Vapaa-ajattelijat: Jumalanpilkan kriminalisoiva laki kumottava – ranskalaisen Charlie Hedbo -lehden toiminta Suomessa olisi rikollista 9.1.2015
Yle: Ranskan terrori-isku lisännyt vaateita jumalanpilkkapykälän poistosta Suomessa
Rikoslain pykälässä uskonrauhan rikkomisesta sanotaan: ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
Sananvapaus on eräs keskeisimmistä perusarvoista, joiden päälle sivistyneet yhteiskunnat rakentuvat. Jumalanpilkkakielto rajoittaa sananvapautta epäsymmetrisesti niin, että uskonnot ja heidän Jumalansa saavat täyden suojan, mutta uskonnottomat vakaumukset jäävät ilman suojaa. Jumalanpilkkakiellon poisto rikoslaista toisi uskonnollisia ja uskonnottomia vakaumuksia edustavat ihmiset ajatuksen- ja sananvapauden kannalta yhdenvertaiseen asemaan.
Suomen kuuluisi kansainvälisissä toimielimissä puuttua ensimmäisten joukossa uskontoperustaisiin ihmisoikeusloukkauksiin, josta pahimmillaan on rangaistuksena kuolemantuomio. Koska Suomen rikoslaissa on yhä voimassa jumalanpilkkakielto, Suomi ei voi nyt uskottavasti puuttua maailmalla tapahtuviin uskontopohjaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Tämä on sääli, koska soisi Suomen välittävän maailman uskontojen uhreista, kertoo Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma.
Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan jumalanpilkan rangaistavuuden poistamista rikoslaista. Ei saa olla epäselvää, voisiko ranskalainen Charlie Hedbo -lehti toimia Suomessa vai ei. Lehden pilakuvien julkaisu Suomessa on tarpeellinen mielenilmaus sananvapauteen kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Nykyisen Jumalanpilkkalain puitteissa näyttää siltä, että ranskalaisen Charlie Hedbo -lehden toiminta olisi Suomessa rikollista ja lehden pilapiirtäjiä ja toimittajia vastaan voitaisiin nostaa syytteet.
Vapaa-ajattelijain liiton hallitusohjelmatavoitteet.
Jumalanpilkkakiellon poistaminen lainsäädännöstä ei luonnollisestikaan tarkoita asiattoman käytöksen sallimista. Uskonnollisten tilaisuuksien samoin kuin muidenkin kokoontumisten suojana on laki julkisrauhan rikkomisesta. Rikoslain kunnianloukkauspykälässä on myös kielletty ihmisiä halventava toiminta. Uskonnollisten käsitysten kohottaminen erityisasemaan on ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaateen vastaista.
Euroopan neuvoston yleiskokouksen suosituksen mukaan Euroopan yhteisiä arvoja on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan. Vapaa-ajattelijoiden mielestä Suomen valtion on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta. Suomen valtion pitää olla neutraali ja puolueeton suhteessa uskontoihin ja vakaumuksiin. Uskonto ja vakaumus on saatava halutessaan pitää yksityisasiana.
______________________________________________________
Yle: Ranskan terrori-isku lisännyt vaateita jumalanpilkkapykälän poistosta Suomessa
Uskonrauhan rikkomisesta voi tuomita Suomessa sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Harvoin käytetty pykälä nousi viimeksi esille vuonna 2009, kun perussuomalaisten Jussi Halla-aho tuomittiin sakkorangaistukseen blogikirjoituksestaan.
Ranskalaiseen satiirilehti Charlie Hebdoon keskiviikkona tehty terrori-isku on kasvattanut vaatimuksia uskonrauhan rikkomisen poistosta Suomen rikoslaista.
Ajatusta kannattivat Suomen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen ja Suomen Penin puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.
– Toivoisin, että myös Suomen laista poistettaisiin jumalanpilkkapykälä. Se on kyllä vanhentunut, ei kuulu enää nykyiseen lakikäsitykseen, sanoi Kähkönen.
– Näin on. Minulle se kyllä sopisi, totesi Uimonen.
Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ehdotti torstaina Twitterissä jumalanpilkkapykälän kumoamista, koska sananvapaus on vapaan yhteiskunnan perusta. Niinistön mukaan uskontojakin saa arvostella.
Suomen islamilaisen neuvoston varapuheenjohtajan Pia Jardin mukaan kannattaisi myös miettiä mihin tarkoituksen sananvapautta länsimaissa käytetään. Jardi totesi ehdotuksesta, että islamin uskonto kieltää yksiselitteisesti toisten ihmisten ja uskonnon pilkkaamisen.
– Tämä on ehkä ristiriidassa länsimaisen sananvapauskäsityksen kanssa. Olen myös miettinyt tässä yhteydessä sitä, että satiiria yleensä käytetään enemmän valtaapitävien pilkkaamiseen. Kun Euroopassa on pilkattu muslimeille pyhää profeetta Muhammedia, niin tämä pilkka on kohdistunut vähemmistöihin. Vaikka kannatan sananvapautta täysin, niin tämä on vähän kuin työntäisi ampiaispesään kätensä, kun pilkataan ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista valta-asemaa Euroopassa.
Jardi painotti Suomen islamilaisen yhteisön tuomitsevan Pariisin lehtihyökkäyksen; islamin uskoon ei kuulu tämän tyyppinen toiminta.
– He ovat huolissaan siitä, että terroritekojen tekijät ottavat islamin uskon vangikseen, ja käyttävät heidän uskontoaan syynä iskuihin. Tämä on ollut todella järkyttävää, kertoi Jardi.