Savon Sanomat: Romanileirillä ennakkoluulot puhutaan pois

Savon Sanomat:
Romanileirillä ennakkoluulot puhutaan pois
12.7.2009

Lähes sata romania vietti viikonlopun perheleirillä.

Freija Metsähalme

Kuopiolainen Albert Hagert, 11, kohtaa toisinaan ennakkoluuloja, koska on romani.

– Koulussa joku on saattanut kysyä, että olenko ulkomaalainen. Joskus se ärsyttää, sanoo romanien perheleirille Kuopion Tikkalansaaressa osallistunut Hagert.

Kallavedessä polskivalla pojalla on myös paljon valtaväestöön kuuluvia ystäviä.

– Joskus kaverit ihmettelevät romanitapoja. Kerran ystäväni meinasi tuoda keittiöstä lasin huoneeseeni. Niin ei saa tehdä puhtaussääntöjemme takia. Lasia ei olisi enää voinut viedä keittiöön, Albert Hagert sanoo.

Kuopiolaisen Maj-Brit Hagertin mukaan romanit eivät pääse samalla tavalla opiskelemaan tai töihin kuin valtaväestö.

– Jos hakupaperissa lukee romanisukunimi, työhönotto saattaa tyssätä siihen. Piilorasismia esiintyy valitettavasti. Valtaväestö pitää meitä edelleenkin ulkomaalaisina, Maj-Brit Hagert sanoo.

Usein valtaväestö ei tiedä paljonkaan romanikulttuurista, kertoo kuopiolainen Inga Angersaari.

– Nykyään romanilapset osallistuvat yhä enemmän päivähoitoon ja esiopetukseen. Päiväkodeista puuttuvat yleensä romanikieliset kirjat ja lautapelit. Myös valtaväestön lapset hyötyisivät oppiessaan monikulttuurisuutta, pohtii Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Angersaari.

Tietämys vähäistä

Angersaari käy itse kertomassa yliopistolla romanikulttuurista. Hän on myös kirjoittanut romanisatukirjan.

Romanien yhteisen leirin Angersaari kokee hyvänä väylänä vaihtaa kokemuksia arjesta.

– Romanilasten kasvatuksessa haasteet ovat jopa kaksinkertaiset. Jo ulkonäkönsä puolesta he kokevat ennakkoluuloja. On tärkeää, että lapset mieltäisivät romaniuden positiiviseksi asiaksi, Angersaari miettii kolmen lapsen äitinä.

Kulttuurikeskus toive

Kuopion Tikkalansaaressa torstaista sunnuntaihin järjestettävä perheleiri kokoaa noin sata Pohjois-Savon romania yhteen. Leiri liittyy Itä-Suomen lääninhallituksen tukemaan Ternokentos-hankkeeseen, jossa romaninuoria ja heidän perheitään tuetaan lasten kasvatuksessa.

– Uutta leirissä on se, että tapahtuma on täysin romanien itsensä järjestämä. Aikaisemmat romanileirit ovat yleensä olleet valtaväestön organisoimia, kertoo Ternokentoksen hankevastaava Tenho Nikkinen.

Leiri on avoin leiri, eli osa osallistujista viettää yönsä kotona. Leirillä muun muassa saunotaan, jutellaan, järjestetään aarteenetsintää ja istutaan leirinuotiolla.

Nikkisen toiveissa on, että Kuopioon saataisiin oma kulttuurikeskus.

– Romanit pitävät yllä identiteettiä, jonka valtaväestö on unohtanut jo kauan sitten. Romanit arvostavat vanhempia ihmisiä. Myös pukeutumistyyli on romaneilla säilynyt.

Romanit : Pohjois-Savossa reilu 100

Suomessa on noin 10 000 romania. Ruotsissa Suomen romaneja on noin 3 000.

Kaikkiaan romaneja on Euroopassa noin 10–15 miljoonaa. Suomessa romaneja asuu eniten pääkaupunkiseudulla, noin 37 prosenttia. Suosituimpia asuinpaikkoja ovat suuret kaupungit kuten Tampere, Turku, Jyväskylä ja Kuopio.

Romanilasten osallistuminen päivähoitoon on yleistynyt 1970-luvulta lähtien.

Romani-nimitys tulee sanasta Rom = ihminen.

Perinteinen romanitervehdys on Tsihko diives = hyvää päivää.

Lähde: romanomissio.fi