Imatralainen: Etelä-Karjalan pakolaismäärä on mysteeri: ”Mahdotonta sanoa”

Imatralainen: Etelä-Karjalan pakolaismäärä on mysteeri: ”Mahdotonta sanoa” 7.1.2015

Lappeenrantaan on viime vuosina muuttanut keskimäärin noin 20 pakolaistaustaista henkilöä vuosittain. Loppuvuodesta 2014 saapui lisäksi 20 Syyrian sotaa paennutta pakolaista.

Suurin osa Etelä-Karjalan pakolaistaustaisista henkilöistä asuu Lappeenrannassa. Syyrialaisten lisäksi pakolaisia on tullut useista eri maista. Erityisesti vastaanottokeskusten kautta saapuneet, myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, edustavat useita eri kansallisuuksia.

– Sitä, kuinka paljon Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä pakolaisia kaikkiaan, on mahdotonta sanoa. Pakolaistaustaiset henkilöt muuttavat kuntaan joko niin, että ovat saaneet myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa tai esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta. Etelä-Karjalaan muutetaan myös niin, että henkilö hankkii itsenäisesti asunnon alueelta ja sitä kautta sijoittuu tänne, valottaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maahanmuuttopalveluiden palveluesimies Merja Heino-Kukkurainen.

Kukkuraisen mukaan maahanmuuttajien on usein hankalampi työllistyä kuin kantaväestöön kuuluvien. Useilla kotoutumiseen liittyy kielen opiskelua ja monesti ammattitaito saattaa tarvita myös päivittämistä. Sama koskee myös pakolaistaustaisia henkilöitä.

– Maahanmuuttajissa ja myös pakolaisissa on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Koulutustaustatkin voivat vaihdella korkeakoulututkinnosta luku- ja kirjoitustaidottomaan. Jokaisella henkilöllä on oma kotoutumisen ja työllistymisen polkunsa.

Pakolaistaustaisia henkilöitä on töissä hyvin monenlaisilla aloilla, niin työntekijöinä kuin yrittäjinä.

– Pakolaisten vastaanotto on osa maailmanlaajuista vastuunkantoa. Toki pakolaisilla on jossain määrin myös työllistävä vaikutus. Usein alkuvaiheessa tarvitaan enemmän esimerkiksi tulkkeja ja kielikoulutusta, joten siltä osin työllistävää vaikutusta varmasti on jonkin verran, Kukkurainen tuumaa.

Oma ohjelma tulee apuun ulkomaalaisten kotouttamisessa

Etelä-Karjalaan on laadittu maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013–2016. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajilla olisi mahdollisimman pian mahdollisuus osallistua uuden kotipaikan toimintaan tasavertaisena kuntalaisena.

– On tärkeää, että alkuvaiheessa työikäisille maahanmuuttajille on saatavilla kielikoulutusta ja työllistymiseen liittyviä mahdollisia tukitoimia kuten esimerkiksi urasuunnittelua ja työelämään tutustumista. Monesti yksinkertaisimmatkin, ja meille Suomessa aina asuneille itsestään selvätkin asiat eivät ole niin selviä vasta maahan muuttaneille. On tärkeää, että elämään löytyy ystäviä ja tuttavia, jotka opastavat uuteen elinympäristöön ja harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen piiriin, Merja Heino-Kukkurainen huomauttaa.

Valtio korvaa

Valtio maksaa 20 000 euron kannustinrahan ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia ottaville kunnille. Porkkanarahan saa myös kunta, joka ottaa aiempaa enemmän pakolaisia. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia.

Valtio maksaa myös pakolaisia vastaanottaville kunnille laskennallista korvausta myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista muutaman vuoden ajan.