YLE: Maahanmuuttajan sukulaisesta on harvoin tulkiksi

YLE Uutiset: Maahanmuuttajan sukulaisesta on harvoin tulkiksi 16.7.2009

Maahanmuuttajien ja viranomaisten välisessä asioimisessa käytettävien asioimistulkkien kirjo on vaihteleva. Käytännössä tulkkina voi toimia kuka tahansa. Usein tämä tarkoittaa sukulaisia tai ystäviä.

Asioimistulkkien puutteet on tiedostettu. Toistaiseksi koulutus on laadultaan vaihtelevaa ja alan vaatimukset yhtenäistävää erikoisammattitutkintoa vasta kaavaillaan. Asioimistulkkien työsarka on laaja, sillä tulkkia tarvitaan melkein sadalla kielellä ja lähes 200 000 kertaa vuodessa.

- Kasvua on näkyvissä. Maahanmuuttajia tulee koko ajan enemmän Suomeen, joten tulkkauspalveluita ja käännöspalveluita tarvitaan, sanoo Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen suunnittelija Janne Salo.

Tulkista tulee helposti manipuloinnin kohde

Ammattimaiseen asioimistulkkaukseen kuuluu kaikissa tilanteissa puolueeton käytös. Harva kansalainen haluaa lääkärin, sosiaalityöntekijän tai poliisin kanssa asioidessa toimia ilman takeita vaitiolovelvollisuudesta tai muusta riittävästä yksityisyydensuojasta. Maahanmuuttajien osalta tulkiksi hyväksytään kuitenkin usein kuka vaan - kunhan kieli edes auttavasti taittuu.

- Viranomaiset käyttävät tulkkeina maahanmuuttajien sukulaisia tai ystäviä, ja myös monet maahanmuuttajat kuvittelevat soveltuvansa tulkiksi tai olevansa tulkkeja, vaikka heillä ei mitään edellytyksiä siihen työhön välttämättä olisikaan, Janne Salo toteaa.

Tulkkina toimivat sukulaiset ja ystävät voivat muodostua asioimisen esteeksi silloin, kun asioihin ei osata pitää riittävää etäisyyttä. Kielitaidottoman maahanmuuttajan "tulkista" tuleekin samalla hänen "asianajajansa".

- Ei sitä välttämättä kaikki maahanmuuttajat ymmärrä. Olen kokenut tulkki ja yritän aina parhaani mukaan kertoa, että tulkkaan mitä keskustelette. Se on sama kuin en olisi läsnä siellä, sanoo aramean - ja arabiantulkki Rawood Jaba.

Janne Salo sanoo, että hyvin maahanmuuttajan kulttuurin tuntevalle asioimistulkille voi tulkkauksesta muodostua todellinen painajainen.

- Monesti käy sillä tavalla, että nämä maahanmuuttaja-asiakkaat ovat jostain saaneet tulkin puhelinnumeron ja sitten soittelevat yötä myöten, että tarvittaisiin apua. Tulkki ei ole mikään auttaja vaan tulkki, viestin välittäjä.

Arabia nyt venäjääkin suositumpaa

Suomen asioimistulkkauksien valtakieli on tällä hetkellä arabia. Pääkaupunkiseudulla somalikieltä tarvitaan sen sijaan lähes viidenneksessä tehtävistä. Muita tärkeitä kieliä lähes sadan kielen tarjonnassa ovat venäjä, persia, kurdi ja ranska.

Paikalliset tarpeet eri puolilla maata sanelevat, mitä kieltä milloinkin tarvitaan esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi tulkit voivat toimia myös video- tai puhelintulkkeina. Videotulkkauksen suosio on kuitenkin ollut pettymys, kun kaikki haluaisivat henkilökohtaista palvelua. Tulkkaus ei olekaan pelkkää kielenkääntöä. Se on myös kulttuurin tulkintaa.

Asioimistulkin tyypillisin työtehtävä on tulkata sairaalan tai päiväkodin henkilökunnan ja maahanmuuttajan välisiä keskusteluja. Elämän ikävistä puolista asioimistulkkia muistuttavat vierailut poliisin tai oikeuslaitoksen tiloihin.

- Olkoon mikä tahansa tilanne, niin pysyn aina neutraalina. Totta kai tulee aina ikäviä tapahtumia välillä, mutta minä tulkkina en niistä tapahtumista paljoa välitä. Tulkki kuitenkin on myös ihminen, jolla on tunteita ja sielu. Asiat pitää kuitenkin unohtaa, sanoo irakilaislähtöinen Rawood Jaba.