Yle: Vihreät paperittomien hoidosta: Pelottelu ihmisryntäyksellä ja terveysshoppailulla turhaa 15.1.2015
Helsingin Sanomat, mielipide: Paperittomille tulee taata terveyspalvelut
Perussuomalaisten mielestä laajennusta kiireettömään hoito ei tarvita, koska se voisi toimia vetovoimatekijänä laittomalle maahantulolle. Perussuomalaiset katsovat, että kiirellisen hoidon takaaminen kaikille Suomessa oleskeleville riittää.
Perussuomalaisten ja vihreiden edustajat perustelivat paperittomien terveydenhuollon laajentamisen vastustusta ja puoltoa periaatteilla Ylen aamu-tv:ssä.
Hallitus esittää, että laittomasti Suomessa oleskelevien oikeutta terveydenhuoltoon laajennettaisiin. Helsingissä paperittomilla on samat oikeudet saada hoitoa kuin muilla kaupungissa asuvilla eli he pääsevät sekä kiireelliseen että kiireettömään hoitoon. Nyt hallitus haluaa saman käytännön koko maahan.
Vihreiden Emma Kari puolusti paperittomien terveydenhoitoa. Karin mukaan kysymys on perustavanlaatuisesta ihmisoikeusarvoasiasta.
– Kun puhutaan erityisesti lapsista, niin eiväthän he ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. He eivät ole tehneet päätöksiä, joiden takia he ovat joutuneet tähän tilanteeseen. Jokaisella lapsella ja raskaana olevalla naisella pitää olla mahdollisuus hoitoon. Ei ole mitään syytä, miksei sairaalla lapsella olisi oikeutta hoitoon. Tämä on hyvin periaatteellinen asia, sanoi Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana toimiva Kari.
"Suomalaisten terveydenhoito taattava ensin"
Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä perusteli vastustustaan suomalaisen terveydenhuollon isoilla muutoksilla ja säästöillä. Mäntylä katsoi, että kiirellisen hoidon takaaminen kaikille Suomessa oleskeleville on riittävä. Myös Mäntylälle kysymys oli periaatteellinen.
– Meillä on tällä hetkellä tilanne, ettemme pysty turvaamaan edes suomalaisille riittäviä terveydenhuoltopalveluita. Toinen periaatteellinen asia on, että tässä on kyseessä laittomasti maassa olevat henkilöt. Jos tätä hallituksen esitys tulee voimaan, niin siinä luodaan ihan oma terveydenhoitojärjestelmä henkilöille, joilla ei ole minkäänlaista maassaolostatusta.
Mäntylä totesi, että kiiretön terveydenhoito voisi toimia vetovoimatekijänä laittomalle maahanmuutolle Suomeen.
– Osa Euroopan maista, joissa on ollut laajempi terveydenhoito, on rajoittanut palveluita tästä syystä. Tämä asia pitää ottaa erittäin vakavasti.
"Turhaa pelottelua"
Emma Kari tyrmäsi Mäntylän näkemyksen. Helsingin käytäntö ei ole aiheuttanut ryntäystä Suomeen, painotti Kari.
– Helsingissä kustannukset ovat olleet aivan marginaaliset. Nämä ihmiset pelkäävät viranomaisia ja jopa lääkäreitä sen verran, etteivät he hakeudu hoitoon helposti. Kaikki tämä pelottelu ihmisryntäyksestä ja terveysshoppailijoista on turhaa.
Hallituksen lakiesitys laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoito-oikeuden laajennuksesta kirvoitti tiistaina eduskunnassa vilkkaan keskustelun. Perussuomalaisten ja osa kokoomuksen kansanedustajista tyrmäsi lakiesityksen kovin sanoin.
___________________________________________
Helsingin Sanomat, mielipide: Paperittomille tulee taata terveyspalvelut
Suomessa elää 1 000–2 000 ihmistä vailla papereita ja minkäänlaisia oikeuksia. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon.
Paperittomat ihmiset eivät elä Suomessa saadakseen hyvää terveydenhuoltoa tai sosiaalipalveluja. Monet heistä ovat paossa vainoa, jota he kokevat kotimaassaan poliittisten mielipiteidensä, uskontonsa, rotunsa, sukupuolisen suuntautuneisuutensa, sodan tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Paperittomat ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassa muutoinkin kuin terveydenhuollon suhteen. Jatkuva piileskely aiheuttaa psyykkisiä ongelmia. Taloudellisen ahdingon vuoksi ruokavalio on yksipuolista ja riittämätöntä, ja huonot asuinolosuhteet aiheuttavat hygieniaongelmia. Pelko estää vakavastikin sairastuneiden hakeutumista hoitoon.
Ihmisarvon kunnioittamiseen kuuluvat perustarpeiden turvaaminen, inhimillisesti arvokkaan elämän mahdollistaminen ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvo kuuluu kaikille yhtäläisesti, koska ihmisarvon käsite takaa kaikille yhtäläiset oikeudet.
Nykyisin paperittomien terveyttä hoitavat usein vapaaehtoiset lääkärit oman työaikansa ulkopuolella. On kestämätöntä, että Suomessa näin suuren ihmisryhmän terveydenhuolto on vapaaehtoistoiminnan varassa. Lääkärin tulee aina toimia potilaansa parhaaksi.
Lainsäädännön on turvattava paperittomien terveyspalvelut. Tietyn ihmisryhmän rajaaminen terveydenhuoltopalveluiden ulkopuolelle on kiellettyä syrjintää.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset. He ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Helsingissä paperittomille lapsille ja raskaana oleville äideille on päätetty tarjota oikeus laajoihin terveyspalveluihin. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.
Ruotsissa paperittomilla on oikeus samoihin terveydenhuoltopalveluihin kuin turvapaikan hakijoilla. Tämä olisi hyvä käytäntö Suomessakin.
Myös Suomen pitää osoittaa olevansa hyvinvointivaltio, joka noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja joka takaa edes välttämättömimmät terveyspalvelut kaikille asukkailleen.
Pekka Tuomola
lääketieteellinen johtaja
Emma Kari
vihreän valtuustoryhmän
puheenjohtaja, Helsinki