HS: Juutalaisten turvattomuus lisääntyy myös Suomessa – "Suomi ei ole lintukoto"

Helsingin Sanomat: Juutalaisten turvattomuus lisääntyy myös Suomessa – "Suomi ei ole lintukoto" 24.1.2015
Helsingin Sanomat: Poliisi vastaa juutalaisten turvallisuushuoliin –"Valvomme ja suojaamme tilanteen mukaan"

Pääsen potkaisemaan palloa. Se on irronnut pojan jalasta, kun koululaiset pelaavat Helsingin juutalaisen seurakuntakeskuksen pihamaalla. Koululuokkia keskuksessa on yhdeksänteen asti. Oppilaita on 90 ja päiväkotilapsia 40.

Asvalttipiha sijaitsee Kampissa, korkeiden rauta-aitojen ja turvaovien takana. Porttia vartioi mies panssaroidussa kopissa. Tuo turvajärjestely juutalaisen keskuksen päiväkotilasten ja koululaisten täytyy ohittaa joka työpäivä, ihan Helsingin ydinkeskustassa.

"Tämä on meille arkipäivää. Ulos alueelta lapset eivät voi koulupäivän aikana mennä", Yaron Nadbornik kertoo. Hän on Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja.

Tapaaminen on sovittu etukäteen. Henkilöllisyys on tarkistettu portilla. Ilman näitä toimenpiteitä ei juutalaiseen seurakuntakeskukseen ja synagogaan ole ulkopuolisilla sisään käymistä. Nadbornikin mukaan seurakunta on panostanut turvajärjestelmiin satojatuhansia euroja viime vuosien aikana.

Suomessa on noin 1 800–2 000 juutalaista, lähinnä Helsingissä ja Turussa. Heistä 1 300 on juutalaisten seurakuntien jäseniä ja noin 1 100 kuuluu Helsingin juutalaiseen seurakuntaan. Kun seurakunta ei saa tukea yhteiskunnan verovaroista, turvallisuus on tullut yhteisölle kalliiksi, Nadbornik sanoo.

Vuonna 1906 valmistuneen rakennuksen jugendväritys on sisältä uusittu. Synagoga on suojeltu rakennuslailla ja omistajan tulee pitää se kunnossa. Mutta jo kadulle näkee, että esimerkiksi synagogan ulkoseinän maalit rapisevat.

"Kaikki maksaa. Nämäkin pitäisi remontoida, mutta rahat eivät riitä, kun kaikki menee turvallisuuteen", Yaron Nadbornik sanoo. Hän naputtaa sormellaan yhtä synagogan penkkirivistöjen päädyistä.

Tammikuun 15. päivä Nadbornik lähetti asiasta kirjeen pääministerille, sisäministerille, valtiovarainministerille ja poliisiylijohtajalle. Ranskalainen jihadisti Amedy Coulibaly oli 9. tammikuuta tappanut juutalaisten kosherkaupassa Pariisissa neljä ihmistä. Asiakkaiden ollessa vielä panttivankeina Kampin juutalaisesta seurakuntakeskuksesta pyydettiin Helsingin poliisilta suojelua.

"Tämä ei onnistunut Euroopan laajuisesta terrori-iskujen uhasta huolimatta. Törmäsimme seinään nimeltä 'resurssipula'", Nadbornik kirjoittaa valtion ja poliisin johdolle. Hän muistuttaa, että Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka ei tue taloudellisesti juutalaisten yhteisöjensä turvallisuuden ylläpitoa.

Viidennen polven Suomen juutalainen Nadbornik on tästä vähän nyreissään.

"Meillä niin kuin kenellä tahansa Suomen kansalaisella on oikeus, ja velvollisuus, pyytää poliisilta suojeluapua, jos tunnemme olomme uhatuksi", Nadbornik sanoo.

Hän painottaa, ettei juutalainen yhteisö hae itselleen erityisasemaa: "Jos Suomessa on jokin toinen kulttuurikeskus, koulu tai pyhättö, joka kohtaa vastaavan turvallisuusuhan ja on viikoittain erilaisten ääriliikkeiden häirinnän kohteena, sitä tulee ehdottomasti tukea kaikin mahdollisin resurssein."

Ruotsissa juutalainen yhteisö on jo ohjeistanut jäseniään, etteivät nämä ihan joka paikassa käyttäisi juutalaisia tunnuksia. Esimerkiksi Malmössä on alueita, joille ei ole syytä mennä kipa päässä tai Daavidin tähti -riipus näkyvästi kaulalla.

Helsingissä ei yleistä ohjeistusta ole annettu, mutta Yaron Nadbornik tietää, että joidenkin yksittäisten juutalaisten käyttäytyminen on muuttunut. Tähän liittyy asia, joka harmittaa Nadbornikia erityisesti, kuten useita juutalaisia:

"Viime kesän jälkeen näkyi selvästi, että he, jotka olivat käyttäneet kipaa, piilottivat sen esimerkiksi hatun alle", Nadbornik sanoo.

Viime kesällä hän viittaa Gazan sotaan. Nadbornikin mukaan Suomenkin juutalaiset saavat kohdatakseen ylimääräistä vihaa aina, kun tilanne Lähi-idässä kiristyy.

"Se on täysin käsittämätöntä. Monilla ihmisillä on tästä väärä käsitys. Suomen juutalaisilla ei ole mitään tekemistä Israelin valtion toimien kanssa."

Juutalaisiin kohdistuva väkivalta tai uhkaaminen on Suomessa ollut melko vähäistä. Silti Nadbornikinkin korviin on kantautunut tietoa tapauksista, kun juutalaista on tönitty tai syljetty Helsingin kadulla. Synagogan ulkopuolella Malminkadulla Nadbornik osoittelee pyhätön ulkoseiniin, joissa on märkiä läikkiä jonkin seinään heitetyn jäljiltä.

Vaikka suoraa väkivaltaa ei kohtaisikaan, elämän pilaamiseksi riittää, jos joutuu pelkäämään arjessaan itsensä tai omaistensa puolesta.

"Emme tiedä, ovatko he yksittäisiä hörhöjä, uusnatseja, jihadisteja vai keitä... emme ole psykologeja", Nadbornik sanoo uhkaavien ihmisten kohtaamisista.

Hän ei halua osoitella mihinkään suuntaan erityisesti, mutta muistuttaa, että esimerkiksi uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen nimissä Jyväskylän kaupunginkirjastossa vuonna 2013 puukottaneiden jäljiltä löytyi nimilistoja juutalaisista.

"Ei Suomi ole enää mikään lintukoto", Nadbornik toteaa.

Mutta eivätkö Hitler ja hänen ideologiaansa seuraavat uusnatsit ole voittajia, jos te alatte piilotella, kätkeä kipojanne ja Daavidin tähtiänne?

"Henki on kuitenkin tärkein."

__________________________________

Helsingin Sanomat: Poliisi vastaa juutalaisten turvallisuushuoliin –"Valvomme ja suojaamme tilanteen mukaan"

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik lähetti tammikuun puolivälissä valtion ja poliisin johdolle kirjeen, jossa hän toivoi yhteiskunnan osallistuvan seurakuntansa turvajärjestelyjen kustannuksiin.

Kirje oli osoitettu pääministeri Alexander Stubbille (kok), sisäministeri Päivi Räsäselle (kd), valtiovarainministeri Antti Rinteelle (sd) sekä poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle.

Kirjeessään Nadbornik kertoo, että seurakunta on satsannut viime vuosina satoja tuhansia euroja turvallisuuteen. Hän myös toteaa, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa yhteiskunta ei tue juutalaisten yhteisöjensä turvallisuuden ylläpitoa.

Ajankohtaiseksi turvattomuuden tunteen teki Nadbornikin kirjeen mukaan Pariisin tapahtumat 9. tammikuuta, kun ranskalainen jihadisti tappoi juutalaisten kosherkaupassa neljä ihmistä. Juutalainen seurakunta pyysi tällöin poliisilta suojelua Helsingissä, mutta Nadbornikin mukaan sitä ei saatu poliisin vedotessa resurssipulaan.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo tutustuneensa kirjeeseen. "Rahallinen apu on kysymys, joka on ministeritasolla mietittävissä", Paatero sanoo.

Paatero kertoo oman kantansa rahalliseen tukeen olevan "yksiselitteinen": "Poliisin määrärahoissa sellaista mahdollisuutta ei ole."

Poliisiylijohtaja toistaa kantanaan, että kysymys taloudellisesta tuesta on ministeritasoinen. "Se on ratkaistava poliittisella tasolla", hän sanoo.

Puheenjohtaja Yaron Nadbornik kertoo ymmärtävänsä poliisin resurssipulan, mutta hän ei hyväksy sitä. "Onko oikein, että poliisin määrärahoja supistetaan niin, että se ei kykene turvaamaan kansalaistensa turvallisuutta", hän kysyi, kun HS tapasi hänet Helsingin juutalaisen seurakunnan keskuksessa Kampissa aiemmin viikolla.

Keskus päiväkoteineen, kouluineen, hallintotiloineen ja synagogineen on suojattu rauta-aidalla ja portilla on panssaroidussa kopissa alati valmiudessa vartiomies.

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Seppo Kujala kertoo, että juutalainen keskus Kampissa on kyllä valvonnassa siinä missä muutkin vastaavat kohteet.

"Valvomme ja suojaamme sitä tilanteen mukaan. Maailmanpoliittisen tilanteen mukaan jotkin kohteet ovat akuutteja, esimerkiksi lähetystöt ja uskonnollisten yhteisöjen tilat", ylikomisario Kujala kertoo.

Turvatasoa nostetaan Kujalan mukaan silloin, kun se maailman myllerryksessä on tarpeen. Hän ei kommentoi tammikuun 9. päivän tilannetta erikseen, mutta antaa ymmärtää, että poliisi saattaa suojata kohdetta ilman, että suojaa saava sitä itse huomaa.

"Emme kommentoi julkisuudessa näitä asioita. Suojaamme kohdetta, mutta emme kerro, mitä kohdetta, miten ja koska", Kujala sanoo.

Kujalan mukaan lähetystöjen ja uskonnollisten yhteisöjen suojaaminen on poliisin agendalla alati, oli sitten kyseessä juutalainen tai vaikkapa islamilainen yhdyskunta.

"Seuraamme niitä ja pyrimme ehkäisemään [ikävyyksiä] ennalta."