Helsingin Sanomat: Yritykset valittavat: Ulkomaalaisia vaikea palkata

Helsingin Sanomat: Yritykset valittavat: Ulkomaalaisia vaikea palkata 29.1.2015

Keittiöapulainen, toimistotyöntekijä, varastotyöntekijä.

Siinä esimerkkejä töistä, joiden tekijöiltä viranomaiset voivat Uudellamaalla estää maahanpääsyn, jos alueella asuu työttömiä ammattilaisia.

Viime vuonna koko Suomessa 650 ihmistä sai kielteisen työlupapäätöksen niin kutsutun saatavuusharkinnan perusteella. Myönteisiä päätöksiä oli 2 400, ilmenee Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastoista.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että jos tietyllä alalla on työttymyyttä, ei EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijä saa työlupaa, vaikka hänellä olisi alalta tarjolla työpaikka Suomessa. Tällöin tehtävään pitää palkata työtön Suomessa asuva työnhakija.

Saatavuusharkintaa ei sovelleta asiantuntijatason tehtäviin. Uudellamaalla sen ulkopuolella ovat myös terveydenhoitoalan ammattilaiset, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, kotiapulaiset ja toimisto-, hotelli- ja laitossiivoojat. Tosin pizza- ja kebabkokit ja tarjoilijat ovat saatavuusharkinnan piirissä Uudellamaalla.

Käytännön ulkopuolelle rajatut työt voivat vaihdella alueellisesti.

Työvoimapulan kanssa kamppailevat yritykset manaavat saatavuusharkintaa.

"Jatkuva haaste", kuvailee rekrytointipäällikkö Visa Myllyntaus Lassila & Tikanojalta. Hän kertoo yrityksen saaneen lähes pelkkiä kielteisiä päätöksiä. Enää työlupaa ei edes haeta EU:n ulkopuolelta tulevalle ihmiselle, kun tiedossa on, että asia menee tarveharkintaan. Ongelmana on myös työlupamenettelyn kesto.

"Meillä työvoimatarve on yleensä välitön. Ei auta, jos jonkun voi palkata kuukausien päästä."

Myllyntaus sanoo, että vaikka Suomessa on työttömiä, on siivoustyöntekijöitä paikoin vaikea löytää. Hänen mukaansa siivoustyöhön ei voi palkata ketä tahansa.

"Pahimmillaan hakemukseen pannaan, että työkkäri pakotti hakemaan työtä."

Helsingin seudun kauppakamarin mukaan saatavuusharkinta on ylimääräinen hallinnollinen este työllistämiselle.

"Eivät työnantajat huvikseen palkkaa työntekijöitä Suomen ulkopuolelta", sanoo koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen ja viittaa työvoimapulaan.

Työntekijäpuoli on vastustanut menettelystä luopumista. Pelkona on ollut halpatyövoiman käytön lisääntyminen. Lahtinen pitää pelkoa liioiteltuna, koska palkat määräytyvät pääsääntöisesti työehtosopimusten kautta.

Uudenmaan TE-toimiston asiantuntija Jukka Rikama kertoo, että toisinaan EU:n ulkopuolista työntekijää palkkaamassa olevaa yritystä kehotetaan panemaan työpaikka hakuun esimerkiksi kymmeneksi päiväksi. Näin pyritään vielä selvittämään, löytyisikö tekijä sittenkin kotimaasta.

Saatavuusharkinnan käytäntö on sekava, ja sen järkevyydestä onkin väitelty pitkään.

Viimeksi siitä luopumista ehdotti Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen (HS 20. 1.). Ruotsissa menettely ei ole enää käytössä.

Saatavuusharkinnasta yritti luopua myös Matti Vanhasen hallitus, mutta muutos kariutui.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio ei halua ottaa kantaa poliittiseksi kutsumaansa asiaan. Sen sijaan nykyistä kaksiosaista lupamenettelyä olisi hänen mukaansa kevennettävä.

Nykyisellään EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän hakemuksesta päättää ensin TE-toimisto. Sen jälkeen lopullisen päätöksen tekee Migri.

"Menettely on niin monimutkainen, ettei viranomaisia sitova neljän kuukauden käsittelyaika usein riitä", sanoo Vuorio.


Fakta
Ensin on oltava työpaikka

- EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijä voi hakea työntekijän oleskelulupaa, kun on ensin hankkinut työpaikan Suomesta
- Hakemus jätetään yleensä Suomen edustustoon ulkomailla. Hakija odottaa päätöstä ulkomailla
- Hakemuksesta tekee ensin osapäätöksen TE-toimisto. Sen jälkeen lopullisen päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto (Migri). Prosessi voi kestää kuukausia
- Vuonna 2014 myönteisiä päätöksiä oli 2 424 ja kielteisiä 654. Viranomaiset voivat soveltaa ns. saatavuusharkintaa eli estää työntekijän maahantulon, jos alalla on Suomessa työttömyyttä
- Koulutetut asiantuntijat eivät ole harkinnan piirissä. Sen ulkopuolella ovat Uudellamaalla myös esimerkiksi kotiapulaiset