torstai 3. syyskuuta 2009
Ilkka: Tarkista, osuiko suomalaiseen
Ilkka:
Tarkista, osuiko suomalaiseen
3.9.2009
Vuoroin Afrikassa ja vuoroin Ruotsissa asuva kirjailija Henning Mankell totesi televisiohaastattelussa viime viikolla pohtineensa paljon sitä, miten pohjoismaalaiset pitävät itseään parempina kuin esimerkiksi afrikkalaisia.
Sitä on syytä pohtia, sillä emme me ole parempia kuin toisten mantereiden ihmiset.
Kun tsunami vajaat viisi vuotta sitten tappoi yli 200 000 ihmistä, myös Suomen, Ruotsin ja Norjan valtasi kansansuru siksi, että uhrien joukossa oli näiden maiden kansalaisia.
Mikäli joukossa ei olisi ollut suomalaisia, onnettomuus olisi sivuutettu maassamme paljon huomioitua vähemmin. Olisiko suru ollut vähäisempää? Miksi näin - suurin osa meistä ei tuntenut ainuttakaan tsunamin uhria, ei suomalaista eikä ulkomaalaista.
Miksi tuntemattoman suomalaisen kuolema kouraisee syvemmin kuin tuntemattoman vierasmaalaisen kuolema?
* * *
On kysymys tasavertaisesta suhtautumisesta ihmisiin rotuun katsomatta. Mankell toi mieleen Rainer Frimanin. Hän mainitsi muutama vuosi sitten häntä haastatellessani lukeneensa juuri koko Henning Mankellin romaanituotannon läpi taas kertaalleen. Lukeminen lisää tasa-arvoa. Myös romani Friman on tasa-arvomiehiä, omiensa keskuudessa hankaluuksiin joutunut puhuttuaan avoimesti epäkohdista. On kysymys samasta asiasta kuin tsunamissa: omia pitää saada kritisoida ja "ulkopuolisia" surra.
* * *
Eräs tuttava tuskin tuntien yhtään mustaihoista ihmistä jutteli kerran, että mustat ja valkoiset ovat jo lähtökohdiltaan vihollisia keskenään. On käynnissä iänikuinen taistelu, sillä eriväriset ihmiset eivät voi koskaan tulla toimeen keskenään.
Tällainen lähtökohta on selkeästi väärä, sillä se estää mahdollisuuden edes yrittää rakentaa rauhanomaista maailmaa.
Eräs vaikutusvaltainen seinäjokelainen totesi yksityisluontoisessa tilaisuudessa, että ei ole sama minkä värisiä ihmisiä Suomessa ja Seinäjoella asuu tulevaisuudessa. Samassa tilaisuudessa läsnä ollut silloinen Lapuan hiippakunnan piispa totesi, että hän on eri mieltä.
Piispan lähtökohta oli oikea, sen toisen oli väärä.
* * *
Teatteriohjaaja Jouko Turkka analysoi aikanaan suomalaisten käsitystä erimaalaisten ihmisten eriarvoisuudesta. Suomalaiset pitävät selvästi parempina itseään kuin puolalaisia, mutta he ovat mielestään samanarvoisia kuin norjalaiset.
Näinhän tämä on yhä. Tämä on syvällä meissä, ja tämä kuulostaa yhä harmittomalta.
* * *
Jokin on ehkä muuttunut. Suomi-Ruotsi-maaottelut ovat latistuneet tuntuvasti sitten takavuosien, jolloin vallitsi voimakas kansallishenki. Enää ei saata kuvitella tapahtuvan kuten silloin, että kun moukari karkaa heittäjältä katsomoon, isänmaallinen selostaja lausahtaa apurilleen: "Menehän katsomaan, että moukari ei vaan osunut suomalaiseen."
Sitä paitsi moukari ei karkaa maaottelussa edes verkkoon. Se karkaa suurissa otteluissa, joissa paineet ovat kovat. Kansainvälistymistä sekin.
* * *
Valkoihoiset ovat pärjänneet mustaihoisia vahvemmin taloudellisesti. Tuodaan ajatus vahvemman ylimielisyydestä lähelle. Liikenteessä Seinäjoellakin suuri osa autoilijoista kuvittelee ilman muuta olevansa etuoikeutettu pyöräilijään verrattuna. Se on väärin kuten rotuun perustuva rasismi. Kumpikin voi johtaa kärsimykseen ja jopa kuolemaan.
Vertaus saattaa tuntua ontuvalta, mutta tosiasia on, että pyörällä kulkeminen ja kansainvälistyminen kasvaa vääjäämättä sekä Seinäjoella että Suomessa yleensä.