Pohjalainen: Kotoutuminen vaatii nyt erityishuomiota

Pohjalainen, pääkirjoitus: Kotoutuminen vaatii nyt erityishuomiota 19.1.2015

Maahanmuutto ja kotoutuminen herättävät paljon vaikeita kysymyksiä juuri, kun Suomen hallitus on hyväksymässä maahanmuuttopoliittista selontekoa. Selonteko pitäisi tulla hyväksytyksi tällä viikolla.

Suomeen tuli turvapaikanhakijoita viime vuonna reilut 3 600. Luku on yllättävän pieni verrattuna vaikkapa Ruotsin 80 000:een ja ottaen huomioon, että Euroopan unionin alueelle tuli viime vuonna yhteensä 600 000 turvapaikanhakijaa.

Huomio on kiinnittymässä Suomessa turvapaikkaa hakevien määristä maahanmuuttajien kotoutumiseen. Siinä ilmenee sitkeitä ongelmia niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.

Kotoutumiskoulutukseen on varattu tälle vuodelle 52 miljoonaa euroa, mikä on peräti 18 miljoonaa euroa enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Rahaa pitäisi siis riittää hyviin tuloksiin. Silti kotoutumiskoulutusta voi joutua odottamaan jopa puoli vuotta (Pohjalainen 16.1.). Byrokratian tehottomuus turhauttaa taatusti tulijaa.

Kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttaja oppii suomen ja ruotsin kieltä. Noin puolet opiskelijoista saavuttaa auttavan kielitaidon.

Koko Suomeen kotoutumista ei helpota se, että Pohjanmaalla kielikoulutus keskittyy monesti vain ruotsin kieleen. Puutteellinen suomen kielen taito rajaa maahanmuuttajan mahdollisuuksia tarpeettomasti ja liikaa.

Monipuolisempi kielitaito hyödyttäisi sekä maahanmuuttajaa että suomalaista yhteiskuntaa laajemmin.

Kotoutumisen ongelmat näkyvät pahimmillaan ääri-ilmiöiden suosiossa, vaikka väkivaltaan yllyttävän islamismin merkitystä ei pidäkään liioitella. On tosiasia, että raa'an terrorismin lumo vie nuoria ja vihaisia Syyriaan ja Irakiin, josta tulee Suomeen eniten turvapaikanhakijoita.

Selvittämättä on, miksi Suomesta on lähtenyt taistelukentille eniten muslimeita suhteessa maamme islamilaiseen väestöön. Ääri-ilmiöiden torjumiseen täytyy keskittää voimia koko yhteiskunnassa.

Terroristien ja turvallisuusviranomaisten kissa ja hiiri -leikki on menossa parhaillaan ympäri Eurooppaa.

On nurinkurista, että monenlaisia ja useimmiten kalliita kotoutumisohjelmia kehittäneet Euroopan maat kärsivät eniten ääri-islamismista. Yhdysvalloissa asuvia muslimeita jihadisteiksi lähteminen ei kiinnosta, vaikka USA:n liput palavat säännöllisesti Lähi-idän uskonnollisissa mielenosoituksissa.

Näyttää siltä, että hyvinvointiyhteiskunta ei rokota terrorismia vastaan, eivätkä sosiaalituet taltuta jihadisteja.

Arkisen Suomeen kotoutumisen parantamisen lisäksi maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan nykyistä järeämpiä toimia terrorismin torjuntaan.

Kansalaisryhmien välisen ja niiden sisäisen vuoropuhelun lisäksi Suomen turvallisuuspoliisi Supo on vastuussa paljosta.

Supon voimavaroja ja mahdollisuuksia tiedusteluun täytyy voimistaa. Supo ei ole kasvanut sisäisten uhkien mukana, vaan on jäänyt turvallisuuspoliisina EU:n kääpiösarjaan. Euroopan epävakaus osoittaa, että näin ei voi jatkua.