Taloussanomat: Maahanmuutto: Joko tästä nyt puhutaan?

Taloussanomat: Maahanmuutto: Joko tästä nyt puhutaan? 15.1.2015
Taloussanomat: Puhukaa, älkää taktikoiko!

Maahanmuutto on kuumentanut useiden EU-maiden vaalikeskustelut. Kuinka tulee käymään Suomessa – Ranskan veritekojen jälkeen?

Tulevien vaalien alla keskustelun suunta on ennalta arvaamaton.

– On mahdollista, että varsinkin jos näitä iskuja tulisi lisää tai uhka säilyy, maahanmuuttokysymykset nousevat näkyviksi, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi.

Viitteitä on, että perussuomalaiset tulevat pitämään maahanmuuttoa esillä. On mielenkiintoista, miten muut puolueet vastaavat tähän, sanoo tutkija Matti Välimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

– Kiinnostavin kysymys lienee, miten iskuja tulkitaan eri puolueissa ja uskaltaako joku esittää niiden pohjalta näkökulmia maahanmuuttoon, puolueiden ulkomaalaispoliittisia linjauksia tutkiva Välimäki miettii.

– Lähdetäänkö maahanmuuttoa käsittelemään turvallisuuden ja terrorismin näkökulmasta, Välimäki kysyy.

Tutkijoiden mielestä maahanmuuttokysymykset pitäisi nostaa näkyvästi vaalikeskusteluun. Välimäki toivoo aiheesta "avointa, moniäänistä ja analyyttista keskustelua". On huonoa, jos asioista vaietaan, sanoo myös Grönlund.

Hän sanoo uskovansa, että vaaleista tulee ennen kaikkea talous- ja turvallisuuspoliittiset vaalit. EU- tai maahanmuuttovaalit käytiin vuonna 2011.

Molemmat muistuttavat, että tiedotusvälineillä on suuri valta siinä, miten aihetta käsitellään.

Suomessa Ruotsia tyynempää

Britanniassa vaalit ovat toukokuussa. Siellä maahanmuutto ja sen rajoittaminen ovat keskeisiä vaaliteemoja. Naapurissa ruotsidemokraatit ratsastivat syksyllä maahanmuuttokritiikillä vaalivoittoon.

Britannian ja Ruotsin keskustelu voi heijastua myös Suomeen, Välimäki arvelee. Hän ei silti usko yhtä vahvaan asetelmaan Suomessa. Maahanmuutto jäi edellisvaleissa jossain määrin taka-alalle, ja 2000-luvulla puolueohjelmat ovat tukeneet vapaata liikkuvuutta ja työperäistä maahanmuuttoa – myös perussuomalaisilla tietyin varauksin.

Iskujen jälkeen puoluejohtajat vakuuttivat Helsingin Sanomissa, että niillä ei tulla tekemään politiikkaa vaaleissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyynnytteli blogissaan europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon lausuntoja puhumalla monipuolisten vaaliteemojen puolesta. Iskujen jälkeen Halla-aho kytki ne maahanmuuttoon ja ihmetteli, miksei iskuja saisi käyttää maahanmuuttokeskustelussa.

Grönlund ei usko, että Suomessa syntyy sellaista konsensusta, että puoluejohtajien yhteisellä päätöksellä ihmiset pysyisivät hiljaa. Hänen mukaansa iskuja on perusteltua taustoittaa maahanmuuttonäkökulmasta. Ranskassa pidetään suurta osaa maahanmuuttajista täysin syrjässä, eivätkä he saa äänestää vaaleissa. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ruokkii ääriliikkeiden kannatusta.

Välimäen mukaan poliitikkojen pitäisi etsiä uusia keinoja ja käydä keskustelua, miten kotoutumista ja yhteiskunnallista osallistamista voitaisiin käytännön toimilla parantaa.

– Täytyisi nimenomaan puhua maahanmuuton puolesta. Väestörakenteemme osoittaa, että yksinkertaisesti tarvitsemme lisää työvoimaa. Mutta voi olla, että tähän ei nyt uskalleta tarttua, etteivät vastustajat pääse sanomaan, että katsokaa mitä muualla tapahtuu, Grönlund sanoo.

-----

Taloussanomat: Puhukaa, älkää taktikoiko!

Suomessa tarvittaisiin kipeästi keskustelua, millaista olisi fiksu ja humaani, taloutta tukeva maahanmuuttopolitiikka. Pahasti näyttää, että kevään eduskuntavaalit eivät ole sen paikka.

Työvoiman saannista ovat puoluejohtajat Alexander Stubb (kok.) ja Antti Rinne (sd.) puhuneet pitkin viime vuotta. Nyt puoluetoimistoissa luultavasti mietitään, kannattaako kevään eduskuntavaaleissa puhua maahanmuuton puolesta ollenkaan.

Vaikea työttömyys ja Ranskan iskut luovat vaalitaistolle näyttämön, jossa maahanmuuttoteema on poliittinen riski. Se pitäisi silti uskaltaa ottaa.

Vaalitaktikot ovat ehkä tehneet jo iskuista samanlaista tulkintaa kuin The New York Times -lehti. Sen mukaan jokainen "terrori-isku tuo maahanmuuttovastaista politiikkaa kohti valtavirtaa". Suuri osa Euroopan kansalaisista on ääriliikkeitä tutkivan ICSR:n johtaja Peter Neumannin sanoin "piilevästi muslimivastaisia".

Maahanmuuttokeskustelu on jo valmiiksi kuumentunut EU-maissa. Perussuomalaiset ovat muuttuneet eurooppalaisittain jopa maltillisiksi, mutta suomalaiset eivät kansakuntana edelleenkään kuulu suvaitsevaisimpiin Euroopassa.

Kotimaassa äänestäjää puhuttelevat työttömyyden hoito ja kuinka hyvinvointiyhteiskunnan tai talouden kilpailukyvyn rapistuminen pysäytetään. Maahanmuuton ei silti pitäisi olla kakkossarjan kysymys, koska se ei ole irrallaan lähivuosina pahenevasta työvoimapulasta.

Konsulttiyhtiö Boston Consulting Group arvioi, että työvoimavaje alkaa heikentää Suomen kilpailukykyä. Työvoimakuilun paikkaamiseksi Suomi tarvitsisi 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.

Sodatkaan eivät ole maailmasta loppuneet. Syyrian pakolaisten hätä on tässä ja nyt. Humanitaarisesta maahanmuutosta tarvitaan päätöksiä nopeasti.

Ranskassa epäillyt ovat tiettävästi maahanmuuttaneiden vanhempien lapsia, mutta maahanmuutto on silti vain yksi ulottuvuus väkivaltaiskuissa. Fundamentalistien iskut todistavat ennen kaikkea ihmisyyttä halventavasta väkivallan aatteesta. Se on kammotus myös tavalliselle maahanmuuttajataustaiselle eurooppalaiselle.

Avointa, tolkullista maahanmuuttokeskustelua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Hiljaisuus lienee viimeinen asia, jota Charlie Hebdon toimitus toivoi.