Satakunnan Kansa: Paperiton on suomalaisen vihollinen

Satakunnan Kansa, kolumni: Paperiton on suomalaisen vihollinen 31.1.2015

Eduskunnassa keskusteltiin tammikuun puolivälin tienoilla vilkkaasti paperittomien, eli laittomasti maassa oleskelevien, oikeudesta terveydenhuoltoon. Tällä hetkellä paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon. Esimerkiksi raskaana olevat eivät automaattisesti saa terveydenhuoltoa Suomessa, jos kaikki sujuu suunnitellusti.

Monelle keskustelijalle asia on ennen kaikkea periaatekysymys. Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan paperittomille pitäisi ”antaa matkalippu kotimaahansa, tarjota tarvittaessa yösija ja ruoka ja kiireellinen hoito”.

Tämä lausahdus kuvastaa hyvin myös esimerkiksi perussuomalaisten näkemystä asiaan.

Ottamatta sen enempää kantaa siihen, mikä puolue on mitäkin mieltä, herää ensimmäiseksi mieleen kysymys: onko keskustelussa unohdettu, että jokainen paperiton on ihminen?

”Paperittomat” eivät ole ryhmä, joka pyrkii keinolla millä hyvänsä hyötymään Suomesta ja sen tarjoamista palveluista. Paperittomien joukossa on äitejä, isiä, poikia ja tyttäriä. Pitäisikö syntymättömän vauvan kärsiä ilman terveydenhuoltoa vain, koska sen äiti on syystä tai toisesta oleskellut Suomessa ilman virallista paperia?

Tällaisesta politiikasta puuttuu inhimillisyys. ”Meidän maan kansalaiset ovat tärkeämpiä kuin teidän maan kansalaiset” -tyyppinen ajattelutapa on vanhanaikainen ja vaarallinen. Eriarvoisuuden lisääminen ei ole kovin järkevää tai toivottavaa nykyaikana, kun sitä jo nyt korostetaan eri rotujen ja uskontokuntien välillä.

Kenenkään paperittomien terveydenhuollon puolesta puhuvan tarkoitus tuskin on asettaa paperittomien terveydenhuoltoa tärkeysjärjestyksessä korkeammalle kuin suomalaisten terveydenhuoltoa. Tai saada portit auki paperittomien toimeentulotukea varten. Nämä molemmat seikat kansanedustajat kuitenkin ottivat eduskunnassa esille.

Kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: ihmisen perusoikeuksista. Kertokaapa, kuka hyötyisi vilpillisesti siitä, jos perusterveyspalvelut laajennettaisiin koskemaan esimerkiksi paperittomia lapsia, raskaana olevia naisia ja tiettyjä riskiryhmiä, kuten diabeetikkoja? Keneltä se on pois?

Tarkoitus kun ei ole asettaa paperittomia suomalaisten edelle, vaan tuoda heidät samalle viivalle.

Vaikka se tuntuisi kuinka epätodennäköiseltä tahansa, haluan silti esittää vastustajille kysymyksen: mitä jos itse olet joskus samanlaisessa tilanteessa?

Jenni Joensuu