasti maassa oleskeleville henkilöille ei pidä tarjota vähimmäistasoa laajempia palveluita varsinkaan, jos siihen ei liitetä terveydenhuoltoviranomaisen oikeutta ilmoittaa laittomasta oleskelusta viranomaisille.

- On ulkomaalaislain perustavoitteiden vastainen ajatus, että laiton maassa oleskelu toisi laajenevan oikeuden terveyspalveluihin, todetaan Iltalehden haltuunsa saamassa taustamuistiossa.

Potilasta ei Suomessa hoideta nimettömänä. Identifioimaton potilas on ongelmallinen potilasturvallisuuden ja hoitohenkilökunnan vastuun näkökulmasta.

- Jos koetaan, että nykyisen määrittelyn mukainen kiireellinen hoito ei yleisesti ole riittävää perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, keskustelu olisi suunnattava hoidon vähimmäistason uudelleenmäärittelyyn sen sijasta, että luotaisiin tarpeettomasti eri ryhmille erilaisia palvelun tasoja.

Maahanmuuttoviraston mukaan kenenkään ei tarvitsisi Suomessa olla paperiton, koska turvapaikkahakusäännöt ovat niin väljät. Paperittomuuteen voikin olla syynä rikollinen toiminta.

Esitys on nykymuodossaan ongelmallinen yhdenvertaisuusnäkökulmasta, jos maassa laittomasti oleskelevat muun kuin EU-maan kansalaiset asetetaan suotuisampaan asemaan kuin tietyt EU-kansalaisten ryhmät.

Terveysturismia

STM esitti tartuntatautilakiluonnoksessaan kesällä 2014 kotikuntaa vailla oleville jopa oikeutta kalliisiin tartuntatautien seulontoihin ja hoitoihin, mutta valmistelu keskeytettiin VM:n vaatimuksesta. Asiantuntijat varoittivat lausunnoissaan, että tuossa muodossaan laki olisi johtanut ilmaiseen hoitoon hakeutumiseen ulkomailta. Terveysturismista on jo näyttöä Euroopassa, ja moni maa on kiristänyt säädöksiään.

Pakeista huolimatta STM lähetti eduskuntaan joulukuussa kiireellä vielä avokätisemmän uuden lakiesityksen paperittomien terveyspalveluista. Se kattaa kaikkien pitkäaikaissairauksien hoidon. Ainoana erona tartuntatautilakiesitykseen on vain se, että valtio maksaisi kunnille korvauksen hoidosta. Vain asiakasmaksut jäisivät kunnan kontolle, sillä paperittomat tuskin niitä pystyisivät itse maksamaan.

Eduskunnassa ministeri Huovinen puhui 1 000-2 000 paperittomasta, vaikka Poliisihallinnon arvion mukaan heitä on 3 000-7 000.

- Laissa esitetty paperittomien pitkäaikaissairauksien hoito aiheuttaa erittäin suuret kustannukset terveydenhuollolle, Iltalehden tavoittamat kentän lääkärit varoittavat.

Heidän mielestään nykyinen lainsäädäntö turvaa kattavasti kaikkien maassamme olevien henkilöiden kiireellisen hoidon, eikä EU-lainsäädäntökään vaadi paperittomien hoidon lisäämistä.

Käytännön lääkäreiden mukaan laki avaisi ilmaisen erikoissairaanhoitodon tiettyihin kallishoitoisiin sairauksiin maan rajojen ulkopuolisille, jotka eivät saa korkeatasoista hoitoa kotimaissaan.

- On arvioitu, että turvapaikan hakemisen sijaan uusi laki avaa toteutuessaan pitkäaikaista hoitoa tarvitseville turvapaikan hakemista helpomman tien maahan rantautumiselle.

- Ellei palautusmaassa kyseistä ilmaishoitoa anneta, elinikäisen hoidon tarpeen nojalla karkotuspäätös saattaa jumittua.

Juttu perustuu käytännön potilastyötä tekevien lääkäreiden haastatteluihin ja lausuntoihin sekä Maahanmuuttovirastossa laadittuun taustamuistioon.