Iltalehti: Väite: Puolet muslimien hengellisistä johtajista epäpäteviä - näin kommentoi islamilaisen neuvoston johtaja

Iltalehti: Väite: Puolet muslimien hengellisistä johtajista epäpäteviä - näin kommentoi islamilaisen neuvoston johtaja 25.1.2015

Suomen kurdiyhdistysten liiton puheenjohtaja Welat Nehri kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että muslimiyhteisöjen hengellisinä johtajina, imaameina, toimisi epäpäteviä henkilöitä.

Nehrin mukaan jopa noin puolet muslimiyhdyskunnissa toimivista imaameista on itseoppineita. Hänen mukaansa he pääsevät hengellisiksi johtajiksi, sillä päteviä imaameja ei ole saatavilla, eivätkä yhteisön taloudelliset resurssit monesti riitä sellaisen hankkimiseen.

Tämä nostaa hänen mukaansa sitä riskiä, että sisään yhteisöön pääsee soluttautumaan radikalisoitunut imaami.

Nehri tietää erään radikalisoituneen, Suomessa imaamina toimineen henkilön, joka olisi sittemmin värväytynyt Isisin riveihin.

- Sanokoon meille, ketkä ovat ne radikalisoituneet imaamit, jotta voidaan puuttua asiaan, sanoo Suomen islamilaista neuvostoa johtava Anas Hajjar Iltalehdelle.

Hän kommentoi myös väitettä imaamien epäpätevyydestä.

- Ei tässä ole uutta. On paljon kouluttautuneita ja kouluttautuvia, mutta myös muodollisesti epäpäteviä tai sellaisia, jotka kykenevät ainoastaan johtamaan rukousta paikallisen väestön keskuudessa, Hajjar sanoo Iltalehdelle.

Hajjar kertoo, että imaamien kouluttamistarve on tiedossa ja sitä suunnitellaan parhaillaan.

Imaamikoulutuksesta on tehty selvitys vuonna 2013.

Imaamiksi voi tällä hetkellä opiskella muun muassa Marokossa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa, Jordaniassa, Malesiassa, Indonesiassa, Turkissa sekä Euroopassa muun muassa Englannissa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa.

Saavat johtaa rukousta

Hajjarin mukaan Suomessa on muutamia paikkakuntia, joissa asuu vain muutama muslimi. Siellä muslimien rukouksia johtaa siihen sopivin henkilö. He eivät kuitenkaan saa tehdä lainopillisia tulkintoja tai antaa lainopillisia neuvoja, mikäli tarvittava pätevyys puuttuu.

- Toki tilanne muuttuu, kun väestö kasvaa, Hajjar sanoo.

Suomessa asuu arvioiden mukaan noin 60 000-65 000 muslimia. Rukoushuoneita heillä on Hajjarin mukaan noin 80.

Asiaa ei tule paisuttaa

Myös pieniltä rukoushuoneilta esimerkiksi Helsingissä voi puuttua islamilaisen lain oppinut imaami. Niissä ei järjestetä oppitunteja uskonnosta.

- Jos joku yrittää jotakuta radikalisoida, kellään ei ole riittävää tietoa korjata ja väittää vastaan, Hajjar puhuu tämänkaltaisista rukoushuoneista.

Siksi hän ymmärtääkin Nehrin huolen, mutta sanoo, ettei tilannetta pidä suurennella.

- Tämä on yksi aukko, joka täytyy paikata, islamilaisen neuvoston johtaja myöntää.

Hänen mukaansa Suomesta löytyy nyt kouluttautuneita imaameja, joista joillakin on riittävät tiedot Suomesta.

- On myös paljon sellaisia, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta, Hajjar sanoo.

Osalla imaameista löytyy hänen mukaansa perustieto, mutta tutkinto puuttuu.

Itse imaamina toimiva Hajjar on uskonnollisesta perheestä.

- Isoisäni oli Syyrian suurmufti. Uskon opit ovat tulleet yliopiston ulkopuolista epävirallisista lähteistä, toki uskon oppineilta. Lisäksi olen saanut oppia omassa yhdyskunnassani Suomessa 27 vuoden aikana.

Oppivatko nuoret radikalismia moskeijasta?

Islamiin ei kuulu piispain- tai kirkolliskokouksen kaltainen taho, joka voisi valvoa imaamien valintaa. Islamilaisissa maissa valintaa valvoo joko uskonnollisten asioiden ministeriö, hallinto, yliopisto tai oppineet.

Hajjarin mukaan heillä on kuitenkin lainopin lautakunta, joka pyrkii saamaan imaameja yhteen neuvottelemaan ja järjestämään muun muassa opetusta ja täydennyskoulutusta imaameille.

Nehri näkeekin valvovan tahon puuttumisen radikalisoituneiden yhteisöön soluttautumisen kannalta ongelmalliseksi.

- Osa nuorista, jotka liittyvät Isisiin tai muuhun äärijärjestöön, ovat moskeijan kautta päätyneet sinne. Taho, joka etsii heitä ei ole kaduilla, kirjastoissa tai yliopistoissa, vaan moskeijoissa, kurdiyhdistysten liiton puheenjohtaja sanoo.

- Se taho käyttää nuoria hyväksi, aivopesee heidät, saa heidät lähtemään sotaan Syyriaan tai Irakiin.

Nehri sanoo, että Isis ja Al-Qaida eivät ole ainoita Suomestakin riveihinsä väkeä saaneita terroristiryhmiä, vaan yhtälailla nuoria voi lähteä myös osaksi somalialaista islamistista Al-Shabaab -liikettä ja nigerialaista terroristiryhmä Boko Haramia.

Hän perustaa tietonsa yhteisöstä kuulemalleen.

- Valtaosa jihadisteiksi lähteneitä on jollain tapaa syrjäytyneitä: heillä on esimerkiksi peli- tai velkaongelmaa.

Samalla moskeijat menettävät epäpätevien johtajien vuoksi Nehrin mukaan maineensa.

Hajjar kuitenkin muistuttaa, että ääriliikkeiseen liittyneistä moni on saanut tietonsa netistä, löytänyt uskon ja lähtenyt kriisialueille.

- Tämä on, mitä on nähty myös Euroopan tasolla viime aikoina.