Iltalehti: Halla-ahon ulostulo sähköisti perussuomalaiset

Iltalehti: Halla-ahon ulostulo sähköisti perussuomalaiset 5.1.2015
Iltalehti: Näkökulma: Perussuomalaiset päätyvät aina syömään omaa häntäänsä
Iltalehti: Näkökulma: Soinin legendaarinen virhe
Uusi Suomi: ”Halla-aho painaa paniikkinappulaa – Soinilla hankala asetelma”
Pohjalainen: Tolppanen: Emme ole natseja!
Savon Sanomat: Pentti Oinonen vaatii kriittisempää maahanmuutto linjaa - "On nynnyilty"

Sunnuntaina julkaistiin Lännen Median lehdissä europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps) haastattelu otsikolla "Halla-aho perää puolueeltaan tiukempaa maahanmuuttolinjaa: "Kenttä eri mieltä kuin Soini'".

Jutussa Halla-aho sanoo puoluejohdon välttelevän maahanmuuttokriittisyyttä.

- Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini, Halla-aho sanoi Lännen Medialle.

Haastattelu sai tuoreeltaan runsaasti mediahuomiota. Siinä saattoi nähdä merkkejä puolueen sisäisestä valtataistelusta.

Soini vastasi

Puheenjohtaja Timo Soini kiirehti kommentoimaan asiaa blogissaan.

- Ei maahanmuutosta perussuomalaisissa saa suurta riitaa aikaiseksi. Moniääniseen kansanliikkeeseen mahtuu monta teemaa ja niin pitääkin olla, Soini kirjoitti.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström puolestaan arvioi sunnuntaina Iltalehdelle, että hiljaisuus maahanmuuttoasioissa on voinut vaikuttaa puolueen kannatuksen laskuun.

- Se on yksi tärkeä osa meidän kannattajiemme mielestä, mitä nimenomaan perussuomalaisten pitää pitää esillä ja kyllä siinä on petraamisen paikka, Lindström toteaa.

Halla-aho kommentoi itse haastattelua sunnuntaina varovasti Iltalehdelle.

"Toimittajan lisäys"

- Kyseessä oli pitkä ja monia aiheita käsittänyt haastattelu Lännen Median toimittajan kanssa. Sieltä on juttuun nostettu tämä puheenaihe, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan kyse ei ollut siitä, pitääkö juuri Timo Soini maahanmuuttokysymystä esillä.

- Enemmän kritiikki kohdistui siihen, että maahanmuuttokysymysten tärkeyttä on ajoittain vähätelty puolueessa. On annettu ymmärtää, että niistä olisi kiinnostunut vain marginaalinen osa perussuomalaisista. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Halla-aho sanoo, ettei edes muista maininneensa Soinia nimeltä.

- Minusta tuntuu, että se oli toimittajan lisäys. Olen kaiken aikaa sanonut, että ihan turha mainita nimiä, ihmisillä on sellainen kokemus, että puolueen näkyvimmät henkilöt vähättelevät aiheen merkitystä.

Hän nostaa esille, että maahanmuuton lisäksi moni muu asia on jäänyt vähälle huomiolle.

- Esimerkiksi suhtautumisemme Euroopan unioniin ja yhteisvaluuttaan ei ole enää niin selvä kuin monet ajattelivat sen olevan ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Ihmiset kaipaisivat, että painottaisimme kysymyksiä, jotka erottavat meidät muista puolueista, emmekä yrittäisi muuttua yleiskonsensuspuolueeksi, koska silloin emme ole enää vaihtoehto kaikille muille puolueille, Halla-aho sanoo.

Soini vaihtoon?

Halla-aho vakuuttaa, ettei ole haastamassa Soinia puolueen puheenjohtajuudesta.

Siihen, pitäisikö puheenjohtaja ylipäätään vaihtaa, ei Halla-aho suostu suoraan vastaamaan.

- Jos katsotaan, mitä puolueissa Suomessa tapahtuu, niin puheenjohtajan haastamista pidetään yleisesti ottaen aika normaalina, eikä perussuomalaisten tietenkään pitäisi tässä suhteessa erota muista puolueista. Yleinen trendi on ollut puolueissa se, että jos homma ei oikein vedä, niin tyypillisesti joku on tullut ja haastanut, Halla-aho muotoilee.

-----------

Iltalehti: Näkökulma: Perussuomalaiset päätyvät aina syömään omaa häntäänsä

Mitä ikinä perussuomalaiset tekeekin, päätyy se syömään omaa häntäänsä, kirjoittaa Mikko Virta.

Perussuomalaisten huima vaalivoitto eduskuntavaaleissa 2011, jytky, selittyy puolueen tarjoamalla vaihtoehdolla suurten puolueiden konsensuspolitiikkaan. Persuja äänestettiin protestiksi. Monet olivat kyllästyneet erityisesti maahanmuuttopolitiikkaan. Se näkyi jo vuonna 2003, kun Itä-Helsingin levottomien lähiöiden asukkaat äänestivät Tony Halmeen eduskuntaan.

Vaihtoehtona markkinoitu protestipuolue perussuomalaiset oli vuonna 2011 kuitenkin liian konsensusvastainen, eikä mahtunut Jyrki Kataisen sateenkaarihallitukseen.

Kevään eduskuntavaalien lähestyessä monet ovat huomanneet persujen pehmentyneen. Ärhäkkä oppositiopolitiikka on jäänyt sivuun. Puoluejohdon on helppo nähdä valmistautuvan tulevien vaalien jälkeiseen mahdolliseen hallitusvastuuseen.

Enää ei julkisuudessa haukuta EU:ta tai kritisoida maahanmuuttoa vanhaan tapaan. Kuten Jussi Halla-aho hyvin toteaa, maahanmuuttokriitikoista halutaan antaa kuva puolueen marginaalisiipenä.

Se on täysin ymmärrettävää. Maahanmuuttokritiikistä lyödään nopeasti rasistin leima. Soini ei varmasti halua puoleen joutuvan samanlaiseen poliittiseen limboon kuin ruotsidemokraatit rapakon toisella puolella.

Samaan aikaan perussuomalaisten konsensushenkistymisen kanssa puolueen kannatuskäyrä gallup-mittauksissa laskee kuin lehmän häntä. Parhaimmillaan 23 prosentissa käynyt suosio on romahtanut Yle Uutisten Taloustutkimuksella teetetyn viimeisimmän mittauksen mukaan 14,3 prosenttiin.

Jussi Halla-aho korostaa viime aikoina sivuutetun maahanmuuttokysymyksen olevan puoleen kenttäväen silmissä yksi tärkeimmistä teemoista. Siinä hän on varmasti oikeassa. Sama pätee myös muihin viime aikoina sivuutettuihin teemoihin, kuten EU-kriittisyyteen. Pehmentyminen vaikuttaa varmasti kannatukseen.

Ja tässä onkin perussuomalaisilla perustavanlaatuinen dilemma.

Ärhäkällä konsensusvastaisuudella ratsastava vaihtoehtopuolue kerää kyllä vaikeina aikoina kansalta ääniä, mutta ilman myönnytyksiä ei ole asiaa hallitukseen päätöksiä tekemään ja vastuuta kantamaan. Hallituksen ulkopuolella räyhäämällä taas ei asioita muuteta, kuten tälläkin vaalikaudella on huomattu.

Toisaalta jos hallitukseen päästäkseen esittää rakentavaa ja myöntyväistä, kaikkoavat vaihtoehtopuoluetta etsineet protestiäänestäjät.

Mitä ikinä perussuomalaiset tekeekin, päätyy se syömään omaa häntäänsä.


-----------

Iltalehti: Näkökulma: Soinin legendaarinen virhe

Timo Soini teki kaksi mittavaa virhettä, kirjoittaa Juha Keskinen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt kuluvalla vaalikaudella kaksi megaluokan poliittista virhettä, jotka saattavat estää hänen poliittisten tavoitteidensa toteutumisen. Soini haluaa hallitukseen, ja jossain vaiheessa oli aivan uskottavaa tavoitella jopa Suomen suurimman puolueen asemaa. Väärät ratkaisut ja passiivisuus vei kuitenkin aloitteen käsistä.

Huiman eduskuntavaalien 2011 vaalivoiton hyödyntäminen ei ole perussuomalaisilta onnistunut. Perussuomalaiset nousi käytännössä, demareiden rinnalle, toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Soini ei kuitenkaan uskaltanut lähteä joukkueineen hallitukseen. Tämä pelko näyttää nyt kostautuvan uusien eduskuntavaalien lähestyessä.

lll

Politiikassa on käytettävä jokainen aukeava tilanne hyväksi. Positioita ei voi säilöä odottamaan vieläkin otollisempaa hetkeä. Tilanteet menevät ohi nopeasti. Ravimiehenä Soinin olisi luullut tietävän, että ohi mennään kun aukko syntyy. Soini kuitenkin tyytyi paikkaan opposition suurimpana puolueena. Sitäkään perussuomalaiset eivät osanneet käyttää, vaan keskusta ajoi sielläkin ohitse.

Soinin toinen virhe on perussuomalaisen puolueen kannalta vieläkin rankempi. Varsinkin kun se olisi ollut varsin helppoa hoitaa toisinkin. Miksei Soini asettunut ehdokkaaksi vuoden 2014 EU-parlamentin vaaleissa. Eurovaaleissa Suomi on yksi vaalipiiri. Timo Soini olisi näissä vaaleissa ollut kova nimi, ehkä kovin. Soini jätti kuitenkin käyttämättä mahdollisuuden nousta Suomen äänikuninkaaksi.

lll

Kova tulos EU-parlamentin vaaleissa olisi antanut Soinille aivan toisenlaisen pohjan lähteä myös kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Lisäksi Soini jätti EU-vaaleissa puolueensa sisäisen kentän auki kilpailijalleen Jussi Halla-aholle. Halla-ahosta tuli ääni magneetti, ja hän näyttää käyttävän nyt asemaansa vahvasti perussuomalaisten sisäisessä kisassa.

Soini oli väärässä jos hän kuvitteli pääsevänsä Halla-ahosta kun tämä siirtyy EU-parlamenttiin. Halla-aho näyttää hakeneen Euroopan kentiltä vain uutta ponnistuspohjaa Suomen politiikkaan. Soinin legendaarisin virhe toistaiseksi oli jättäytyminen pois Eu-parlamentin vaaleista. Soinin poliittiset tavoitteet kuin myös perussuomalainen puolue saattavat tätä menoa karata käsistä.


___________________________________________

Uusi Suomi: ”Halla-aho painaa paniikkinappulaa – Soinilla hankala asetelma”

Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo arvioi Uuden Suomen haastattelussa, että europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps.) ulostulon taustalla on perussuomalaisten laskeva kannatus gallupeissa.

Halla-aho sanoi eilen Lännen Median haastattelussa, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on vältellyt maahanmuuttokysymystä, vaikka siihen kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa perussuomalaisten kannatusta.

- Halla-aho painaa paniikkinappulaa, kun puolueen kannatus on romahtanut, Railo kirjoittaa Twitterissä.

- Puolueen maahanmuuttolinjaukset ovat kuitenkin pitkälti hänen [Halla-ahon] omaa käsialaansa. Luulen, että tyytymättömyys kohdistuu siihen, etteivät nämä näkemykset ole saaneet tarpeeksi näkyvyyttä puolueen kampanjoinnissa, Railo sanoo Uudelle Suomelle.

Railon mielestä Soini tasapainottelee hallituskelpoisuuden ja äänten haalimisen välimaastossa.

- Tämä on Soinille vähän hankala asetelma. Hän on halunnut ylläpitää puolueen hallituskelpoisuutta ja varonut rasistista leimaa.

Railon mielestä maahanmuuttokriittisyys ei kuitenkaan ole Soinille vierasta, mikä näkyi esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaalien alla Soinin kommenteissa. Railo myöntää, että kuvio voi olla tarkoituksella tai tahattomasti sellainen, että Halla-aho on maahanmuuttokriittinen äänitorvi, kun taas Soini yrittää saada puolueensa seuraavaan hallitukseen pitämällä aiheesta matalaa profiilia.

Railon mielestä on myös mahdollista, että Halla-aho haluaa haastaa Soinin, mutta ”siihen on vielä pitkä matka”. Railo arvioi, että perussuomalaiset on yhä vahvasti Soinin otteessa.

- Voi myös olla, että Halla-ahon ulostulo johtaa puolueen jakaantumiseen, mutta siihenkin olisi vielä matkaa.

Soini on viime aikoina ollut hiljainen perussuomalaisten kahdesta suuresta teemasta, maahanmuutosta ja eurokriisistä. Railon mielestä Soinille ei ehkä ole yksinkertaisesti annettu näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Kreikan tilanne on jälleen epävakaa, mutta:

- Tilanne on nyt uusi, velkakriisin tilanne ei ole niin vakava kuin vuonna 2011. Kreikan erosta eurosta on puhuttu jo pitkään.

Perussuomalaisten poliittista vastustajaa SDP:tä edustava Antti Koskela arvioi Puheenvuoro-blogissaan, että perussuomalaiset on selvästi jakautunut kahteen fraktioon.

- Mikäli perussuomalaiset saavat huhtikuun vaaleissa niin heikon tuloksen kuin miltä nyt näyttää, maahanmuuttokriittiset saattavat hyvinkin vaatia puheenjohtajan vaihdosta, Koskela kirjoittaa.


___________________________________________

Pohjalainen: Tolppanen: Emme ole natseja!

– Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho niputtaa peruspuolueensa ruotsidemokraatien kanssa natsipuolueeksi. Sitä perussuomalaiset eivät ole. Sellaiseen puolueeseen en ole liittynyt. Minulla ei ole minkäänlaista eikä minkään tasoista arjalais-ajatusta. Holokaustia kavahdan, kuten muutkin sivistyneet ihmiset, kansanedustaja (ps) Maria Tolppanen kavahtaa.

Tolppanen kertoo samalla tuomitsevansa huonon maahanmuuttopolitiikan.

– En hyväksy sitä, että sosiaaliturvamme rapautetaan maksamalla lapsilisiä ja kotihoidontukia henkilöille, jotka eivät koskaan ole käyneet Suomessa. Perusteeksi ei riitä, että yksi perheestä työskentelee Suomessa.

Tolppanen listaa myös, ettei hyväksy oman kulttuurin alasajoa muuttajien ehdoilla.

– Hyväksyn sen, että maahanmuuttajat ylläpitävät omaa kulttuuriaan omin voimin omissa tilaisuuksissaan. Meidän tehtävämme on vaalia omaa kulttuuriamme ja voimme perustellusti vaatia, että maassa ollaan maan tavalla.


___________________________________________


Savon Sanomat: Pentti Oinonen vaatii kriittisempää maahanmuutto linjaa - "On nynnyilty"

Perussuomalaisten kuopiolaisen kansanedustajan Pentti Oinosen mukaan puolueella olisi varaa nykyistä hieman kriittisempään linjaan maahanmuuttopolitiikassa.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-Aho arvosteli puoluettaan maahanmuuttokysymyksen välttelystä Lännen medioiden lehtien haastattelussa sunnuntaina. Puheenjohtaja Timo Soini vastasi ”plokissaan”, että maahanmuutto on vain yksi puolueen ajamista asioista.

– Ehkä tähän maahanmuuttokysymykseen on toivottu jämäkämpää otetta, kuten Halla-aho toi julki. Ainakin Itä-Suomessa asukkaat ovat sitä mieltä, että kysymystä täytyy tulevissa vaaleissa painottaa, Oinonen sanoo.

Oinonen kertoo ymmärtävänsä, ettei Soini voi puoluejohtajana keskittyä vain yhteen kysymykseen, mutta linja voisi olla selkeämpi. Laskevat kannatusluvut osoittavat, että puolueen on kautta linjan terävöitettävä toimintaansa.

– Nyt täytyy saada ihan perusrehellisen kansan ääni kuuluviin. On menty liian paljon virran mukana ja nynnyilty.

Toisen kuopiolaisedustajan Kimmo Kivelän mielestä maahanmuuttokysymys on ollut puolueessa riittävästi esillä. Hän kertoo yllättyneensä Halla-ahon haastattelusta.

– Maahanmuuton ongelmia ei ole vähätelty, olivat ne sitten talouskysymyksiä, turvallisuuskysymyksiä tai etnissosiaalisia ongelmia, Kivelä sanoo.

Kivelän mukaan maahanmuuttokriittisyys ei kuitenkaan ole perussuomalaisten kannatuksen perusta.

– Varmasti tämä on myös maantieteellinen kysymys. Ennen kaikkea Helsingissä ja sielläkin kaupungin sisällä asia nousee eri tavalla kuin täällä.

Kivelä ei usko, että puolueen kannatuksen lasku johtuisi maahanmuuttokritiikin sivuuttamisesta, sillä yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole muuttunut sen suhteen dramaattisesti viime aikoina.

– Voi olla, että syksyn aikana energiaamme meni paljon Fennovoimaan ja tasa-arvoiseen avioliittolakiin, jolloin meidän omat keskeiset kysymyksemme, työ, yrittäminen ja välittäminen, jäivät taustalle.

Lisää aiheesta tiistain Savon Sanomissa.