YLE: Maahanmuuttajanuorten kaappaukset yleistyvät

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajanuorten kaappaukset yleistyvät
Oikeusministeri Brax: Maahanmuuttajanuorten kaappaukset selvitetään
13.7.2009

Helsingin Sanomat:
Oikeusministeriö alkaa kerätä tietoja maahanmuuttajanuorten palautuksista

Aamulehti/Pääkirjoitus:
Maila-Katriina Tuominen: Länsimaistuminen pelottaa vanhempia

Etelä-Suomen Sanomat/Pääkirjoitus:
Mikä on oikea kotimaa?
15.7.2009

Kaleva/kolumni:
Mirja Niemitalo: Kaappauskulttuuri kitkettävä alkuunsa (jpg)
16.7.2009

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kaappaukset takaisin vanhempien kotimaahan ovat yleistyneet. Myös Suomessa arvioidaan olevan vuosittain useita tapauksia, joissa vanhemmat lähettävät mielestään liian länsimaistuneita teinejä takaisin lähtömaahansa.

Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg kertoo, että järjestön tietoon on tullut useita tapauksia, joissa vanhemmat ovat pakottaneet mielestään liian länsimaistuneen nuoren lähtemään takaisin omaan tai vanhempien lähtömaahan. Kaappaustapauksia on tullut myös kaupunkien sosiaaliviranomaisten tietoon.

Palautuksia tehdään useisiin eri maanosiin - nuoria on pakotettu palaamaan ainakin Afrikan, Aasian ja Lähi-Idän maihin. Suomalaisia, maahanmuuttajataustaisia nuoria on tiettävästi kaapattu myös ulkoministeriön vaarallisiksi luokittelemiin maihin.

Laki ei auta alaikäistä

Tapauksiin on kuitenkin vaikea puuttua, sillä lain mukaan vanhemmat päättävät alaikäisen nuoren asioista. Lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä muistuttaa, että jos vanhemmat yhdessä päättävät lapsen lähettämisestä ulkomaille, ei kyse ole useinkaan rikoksesta.

Pakolla tehtyjä palautuksia on vaikea tunnistaa, sillä suurin osa maahanmuuttajanuorista matkustaa omaan tai vanhempiensa kotimaahan kuitenkin omasta halustaan. Joskus nuorelle selviää vasta perillä, että uuteen kotimaahan ei ole enää mahdollista palata.

Koulussa ei aina huomata katoamista

SPR:n pakolais- ja maahanmuuttoasioista vastaavan Leena Kaisa-Åbergin mukaan maahanmuuttajanuori jätetään ongelmiensa kanssa joskus myös hyvin yksin. Opettajakaan ei välttämättä ihmettele, vaikka nuori jättäisi yhtäkkiä tulematta kouluun.

- Joissain tapauksissa vasta esimerkiksi urheiluvalmentaja on ryhtynyt selvittämään että mitä kyseiselle nuorelle oikein on tapahtunut, Leena-Kaisa Åberg kertoo.

---

Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan Suomessa aiotaan nyt selvittää, kuinka laajasta ilmiöstä maahanmuuttajataustaisten nuorten kaappauksissa on kyse. Asiasta keskustellaan myös EU:n oikeusministerien kesken.

Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kaappauksia on tullut myös oikeusministeriön tietoon. Ministeriössä selvitetäänkin parhaillaan, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse ja onko lainsäädännössä mahdollisesti aukkoja asiaa koskien.

- Selvitämme nyt, miten opettajat ja nuorten kanssa työskentelevät voisivat tunnistaa tämän ilmiön ja kehen he voivat olla yhteydessä epäillessään, että nuorta ollaan pakkosiirtämässä ikään kuin kurinpitotoimena vanhempien tai isovanhempien kotimaahan, Brax sanoo.

Ministeri Braxin mukaan nuorten kaappauksia on tullut ilmi myös muissa Euroopan maissa. Asiaa aiotaankin puida myös EU:n oikeusministerien kesken. Ministerit keskustelevat asiasta todennäköisesti tulevana syksynä tai aikaisin keväällä.

_____________________________________

Helsingin Sanomat:

Oikeusministeriö alkaa kerätä tietoja viranomaisilta siitä, miten paljon Suomessa maahanmuuttajataustaisia nuoria lähetetään takaisin kotimaihinsa muun muassa liiallisen "länsimaistumisen" takia.

Näin kertoo ministeri Tuija Brax (vihr), jonka mukaan palautettavien nuorten tilanne nousi esiin EU:n oikeusministerien lounaalla lapsikaappauskeskustelun yhteydessä.

Nuorten palauttaminen takaisin lähtömaihin on yleistynyt kansainvälisesti ja ilmiö on tuttu myös Suomessa, kertoi Ylen uutiset maanantaina.

EU:n oikeusministerit aikovat pohtia asiaa tarkemmin, ja sitä varten Suomessakin kerätään taustatietoa, Brax sanoo. Pitää muun muassa arvioida, tarvitaanko nuorten aseman korjaamiseksi lainmuutoksia vai riittäisikö viranomaisten koulutus.

Nuorten palauttamisesta on puhuttu Suomessa ennenkin 2000-luvulla. Parin vuoden takaisen työministeriön tilaston mukaan alaikäisiä maahanmuuttajataustaisia on kadonnut Suomesta vuosittain 6–22. Usein nuoret matkustavat entiseen kotimaahansa esimerkiksi sukulaisia tapaamaan mutta eivät saakaan enää palata takaisin Suomeen.

Suomen Punainen Risti on silloin tällöin avustanut nuoria, jotka ovat halunneet palata Suomeen. Olosuhteet perheen entisessä kotimaassa ovat saattaneet olla sen verran kurjat, että paluuta on järjestelty lastensuojelullisin perustein, kertoo SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg.

Usein paluussa tarvitaan monen suomalaisviranomaisen yhteistyötä riippuen esimerkiksi siitä, onko nuorella oleskelulupa voimassa tai onko hän jo peräti Suomen kansalainen. Maahanmuuttoviranomaiset sekä ulkoasiainhallinto saattavat kytkeytyä tapauksiin. Åbergin aluetta SPR:ssä on perheitten yhdistäminen.

Vanhemmat eivät ole välttämättä ole nuorten Suomeen paluun järjestelyssä mukana. Nuori on saattanut ottaa yhteyttä esimerkiksi urheiluvalmentajaansa tai nuorisotyöntekijään ja pyytänyt tätä auttamaan paluussa, Åberg kertoo.

"Liiallinen länsimaistuminen" voi tarkoittaa monia asioita: rikkinäisiä perheitä, alkoholiin tai uskontoon liittyviä ongelmia ja erimielisyyksiä. Moni maahanmuuttajanuori ja hänen perheensä elää vielä tavallaan kahdessa maassa; he eivät ole kiinnittyneet vielä kunnolla Suomeen ja yhteydet vanhan maan sukulaisiin ovat yhä tiiviit, Åberg kuvailee.

______________________________

Aamulehti:

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kaappaukset takaisin vanhempien kotimaahan ovat yleistyneet.

Tämän hätkähdyttävän uutisen kertoivat maanantaiaamun Yle Radio 1:n uutislähetykset.

Muista pohjoismaista on vastaavia tietoja tihkunut jo muutaman vuoden ajan, mutta Suomessa asiaa ei ole kovin paljon käsitelty julkisesti. Kuitenkin myös Suomessa arvioidaan olevan useita tapauksia, joissa vanhemmat ovat lähettäneet mielestään liian länsimaistuneet teini-ikäiset lapsensa takaisin lähtömaahan, kertoi Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg.

Nuoria on pakotettu palaamaan moniin Aasian, Lähi-idän ja Afrikan maihin, myös sellaisiin maihin, jotka ulkoministeriö on luokitellut vaarallisiksi maiksi.

Mistä on kyse? Varmasti yksi syy on Åbergin mainitsema teinien länsimaistuminen, mutta se ei yksinään riitä selittämään, miksi Suomessa kasvanut, koulua käyvä tai jo koulunkäynnin lopettanut ja oletettavasti suomalaiseen elämänmenoon kotoutunut nuori joutuu lähtemään maahan, jossa hän ei ole kenties elänyt päivääkään.

SPR:n vuonna 2008 julkaisema raportti Kasvatuksen kulttuurit diasporassa sekä Työministeriön tuottama raportti Maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten katoamiset antavat osviittaa siitä, miten monet eri asiat katoamisessa ja kaappaamisessa kietoutuvat yhteen.

Perheistä katoavia lähetetään kotimaahan tai muuhun maahan sukulaisten kasvatettavaksi ja koulua käymään. Heitä lähetetään myös avioliittotarkoituksissa, jolloin vanhemmat tai sukulaiset ovat etsineet heille sopivan puolison. On mahdollista, että katoamisen tai kaappaamisen taustalla saattaa olla kunniaväkivalta tai lapsikauppa

Perheen sopeutuminen ja kotoutuminen uusiin olosuhteisiin vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin, mutta vaikutukset yltävät myös sukulaisiin, jotka ovat jääneet asumaan entisiin olosuhteisiin.

Heidän välityksellään silta entiseen ja omaan kulttuuriin tapoineen, perinteineen ja uskontoineen pysyy elossa. Sosiokulttuurinen muutos vaikuttaa elämänhallintaan ja muuton jälkeen saattaa vanhemmille syntyä tunnetyhjiö ja fiksautuminen menneeseen.

Nuorten lähettäminen tai kaappaaminen lähtömaihin on osoitus siitä, että vanhempien kotoutuminen on ohutta ja koko suomalainen yhteiskunta näkyy kuin huurtuneen ikkunan läpi.

Jos palautettu nuori on alaikäinen, vanhemmat vastaavat ja päättävät hänen asioistaan. Päätökseen on vaikea puuttua eikä sen taustaa ole helppo selvittää.

Lain mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.

Kun kuitenkin tiedetään, että nuorten kaappaukset ovat totta, on ne selvitettävä ytimiään myöten.

Maila-Katriina Tuominen

_________________________

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus:


Oikeusministeriö on käynnistänyt tutkimuksen, jossa kartoitetaan, kuinka paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria on palautettu takaisin kotimaahansa esimerkiksi liiallisen uuteen kotimaahan ja sen elämäntapoihin sopeutumisen vuoksi.

Tutkimus ei miltään osin ole yksinkertainen. Jo lähtökohdat ovat vaikeat. Kuinka lapsia voidaan lähettää turvallisesti takaisin siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat ovat saaneet turvapaikan? Eikö sellaisessa tapauksessa myös turvapaikan perusteet tule asettaa kyseenalaiseksi?

Toisaalta maahanmuuttajanuoret ovat saattaneet ajautua myös suuriin ongelmiin. Sopeutuminen uuteen kulttuuriympäristöön ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Omat tavat on kokonaan unohdettu.

Asiaa tarkastellaan herkästi suomalaisen yhteiskunnan näkövinkkelistä. Kummanko kotimaan kulttuuritaustaa ja arvopohjaa pidetään lähtökohtaisesti tavoiteltavana? Onko väärin, että vanhemmat haluavat antaa lapselleen mahdollisimman vahvan tuntemuksen omasta kulttuuritaustastaan?

Jos asia käännettäisiin toisin päin, voitaisiin kysyä, kuinka pahana pidettäisiin sitä, että vaikkapa Afrikassa työskentelevät suomalaisvanhemmat haluaisivat lähettää oman lapsensa asumaan sukulaisten luokse ja käymään kouluaan Suomeen. Tuskinpa sitä tuomittaisiin.

Kokonaan eri asia on se, jos lapsia palautetaan niin kurjiin olosuhteisiin, että lapset kärsivät. Mutta saattaa olla mahdollista, että henkinen kärsimys Suomessa on suuri, vaikka aineelliset elinolosuhteet olisivatkin kutakuinkin kunnossa.

Toivottavasti oikeusministeriöstä löytyy riittävän laaja näkemys, jotta hankalasti lähestyttävä aihe ei muutu asenteelliseksi kulttuurien väliseksi kisailuksi.