HS: Kerjäämisen tehovalvonta puri myös taskuvarkauksiin

Helsingin Sanomat/STT:
Kerjäämisen tehovalvonta puri myös taskuvarkauksiin
15.7.2009

Vartti:
Kerjäläiset ihmettelevät poliisin tehovalvontaa

Aggressiiviseen kerjäämiseen puuttuva poliisin tehovalvonta näyttää purevan myös taskuvarkaisiin.

Kun taskuvarkauksia tehtailtiin päiväsaikaan kesä-heinäkuun vaihteessa reilusti yli sata viikossa, ovat määrät kahden valvontaviikon aikana laskeneet jonkin verran tämän alle.

"Vaikka varkaat ja kerjäläiset ovat eri porukkaa, tuntuu valvonta purevan. Kun poliisi näkyy ja puuttuu tekemisiin, varovaisuutta noudatetaan ainakin hetki", arvioi komisario Heikki Sandberg.

Lompakkovarkauksista on tullut Helsingissä jokakesäinen riesa. Useimmiten lompakko häviää laukusta tai taskusta ruuhka-aikaan ydinkeskustassa.

"Liki kaikki niin sanotut tönäisyvarkaudet ovat ulkomaisten ammatti- tai taparikollisten tekemiä. Taskuvarkaudet eivät ole suomalainen ilmiö", Sandberg toteaa.

Taskuvarkaudet ovat lisääntyneet myös muualla Suomessa.

_______________________________

Vartti:

Noin kaksi viikkoa sitten alkanut kerjäläisten tehovalvonta on poliisin mukaan vähentänyt kerjäämistä ja katurikoksia Helsingin keskustassa.

- Toimenpiteiden määrä on laskenut alusta lähtien, mistä voi päätellä, että valvonnalla on ollut vaikutusta jo näinkin lyhyellä ajalla, ylikomisario Mika Pöyry kertoo.

Poliisi on puuttunut tehostetun valvonnan aikana aktiivisesti etenkin ihmisiin tarttuvien kerjäläisten toimiin. Myös rauhallisesti almua anovilta on tarkistettu muun muassa maassaolon edellytyksiä.

Sakkojen periminen haasteellista

Poliisi soveltaa järjestyslakia aggressiivisen kerjäämisen suitsimiseen. Pöyryn mukaan kerjäämistapauksissa riittävä toimenpide on usein henkilön poistaminen paikalta. Mikäli tästä ei ole hyötyä, on sanktiona sakko, jonka periminen kerjäläiseltä voi tosin olla haasteellista.

- Poliisin puuttuminen antaa kuitenkin signaalin siitä, että tällainen käytös ei ole toivottavaa.

Keskusrikospoliisi selvittää parhaillaan, onko Romanian romanien taustalla järjestäytynyttä rikollisuutta. Pöyryn mukaan poliisi tutkii myös katurikosten ja kerjäläisten mahdollista yhteyttä, mutta tutkinta on vielä kesken.

Valvonta ihmetyttää kiertolaisia

Poliisin tehovalvonta on herättänyt kuhinaa Helsingissä oleskelevien kerjäläisten keskuudessa. Osa Romanian romaneista kokee poliisin valitseman taktiikan johtavan siihen, että suurimmat rikolliset pääsevät pinteestä.

- He ovat kyselleet asiasta ja olleet ihmeissään. Jotkut eivät ole uskaltaneet lähteä kaupungille, Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin Rom po drom -yhteisprojektissa työskentelevä Marjatta Vesalainen toteaa.

Vesalaisen tiedossa ei ole, että kerjääminen olisi muuttunut radikaalisti aggressiivisempaan suuntaan. Hänen mukaansa häiriköintiä harjoitti ainoastaan yksi kevättalvella saapunut uusi ryhmä, joka on jo ilmeisesti poistunut Helsingistä.

Suomalaiset epäluuloisia romaneja kohtaan

Kerjäläiset pitävät Suomen poliisia oikeudenmukaisena
Vesalainen ei halua kyseenalaistaa poliisin toimia. Hänen mukaansa kerjäläisetkin ovat olleet sitä mieltä, että Suomen poliisi on oikeudenmukainen. Suomalaisten asenne kiertolaisten suhteen on kuitenkin muuttunut jatkuvasti kielteisempään suuntaan.

- Vaikka ihminen olisi minkälainen tahansa, niin se ei oikeuta ketään potkimaan tai sylkemään tätä. Tällainen on yleistynyt selkeästi, Vesalainen kertoo.

Vesalaisen mielestä Romanian romanien tiivis ja organisoitu sukukulttuuri saattaa herättää suomalaisten mielissä ajatuksia rikollisesta toiminnasta. Hän ei kuitenkaan usko, että kaikkien kerjäläisten takana vaikuttaisi rikollisjärjestö.

Siviili- ja virka-asuiset poliisit pitävät kerjäläisiä erityisesti silmällä ainakin heinäkuun loppuun asti.

---

Haaveet onnelasta murenivat

Vartin kysymykset Romanian romaneille Danielalle ja Camelialle.

Miten päädyitte juuri Helsinkiin?
Daniela:
Kuulin, että täällä saisi töitä. Tuntematon romanialainen toi meidät pikkubussilla Ruotsiin, josta tulimme laivalla Suomeen.
Camelia:
Lähdimme Romaniasta köyhyydestä. Meillä ei ollut työpaikkoja tai minkäänlaista sosiaalitukea.

Vastasiko Suomi kuvitelmianne?
D: Yllätyin Suomessa vallitsevasta rasismista. Ajattelimme, että suomalaiset ovat vieraanvaraisia ihmisiä, joilla on hyvä sydän. Nyt meidät on pistettu ihan maan tasalle - tunnemme itsemme jätteiksi, joita siirrellään paikasta toiseen.

Miten hankitte elantonne, kun töitä ei ollutkaan tarjolla?
D: Kerjääminen ja pullojen kerääminen ovat ainoita tulonlähteitämme. Me emme myy mitään, emmekä ole niitä, jotka varastelevat.
C: Voisin vaikka siivota vessoja tai kerätä mansikoita, mutta kukapa meille työtä antaisi.

Rikollisuus ja kerjääminen liitetään yhä useammin toisiinsa. Mitä tunteita tämä herättää?
C: Pyydämme, että viranomaiset seuraavat niitä, jotka varastelevat. Silloin erotellaan jyvät akanoista. Ihmisten pitäisi ajatella enemmän niitä syitä, joiden vuoksi me olemme täällä.

Miten viranomaiset ovat kohdelleet teitä?
D: Jo pari päivää Suomeen saapumisen jälkeen minut pidätettiin ilman syytä. Se oli jonkinlainen sekaannus.
C: Vartijat hätistelevät meidät ulos esimerkiksi kaupoista. Olen hämmästynyt siitä, etteivät viranomaiset auta, vaan antavat meidän nukkua ulkona.

Oletteko kokeneet mitään positiivistä Helsingissä?
D: Mitään mukavaa ei ole tapahtunut. Ei ole ollut yhtään päivää, jolloin en olisi itkenyt. Vain Jumala tietää, miltä sydämessäni tuntuu.
C: Nukumme aaltopahvien päällä puun alla. Väsyttävämpää ei voisi enään olla.

Mitä mieltä olette kaupunginjohtaja Jussi Pajusen toiveista kieltää kerjääminen?
D: Hän ajatteleee todella pahasti. Jostain on saatava rahaa, jotta pystyy pysymään hengissä.
Varastelu voi lisääntyä, jos kerjääminen kielletään.

Miten vallitseva kireä tilanne tulisi ratkaista?
C: Mitäpä sille voi, että Romania on niin köyhä maa. Yksinkertainen ratkaisu olisi se, että me kaikki saisimme töitä. Kyse on köyhyydestä, ei romanialaisuudesta.

Kauanko aiotte olla suomessa?
C: Lähdemme ehkä elokuussa. Missään tapauksessa emme jää talveksi tänne.

Mitä mietteitä ensimmäinen Suomessa vietetty vartti herätti?
C: Tuntui, että olen aivan toisessa maailmassa. En tiennyt yhtään, mihin suuntaan minun pitäisi lähteä.

Kuvateksti:
Romaniasta reilu kuukausi sitten Helsinkiin saapuneet Camelia (vas.) ja Daniela kertovat, että Suomessa heillä on vielä huonommat oltavat kuin kotimaassaan.


FAKTA

Poliisi valvoo

- Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos aloittivat kesällä 2008 Rom po drom - Romanit tiellä - projektin.
- Projektin tarkoituksena on kartoittaa Romanian romaneiden tilannetta Suomessa.
- Keskusrikospoliisi epäilee, että kerjäämisen taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta.
- Poliisi valvoo tehostetusti kerjäläisten käyttäytymistä Helsingin keskustassa ainakin heinäkuun loppuun asti. Vasemmistonuoret pitävät kampanjaa rasistisena.