keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

HS: Maahanmuuttajanainen kohtaa erilaista syrjintää kuin mies


Helsingin Sanomat/STT:
Maahanmuuttajanainen kohtaa erilaista syrjintää kuin mies
29.7.2009


Kaleva/STT:
Lähisuhdeväkivalta voi syrjäyttää maahanmuuttajanaisen
Moni hierontaliike syntyy kasvojen menetyksen pelosta


Jos maahanmuuttajanainen kohtaa parisuhdeväkivaltaa, hän on usein heikommassa asemassa kuin syntyperäinen suomalainen. Naiset kohtaavat myös erilaista syrjintää kuin maahanmuuttajamiehet.

Ongelmia on lähinnä pakolaistaustaisilla sekä avioliiton kautta Suomeen saapuvilla naisilla. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää käsittelee eniten thainaisten sekä venäjänkielisten naisten syrjintätapauksia. Moneen liittyy parisuhdeväkivaltaa. Ongelmista ilmoittavat yleensä joko naiset itse tai heidän ystävänsä.

Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajan Pirjo Kruskopfin mukaan maahanmuuttajanaisen kohtaama syrjintä voi ilmetä vaikkapa hänen asioidessaan sosiaalityöntekijän luona. Jos naisen tulkkina käytetään hänen miestään, parisuhdeväkivallasta ja vaikkapa monista terveyteen liittyvistä yksityisasioista ei uskalleta puhua.

________________________

Kaleva:

Suomeen saapuva tai Suomessa ehkä jo moniakin vuosia asunut maahanmuuttajanainen kohtaa usein erilaista syrjintää kuin miespuolinen maahanmuuttaja. Toisinaan nainen on lähisuhdeväkivallan takia miestä huomattavasti heikommassa ja alisteisemmassa asemassa, eikä apua löydy helposti.

– Tuntuu, että maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöhön suhtaudutaan vain jonakin naiskerhon hommana, puuskahtaa Monika-naisten liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.

Monika-naiset auttaa väkivaltaa kohdanneita maahanmuuttajanaisia. Moni kaipaa apua arkipäiväisiin kysymyksiin, miten selvitä kaupassa käynnistä tai saada apua työpaikan etsimiseen.

Nurmen mukaan ongelmia on lähinnä pakolaistaustaisilla sekä avioliiton kautta Suomeen saapuvilla naisilla.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää käsittelee paljon thainaisten sekä venäjänkielisten naisten syrjintätapauksia. Moneen liittyy parisuhdeväkivaltaa. Syrjinnästä ilmoittavat yleensä joko naiset itse tai heidän ystävänsä.

– Suomeen saapuva thainainen on keskimäärin melko tietämätön oikeuksistaan. Huoltajuuskiistojen oikeuskäsittelyistä on siksi monesti seurannut kohtuuttomia tilanteita, Suurpää kertoo.

Vähemmistövaltuutetun ylitarkastajan Pirjo Kruskopfin mukaan maahanmuuttajanaisen kohtaama syrjintä voi ilmetä vaikkapa hänen asioidessaan sosiaalityöntekijän luona.

– Kielitaidottoman naisen tulkkina saatetaan vielä nykyäänkin käyttää hänen miestään, joka voi olla joko syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja itsekin. Tällöin parisuhdeväkivallasta ja vaikkapa monista terveyteen liittyvistä yksityisasioista ei uskalleta puhua.

Järjestelmä unohtaa syrjäytyneen

Suurella osalla väkivallan uhreiksi joutuvista naisista ei kuitenkaan ole vähemmistövaltuutetusta tietoakaan, sanoo Reet Nurmi.

– Suurin ongelma on se, että osa maahanmuuttajanaisista ei kohtaa heille räätälöityjä palveluita. Pahin tilanne on niillä, jotka syrjäytyvät oman etnisen ryhmänsä sisällä.

– Suomessa elää monia täällä yli viisikin vuotta asuneita maahanmuuttajanaisia, jotka eivät kertaakaan ole asioineet työvoimatoimistossa, Nurmi kertoo.

Nurmen mielestä kyseessä on rakenteellinen syrjintä. Hän perääkin naisten suojaksi yhteiskuntavastuuta ja peruspalvelujen keskittämistä enemmän kolmannelle sektorille, jolla ihmisen voi kohdata helpommin ruohonjuuritasolla.

– Matalan kynnyksen kohtauspaikkoja pitäisi saada enemmän, sillä maahanmuuttajien keskuudessa tieto niistä kyllä leviää.

Useita syrjäytyneitä, kielitaidottomia naisia koskettaa myös ihmiskauppa. Vähemmistövaltuutettu on vuoden alusta alkaen seurannut ihmiskauppaa Suomessa sekä raportoinut siitä.

Johanna Suurpää kertoo, että moniin yksittäistapauksiin on jouduttu puuttumaan ja joitakin ihmiskaupan uhreja on jouduttu avustamaan kädestä pitäen.

– Eräässä tapauksessa rikoksen tekijä ei oleskellut Suomessa, joten syytettä ei nostettu eikä uhri saanut mitään apua. Järjestelmä täällä perustuu yhä liialti rikosprosessiin ja uhrin näkökulma unohtuu, Suurpää sanoo.