Aamulehti: Lapin hillasota: "Oman käden oikeutta ulkomaalaisille marjastajille"

Aamulehti:
Lapin hillasota: "Oman käden oikeutta ulkomaalaisille marjastajille"
29.7.2009

Lapin Kansa:
Pääkirjoitus: Kaikille on soilla tilaa
30.7.2009

YLE Uutiset:
Tutkija: Marjasota johtuu sääntöjen puutteesta
Pohjoisessa riidellään metsien marjoista
31.7.2009

MTV3:
Suomessa runsaasti ulkomaalaisia marjanpoimijoita

Kiistat marjamättäistä ja niiden poimijaoikeuksista eivät tunne laantumisen merkkejä Lapissa. Päinvastoin.

Rovaniemeläisen kaupunginvaltuutetun, perussuomalaisen Hemmo Koskiniemen mielestä lappilaisten marjastajien olisi otettava oikeus omiin käsiinsä, jos järjestystä marjakiistoihin ei muuten synny.

Koskiniemen mukaan eläkeläiset ovat maaseudulla peloissaan, kun pihapiirissä liikuskelee epämääräisen näköisiä ulkomaalaisia marjastajia. Hän kirjoittaa blogissaan ja tiedostusvälineille lähettämässään tiedotteessa, että ulkomaalaisista marjastajista koituvat häiriöt pitäisi hoitaa rikoslaissa mainitun jokamiehen kiinniotto-oikeuden nojalla.

-Suomen maaseudun turvallisuus on jätetty oman onnensa nojaan. Monet eläkeläiset joutuvat omassa talossaan pitämään ovia lukossa päivälläkin, koska kylissä liikkuu monenlaisia kaupustelijoita ja ulkoa tuotettuja marjastajia, joihin ei luoteta ja joiden kieltä ei osata, Koskiniemi sanoo blogissaan.

Poliisi ei lämpene Koskiniemen ajatuksille.

Lapin poliisin komisarion Jari Lindholmin mukaan jokamiehen kiinniotto-oikeus koskee rikoksentekijöitä, kuten esimerkiksi lieviä pahoinpitelijöitä tai näpistelijöitä.

- Metsässä marjastaminen on jokamiehenoikeus, ei rikos, hän opastaa.

Jos marjastajat tulevat talon pihaan ja rikkovat asukkaiden kotirauhaa, ei heihin pidä ruveta käsiksi. Jos vieraat eivät poistu pihapiiristä pyytämisen jälkeen, poliisi hoitaa tilanteen.

- Jos ihmisiä ruvetaan omin neuvoin ottamaan kiinni, voi kyseessä olla vapaudenriisto, rikosylikomisario Jan Fordell muistuttaa.

Koskiniemi perustelee puheitaan sillä, ettei ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla ole hänen mielestään käsitystä suomalaisesta kulttuurista. Tämä johtaa kulttuurien yhteentörmäykseen, häirintään ja kotirauhan rikkomiseen. Näin marjastaja muuttuu Koskiniemen mukaan rikoksentekijäksi. Pohdiskelustaan huolimatta, Koskiniemi ei pidä ulkomaalaisia marjastajia turvallisuusuhkana.

Hän ei myöskään pidä itseään vastakkainasettelijana, vaan pikemminkin ongelmanratkaisijana.

Hänen koolle kutsumansa Lapin marjanpoimijat -yhdistyksen perustamiskokous pidetään ensi viikonloppuna Ranuan hillamarkkinoilla. Yhdistyksen tarkoitus on valvoa erityisesti ansiomielessä metsämarjoja poimivien marjastajien etuja. Myös ulkomaalaisten.

Epäkohtia varten palvelupuhelin:

Marjayritysten allekirjoittaman toimintaperiaatteen mukaan ulkomaalaisten poimijoiden pitää kerätä saaliinsa vähintään kahden kilometrin päässä kylistä. Lähempänä kasvavat marjat on varattu paikallisille.

Epäkohdista voi ilmoittaa tekstiviestitse palvelunumeroon 040 362 5830, Sähköpostiosoite on marjastaja.palaute@gmail.com.

Ulkomaalaiset poimivat kaupalliseen käyttöön menevistä marjoista 50-75 prosenttia yrityksestä riippuen.
____________________

YLE Uutiset:

Tutkijaprofessori Jarno Valkosen mukaan ulkomaalaisten poimijoiden arvostelu on helppo leimata rasistiseksi. Hänen mielestään konfliktit johtuvat kuitenkin sääntöjen puutteesta. Yhteiskunnan pitäisi määritellä selkeasti niin jokamiehenoikeus kuin marjayrittäjien vastuukin.

- Kainuussa ja Pohjois-Karjalassahan ei ole vastaavanlaista keskustelua kuin täällä. Ilmiö on ollut tuttu myös Ruotsista, jossa valtiovalta on pyrkinyt säätelemään ulkomaalaisten marjanpoimintaa. Ruotsissa poimijat ovat töissä marjayrityksissä.

- Valtion maiden käyttö Lapissa on perinteisesti erilaista kuin muualla Suomessa. Ihmiset ajattelevat, että alueet ovat meidän jokaisen kotialuetta, ikään kuin laajennettua pihapiiriä.

Valkosen mukaan lappilaiset ovat perinteisesti halunneet päättää myös valtion maiden käytöstä.

- Nyt moni kokee, että heidän yli on kävelty, kun heiltä ei kysytä mitään. Uskoisin, että paljon kumpuaa myös tyytymättömyydestä siihen, että ihmisten ääntä ei kuunnella eikä heillä ei ole sanavaltaa siihen, mihin maita käytetään.

Lappilaisten ja kainuulaisten marjanpoimijoiden etuja ajavaan yhdistykseen kerätään jäseniä lauantaina Ranuan hillamarkkinoilla.

Ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita arvioidaan olevan Suomessa tänä vuonna noin 4000.