YLE A-Eurooppa: EU:n pakolaispolitiikka

YLE A-Eurooppa: EU:n pakolaispolitiikka (video, teksti) 10.3.2011
(Frontexin johtaja Ilkka Laitinen, komissaari Cecilia Malmström, euroedustajat Heidi Hautala ja Sari Essayah)
YLE Brysselin kone: Miten käy EU:n pakolaispolitiikan? (audio) 11.3.2011
(Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Pentti Visanen)

Toimittaja Renny Jokelin
Viime viikot ovat muistuttaneet Eurooppaa siitä, että pakolaisongelma voi syntyä yllättäen ja erittäin nopeasti. Reilu kuukausi sitten kukaan ei voinut uskottavasti sanoa, että Välimeren eteläisellä rannalla olisi kodeistaan pakenemassa kohti naapurimaita kymmeniä tai jopa satoja tuhansia ihmisiä. Pohjoisessa Afrikassa vallitsi vuosikymmenet ankara komento, joka piti elämäänsä tyytymättömätkin ihmiset kotimaissaan. Äkkiä kaatuivat Tunisian ja Egyptin hallinnot, ja Libyan johto taistelee asemastaan. Eurooppaa kohti tulee jälleen täysiä pakolaislaivoja, joiden kohteena ovat erityisesti Italialle kuuluva piskuinen Lampedusan saari ja Euroopan unionin pienin jäsenmaa Malta. Ne eivät selviä pakolaisvirroista yksin.

[...]

Toimittaja
Tällaisissa tapauksissa ensiapu tulee Euroopan unionin rajavalvontavirastosta Frontexista, jota johtaa Ilkka Laitinen.

Ilkka Laitinen, johtaja, Frontex
Jokainen ymmärtää sen, että jos edessämme on tilanne, jossa ihmiset todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua, huomion pois kääntäminen tai karkotukset eivät ole vaihtoehtoja. Se lienee selvää. On absurdia ajatella, että rajaviranomaiset yrittäisivät estää ihmisiä saamasta kansainvälistä suojelua.

Toimittaja
Eurooppa on kuitenkin tähän mennessä selvinnyt Välimerellä vähällä. Mielenosoitukset ovat toki levinneet EU:nkin pääkaupunkeihin ja Brysselin kaduille, mutta kolmesta maasta paenneista 200 000 pakolaisesta vain muutama tuhat on astunut EU:n kamaralle.

Cecilia Malmström, komissaari, Euroopan komissio
Tällä hetkellä EU keskittyy auttamaan Tunisiaa ja Egyptiä huolehtimaan pakolaisista. Väliaikaisilla pakolaisleireillä tarvitaan paljon humanitaarista apua. Toistaiseksi Eurooppaan ei ole tullut yhtään libyalaista.

[...]

Toimittaja
Euroopan unionissa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelu on yhä pitkälti kansallisessa päätösvallassa, vaikka EU on rakentanut tässä suhteessa yhteistä politiikkaa vuodesta 1999 eli Tampereen huippukokouksesta lähtien. Eteneminen on ollut hidasta. Se havaittiin myös Kreikassa, joka viime vuonna joutui ottamaan vastaan edellisen suuren maahanmuuttajaryöpyn. Laittomista siirtolaisista jopa 90 prosenttia yritti EU:n alueelle Kreikan kautta. Pahimmillaan Kreikan ja Turkin välisellä rajajoella otettiin päivässä kiinni jopa 350 ihmistä. Tilanne johti rankkoihin mielenosoituksiin maassa. Kaikki eivät selvinneet. [laittomien rajanylittäjien ruumiita nostetaan joesta]

Toimittaja
Lokakuussa Kreikka haki apuun EU:n rajavalvontaviraston Frontexin, joka teki historiansa ensimmäisen jalkautumisoperaation. Neljässä kuukaudessa pidätettiin 12 000 laitonta rajanylittäjää. Pyrkivien määrä laski murto-osaan ja operaatio lopetettiin viime viikolla. Taloudellisessa konkurssissa olevassa Kreikassa on jopa miljoona laitonta siirtolaista ja maa on ilmoittanut rakentavansa rajalle 12 kilometriä pitkän piikkilanka- ja teräsaidan. Hanke saa ymmärrystä komissiossa.

Cecilia Malmström
Rakentamista ei ole aloitettu, vaikka jonkinlainen aita on päätetty tehdä. Kreikkahan on yksi EU:n ulkorajojen vartijoista ja valtio saa itsenäisesti päättää, rakentaako se aidan tai rajan, jollaiset Suomellakin on Venäjän suunnalla. Pitkäaikainen ratkaisu Kreikan ongelmaan aita tuskin on. Tarvitaan muita rakenteellisia uudistuksia, jotta saadaan toimiva turvapaikka- ja rajatarkastusjärjestelmä. EU ei voi kuitenkaan estää Kreikkaa rakentamasta aitaa.

Toimittaja
Malmström ajaa kuitenkin voimakkaasti uutta direktiiviä, jolla EU:n jäsenmaiden käytännöt yhtenäistettäisiin. Sitovan direktiivin pitäisi olla voimassa ensi vuonna.

Cecilia Malmström
Pöydällä on ollut joukko lakiesityksiä jo joitain vuosia. Jäsenmaiden pääministerit ovat sanoneet, että 2012 meillä on yhteinen EU:n turvapaikkapolitiikka. Neuvotteluja käydään vastaanottoehdoista, kelpoisuusehdoista ja hakemuskäytännöistä. Niiden pitää olla yhtäläisiä koko EU:ssa. Kun päätös on tehty ja direktiivi liitetty maakohtaisiin lakeihin, kaikkien jäsenmaiden pitää noudattaa direktiiviä, tai asia viedään EU-tuomioistuimeen tai komissioon.

---

Toimittaja Renny Jokelin
Tervetuloa studioon täällä Strasbourgissa euroedustajat Heidi Hautala ja Sari Essayah. Nuo Pohjois-Afrikan pakolaisvirrat ovat toistaiseksi pysyneet tuolla Välimeren eteläpuolella. Mikä on teidän mielestänne Euroopan unionin rooli tuossa konfliktissa?

Heidi Hautala, euroedustaja, vihreät
Mielestäni Euroopan unionin koko naapuruuspolitiikka on johtunut vahvasti uudelleenarvioinnin kouriin. Kaksinaismoraalin aika on ohi. Se että tehdään työtä diktaattorien kanssa ja koitetaan pitää maahanmuuttajat loitolla. Eihän ole kovin kauan siitä, kun Euroopan unioni ja Libya hyväksyivät tällaisen hyvin merkillisen kahdenvälisen sopimuksen siitä, että Libya auttaa Euroopan unionia pitämään maahanmuuttajat Välimeren eteläpuolella. Tällainen ei ole enää mahdollista, eikä myöskään ole mahdollista viivytellä yhteisen pakolaispolitiikan aikaansaamisessa Euroopan unioniin.

Toimittaja
Se on aika poikkeuksellisen suuri konflikti. Pystyykö EU reagoimaan nopeasti tällaiseen?

Sari Essayah, euroedustaja, konservatiivit

[...]

Toimittaja
Tällä hetkellä pakolaispolitiikka on EU:n jäsenmaiden kontolla. Voidaanko nyt Italia, Kreikka, Malta jättää nyt yksin hoitamaan tämä asia?

Heidi Hautala
Ei se enää käy senkään takia, että juuri vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka siis ei ole EU-elin, totesi, että Kreikkaan ei voi enää palauttaa muista EU-maista turvapaikanhakijoita, koska Kreikka ei huolehti heistä sillä tavalla, kuin kansainväliset pakolaissopimukset edellyttävät. Eli uskon, että komissaari Malmström, joka vastuulla tämä yhteinen turvapaikkapolitiikka on EU:n komissiossa, niin saa nyt tästä tilanteesta aika paljon tukea pyrkimyksiinsä. Enää ei käy niin, että yksi tai kaksi maata jätetään hoitamaan asiaa, mikä käytännössä on tarkoittanut, että se jätetään hoitamatta.

Toimittaja
Tätä EU:n yhteistä pakolaispolitiikka on yritetty rakentaa tässä jo ainakin 12 vuotta. Miksi se etenee niin hitaasti?

Sari Essayah
No tietysti tässä tullaan sellaiselle alueelle, joka perinteisesti on kuulunut jäsenvaltioiden itsenäiseen päätäntävaltaan. Ja tulevaisuudessa tässä minun mielestä pitäisi keskittyä siihen, että pyritään määrittelemään yhteisiä niin sanottuja vähimmäistasoja ja vähimmäiskriteerejä. En näe hyväksi sitä, että lähdettäisiin esimerkiksi määräämään jotain tiettyjä lukumääriä jäsenmaittain, joka määrä esimerkiksi olisi otettava turvapaikanhakijoita vastaan, koska kyllä nämä on niin tällaisia voisiko sanoa oikeus- ja sisäasioiden ytimeen kuuluvia seikkoja, että nämä pitäisi edelleenkin olla jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Mutta yhteistyötä tarvitaan, yhteisiä kriteerejä tarvitaan siihen, miten kohdellaan esimerkiksi turvapaikanhakijoita. Tämä nykyinen Dublin-menettely on johtanut siihen, että vastuuta pakoillaan, ja näitä turvapaikanhakijoita pallotellaan maasta toiseen.

Heidi Hautala
Eli toisin sanoen on toimittu kuin olisi yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka perusteella sitten turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen ensimmäiseen maahan, johon hän Euroopan unionissa on tullut. Ja kaikki on nähnyt mitä se esimerkiksi Kreikan osalta on tarkoittanut. Puola on toinen maa, joka ei täytä tällaisia vähimmäisnormeja.

Toimittaja
Onko kyse ollut pikemminkin tällaisesta poliittisesta kiistelystä vai rahakysymyksistä vai siitä, että pakolaisvirrat kohtelevat eri EU-maita eri tavoilla?

Sari Essayah
Mä luulen, että kaikki nämä seikat on vaikuttanut siihen, että nämä nopeat muutokset, mitä on nyt tapahtunut Välimeren eteläpuolella, on vaikuttanut siihen, että jäsenvaltioille tulee yllätyksenä, että me yhtäkkiä ollaankin vastaamassa kenties satojen tuhansien pakolaisten vyöryyn. Ja sitten tietysti se, että koetaan, että tällä politiikan alalla on saatava päättää itsenäisesti ja on pidettävä päätösvalta omissa käsissä.

Heidi Hautala
Toisaalta mun mielestä on hyvin tärkeää huomata se, että kun ihmiset pakenee esimerkiksi poliittisesti epävakaita oloja, poliittista vainoa, niin sillä on ollut suora yhteys siihen EU:n politiikkaan, että on tehty yhteistyötä Mubarakin, Ben Alin, on tehty yhteistyötä Gaddafin kanssa, jotka kaikki on pystyttänyt tämän sortovallan, joka sitten kohtelee toisinajattelijoita erittäin kovalla kädellä. Ja tämä on ollut suoranainen syy näihin pakolaisvirtoihin. Sen lisäksi, että ihmiset ovat toki lähteneet hakemaan Euroopasta parempaa elämää, mihin mielestäni heillä on oikeus. Mutta nyt on myöskin sen aika arvioida uudelleen, että miten Euroopan unioni voi rakentaa ja tukea oikeusvaltiokehitystä ja demokratian tuomista näihin maihin. Siellä ihmiset itse janoavat sitä, ja se on tapahtunut riippumatta siitä, että Euroopan unioni on itse asiassa toiminut niitä pyrkimyksiä vastaan aika pitkälle.

Toimittaja
Välimeri on aika kaukana Helsingistä ja Helsinki on kaukana Välimerestä. Voivatko nämä tämänhetkiset pakolaisvirrat jossain vaiheessa saapua jopa Suomen satamiin tai lentokentille? Onko vaara niin suuri?

Heidi Hautala
Mun mielestä itse asiassa niin Suomen kannattaisi pikemminkin toimia nyt sillä tavalla, Tunisiassa, Egyptissä ja muissa arabimaissa, joissa tämä ihan oikea vallankumous on jo aika pitkällä, niin se vakiintuu ja sinne saadaan demokratia, oikeusvaltio. Ja mun mielestä Suomi on toiminut ryhdikkäästi siinä, että Suomi oli ensimmäinen vaatimassa Libyalle pakotteita. Eli se, että myöskin tällainen ajatus siitä, että tulee aivan järjettömiä, hallitsemattomia pakolaisvirtoja, niin tämä ei millään tavalla vastaa kuitenkaan sitä mahdollisuutta, kun voidaan edistää sitä, että sinne saadaan demokratia pystytettyä, joka sitten myöskin auttaa ihmisiä pysymään kotimaissaan. Ja tähän Suomen kannattaa nyt varautua, eikä johonkin käsittämättömiin pakolaisvirtoihin.

Toimittaja
Onko tässä jotain kaksinaismoralistista, että ensin käydään kauppaa, tehdään sopimuksia ja sitten aletaan vaatia pakotteita? Onko Suomen hallitus ja muut hallitukset toimineet tässä jotenkin kaksinaamaisesti?

Sari Essayah
No kyllä siis ylipäätänsä EU ja länsivallat on toimineet näin, että he on hakeneet näitä omia strategisia päämääriään tuolta alueelta. Ne on voineet liittyä energiapolitiikkaan tai ehkä vain siihen, että on haluttu pitää suhteita vakautta ylläpitävien hallitsijoiden kanssa, ja on suljettu silmät näiltä ihmisoikeusrikkomuksilta ja siltä, että tosiasiassa on tehty yhteistyötä diktaattorien kanssa. Ja nyt sitten todella on se aika muuttaa politiikkaa. Ja se on tehtävä näissä kansainvälisissä yhteistyöelimissä, paitsi täällä Välimeren unionissa, tämä on Barcelonan prosessista alkanut projekti, niin sen kautta, mutta myöskin YK-elimissä. Että nythän ollaan iloittu siitä, että Libya on saatu ulos YK:n ihmisoikeusneuvostosta, mutta voi kysyä, mikä tällaisen ihmisoikeusneuvoston rooli oikeastaan on, koska se on tähän saakka ollut tällainen hyvinkin diktaattorimyönteinen ja oli ihan vähää vaille, ettei hyväksytty tällaista raporttia YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa oltaisiin nimenomaan kehuttu sitä, kuinka Libya on nyt ihmisoikeuksissa edistynyt viime aikoina. Ja tämän raportin myötäjuoksijoina oli tällaisia valtioita kuin muun muassa Pakistan, Syyria ja vastaavia tunnettuja ihmisoikeuksien puolustajia. Eli siinä mielessä on aika katsoa peiliin ja miettiä, että miten tämä kansainvälinen yhteisö pystyy luotettavasti ja todella uskottavasti toimimaan näissä tilanteissa.

Toimittaja
No nyt EU saa tämän uuden pakolaisdirektiivin aikaan ensi vuonna, korjaako se jotenkin tätä tilannetta, muuttaako se tilannetta?

Heidi Hautala
Kyllä se varmasti korjaa sillä tavalla, että sitten kaikissa jäsenmaissa on oltava tietyt vastaanottomekanismit ja varmaan sitten EU:n tuella myöskin pakolaisia voidaan ottaa vastaan. Kyllä se muuttaa. Mutta mun mielestä tässä nyt ennen kaikkea kysymys on siitä, kuinka Euroopan unioni onnistuu tukemaan tätä demokratiakehitystä näissä maissa ja tämä on suuri shokki, eikä se sinänsä ole yhtään yllättävää, että esimerkiksi Ranskassa on ministereitä joutunut eroamaan sen takia, että on osoitettu, että heillä on ollut aivan liian läheiset suhteet esimerkiksi Tunisian diktaattori Ben Aliin. Ja tämä on nyt se prosessi, jota ennen kaikkea täytyy käydä läpi...

Toimittaja
Suomestakin mennyt delegaatiota ja valtuuskuntaa presidenttitasolla kyseisiin maihin. Onko tässä myöskin ollut tämmöinen...pitäisikö tässä ehkä miettiä myöskin pyykinpesua Suomen tasolla jossain määrin?

Heidi Hautala
Kyllä varmaan on näinkin, mutta voi sanoa Suomen osalta toisaalta sitten se, että ollaan oltu vähän etäämmällä, on tarkoittanut, että ne välit ei ole yhtä läheiset näihin diktatuureihin kuin vaikkapa Italialla, Espanjalla ja Ranskalla. Mutta olen täällä parlamentissa puhunut siitä, että jos Egyptissä taikka Tunisiassa tarvitaan tällaista totuusprosessia näiden menneiden läpikäymiseen, niin kyllä sitä myös tarvitaan Euroopan unionissa, että millä tavalla me olemme olleet mukana. Suomi nyt ehkä sitten maantieteellisen sijaintinsa takia on vähän viattomampi tässä pelissä ollut.

Toimittaja
Tässä on pakolaisten määrä viimeisten vuosien aikana kasvanut aika lailla, turvapaikanhakijoiden., maahanmuuttajien määrä. Ja se on näkynyt vaalituloksissa monissa EU-maissa. Nyt Suomessa on vaalit tulossa. Voiko olla, että tämäntyyppisillä tapahtumilla on vaikutusta jopa Suomen vaalitulokseen? Tietty pelko lisääntyy.

Sari Essayah
Maahanmuuttokeskustelu varmasti jatkuu ja on yksi niistä vaalien teemoista, mutta uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtää tämän tilanteen, että on humanitaarisesta kriisistä kysymys ja ihmiset pakenee sotaa ja vainoa. Sillä hetkellä he tarvitsee sen kaiken mahdollisen avun, enkä usko, että tämä ainakaan sillä tavalla negatiivisesti heijastuisi, että ajateltaisiin, että näitä ihmisiä nyt ei pitäisi auttaa. On nähtävä ero sillä katastrofitilanteella ja sitten miten toisaalta kukin jäsenvaltio tätä turvapaikkapolitiikkansa tai maahanmuuttopolitiikkaansa ylipäätään pidemmällä tähtäimellä rakentaa.

Toimittaja
Yksi tällainen konkreettinen pelko on ollut, että jos rakennetaan tällaisia isompia pakolaisleirejä tai muita, niin esimerkiksi Suomen kaltaiset maat saattaisivat joutua ottamaan isojakin väestömääriä maahan. Onko tämmöinen mahdollisuus olemassa?

Heidi Hautala
Ei mun mielestä tällaista missään suunnitella. Että enemmänhän tässä on kyse siitä, että sitä myötä kun jäsenmaat sitten toteuttaa nämä minimivaatimukset, joita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen voidaan olettaa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvän, niin EU voi tukea taloudellisesti niitä maita. Että mun mielestä tässä ei nyt ole mistään pakkokiintiöinnistä kysymys ja toisaalta mä uskoisin, että Suomessakin voisi suorastaan elähdyttää kansanedustajaehdokkaita se, että joissakin maissa ihmiset todella tekevät vallankumouksen diktaattoria vastaan. Tämähän antaa toivo valtavan paljon paremmasta maailmasta ja nyt meidän tehtävä on tätä tukea. Ja sen pitäisi olla se keskustelun pääsävel mielestäni myös Suomessa.

Toimittaja
Onko Suomen maahanmuuttopolitiikka tai pakolaispolitiikka kunnossa?

Sari Essayah
Minun mielestä Suomi on pyrkinyt tekemään sellaista vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa on haluttu pitää huolta niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet meidän maahan, ja pyrkiä takaamaan heille esimerkiksi kielikoulutus, työhön sopeuttamiskoulutus, vastaavan tyyppiset, asumisolosuhteet ja muut. Mä toivon, että Suomi jatkaisi tällä linjalla, eikä lähtisi sellaiselle mukamas humanitaariselle maahanmuuttopolitiikan linjalle, jossa mahdollisimman paljon maahanmuuttajia otetaan vastaan, mutta heidät tosiasiassa jätetään täysin heitteille. Ja esimerkiksi työmarkkinoilla syntyy kahdet työmarkkinat ja nämä henkilöt joutuu erilaisen riiston ja alistamisen kohteeksi. Mä toivon, että meillä maahanmuuttopolitiikka olisi sellaista, jossa se laatu olisi määrää tärkeämpää.

Heidi Hautala
Niin, siis onhan tämä ollut aika ikävää tämä keskustelu Suomessa siinä mielessä, että jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan enemmän tai vähemmän epäilyksenalainen ja johtavat poliitikot on monissakin puolueissa sitten olleet kallellaan näkemään asiat tällä tavalla. Ja tällä on tehty aika tavalla myöskin mielestäni halpahintaista politiikkaa. Tärkeintä on se, että Suomessa turvapaikkamenettely säilyy inhimillisenä ja sitten se, että myöskin taloudellisilla syillä maahan tulevat maahanmuuttajat, että ne saa kunnollisen kotoutuksen. Tässä meillä on varmasti tehtävää hyvinkin paljon.