HS: Suomi ei vedä maahanmuuttajia

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Suomi ei vedä maahanmuuttajia 24.1.2015

Maahanmuuttoviraston viime viikolla julkistamat tilastot kertovat, että Eurooppaan kohdistuva turvapaikanhakijoiden vyöry ei juuri näy Suomessa, vaan maahanmuuton viime vuosi oli lähihistoriaan verraten kaikin puolin tavanomainen. Maahanmuuton kasvu on koko tällä hallituskaudella ollut tasaista ilman suuria piikkejä tulijamäärissä millään osa-alueella.

Perhesiteen, työn tai opiskelun perusteella jätettyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi viime vuonna hieman, 22 000 hakemukseen. Turvapaikkahakemusten määrä nousi 13 prosenttia, 3 600 hakemukseen. Se on tämän hallituskauden suurin vuosikasvu, mutta edelleen hallittavissa ja huomattavasti alle 2000-luvun ruuhkaisimpien vuosien.

Maahanmuuttovirasto saattoi lisäksi kertoa, että se on purkanut vuodesta 2007 alkaneen somalialaishakijoiden perhesidehakemusten ruuhkan.

Hallitus ja eduskunta heräsivät ruuhkaan jo viime vaalikaudella ja muuttivat lakia niin, että Suomessa asuva perheenkokoaja ei voi enää panna perheenyhdistämishakemusta vireille, vaan hakemus on ulkomailla olevan hakijan vastuulla ja se on käytävä tekemässä biometrisine tunnisteineen Suomen edustustossa.

Turvapaikkahakemusten määrän räjähdysmäinen kasvu johti edellisellä vaalikaudella muihinkin lakien kiristyksiin, joiden vaikutus näkyy nyt. Lisäksi eduskunnassa on sisällä uusia kiristyksiä, joista merkittävin lienee turvapaikanhakijan vapaaehtoisen paluun mahdollistava lakimuutos. Lakimuutoksen jälkeen Suomeen ei voisi jäädä tilapäisestikään, jos hakijan katsotaan voivan palata turvallisesti kotimaahansa.

Tilapäisten lupien määrä on kasvanut selvästi, joten Suomi reagoi siten kuin on viime vuosina tyypillisesti reagoinut. Jos kansainvälistä suojelua koskevissa laeissa on havaittu aukko, se on ennen pitkää tukittu.

Perussuomalaiset yrittävät nostaa maahanmuuton eduskuntavaaliteemaksi, mutta toistaiseksi muut puolueet eivät vaikuta järin innostuneilta. Kaiken huipuksi näyttää siltä, että eduskunnan itsensä kärttämää, jo valmista hallituksen selontekoa maahanmuuttopolitiikasta ei ehditä enää käsitellä eduskunnassa loppuruuhkan takia. Selontekotekstin voisi vähintään edes julkistaa.

Maahanmuuton hyvin tuntevat poliitikot ovat harvassa – se ei ole samanlainen profiloitumisalue kuin esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspolitiikka. Keskustelussa menevätkin usein sekaisin työperäinen maahanmuutto ja suojelua tarvitsevien ihmisten hakeutuminen Suomeen.

Työperäistä muuttoa Suomi tarvitsee, ja suojelua on EU-sääntöjenkin mukaan annettava, jos kriteerit täyttyvät. Viime vuosien kehitys kummallakin osa-alueella osoittaa, että Suomi ei ole tätä nykyä erityisen vetovoimainen maa ulkomaalaisille. Turvapaikanhaussa nykyinen kapasiteetti on mitoitettu kestämään hyvin noin 4 000 hakijan vuosittainen määrä, joten kasvun on syytäkin olla hillittyä.

Sen sijaan työperäistä maahanmuuttoa pitäisi ennemmin kannustaa kuin kasata esteitä sen tielle – siitäkin huolimatta, että Suomessa on nyt liikaa työttömiä. Työttömyydestä suuri osa on rakenteellista, eli se ei johdu huonosta suhdanteesta eikä korjaannu yrittämällä väkisin estää työhaluisten pääsy maahan. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien tarveharkintaa yritettiin poistaa jo viime hallituskaudella, mutta muutos kaatui, eikä nykyinen hallitus ole halunnut puuttua asiaan.

Siinä perussuomalaiset ovat oikeassa, että Suomen on pantava enemmän voimia maahanmuuttajien kotouttamiseen, etenkin kielikoulutukseen. Se tutkitusti parantaa asemia työmarkkinoilla ja hyödyttää maahanmuuttajan lisäksi koko kansantaloutta.