Yle: Uusi yhdenvertaisuuslaki puree paremmin syrjintään

Yle: Uusi yhdenvertaisuuslaki puree paremmin syrjintään 12.1.2015

Vuoden vaihteessa voimaan astunut uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet mm. syrjintään puuttumiseen. Lain toteutumisen seuranta kuuluu eduskunnan alaiselle yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Kauan odotettu uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1. tammikuuta. Eduskunta hyväksyi lain aivan loppuvuodesta osana YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointiprosessia.

Syrjintätapauksiin erikoistuneen lakimiehen mukaan laki antaa paremmat mahdollisuudet yhdenvertaisuuden ajamiseen ja syrjintään puuttumiseen.

– Jo aiemmin rikoslaissa ollut syrjintärikos edellyttää aika paljon tahallisuutta, mutta yhdenvertaisuuslain kautta meille tulee välineitä puuttua näkymättömämpään syrjintään, mikä välttämättä ei ole tahallista. Aiemmin meillä yhdenvertaisuuslaissa oli jo näitä välineitä, mutta ne koskivat vain työtä ja opiskelua. Nyt se soveltamisala laajenee myös muuhun elämään eli ihan yksityiseen ja julkiseen palveluntarjontaan, kertoo lakimies Jukka Kumpuvuori.

Laki suojelee kaikkia riippumatta siitä, johtuipa syrjintä vammaisuudesta, etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Syrjinnäksi luetaan nyt myös häirintä.

– Jos vaikkapa viittomakieliset kuurot keskustelevat esimerkiksi elokuvateatterissa ja sinne tullaan sitten sanomaan, että tämä nyt häiritsee muita, ja jos tämmöisellä toiminnalla aiheutetaan tosiasiallisesti halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri, niin tällaistä pidetään tämän yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä, Kumpuvuori sanoo.

Tasa-arvovaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu

Syrjintää kokevat voivat vaikuttaa asioihinsa valittamalla yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voivat kannelle myös järjestöt, joilla on keskeinen rooli myös uudesta laista tiedottamisessa.

– Suurin ongelma tän lain hyödyntämisessä on vähemmistöjen ja syrjityksi tulevien tietotaso ja oma käsitys siitä, mikä on syrjintää. Jos ihmiset edelleen tyytyvät siihen syrjivään kohteluun, ja jättävät asiat sitten viemättä eteenpäin, niin esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole mitään mitä tutkia, Kumpuvuori toteaa.

Syrjintää kokevat voivat nostaa myös siiliivkanteen käräjäoikeudessa. Kanteeseen liittyy kuitenkin aina riski, sillä hävitessään kantaja joutuu korvaamaan myös vastapuolen oikeuskulut.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii eduskunnan alaisuudessa. Tehtävään on valittu aiemmin tasa-arvovaltuutettuna toiminut Eva Biaudet.

Samalla toimintakenttä laajenee. Myös toimintaresurssit kasvavat, vaikkakaan eivät samassa suhteessa. Jukka Kumpuvuori uskoo silti, että uusi laki tulee parantamaan merkittävästi yhdenvertaisuutta, kunhan se ensin vakiintuu.

– Kyllä yhdenvertaisuuslaki on merkittävä ja historiallinen muutos. Luulen, että ajan myötä ihmiset ymmärtävät mistä on kyse ja alkavat sitten hyödyntää lakia omassa elämässään, Kumpuvuori sanoo.