Maahanmuuttojohtaja: Laajempi perhekäsite toisi Suomeen vanhustulvan

Maahanmuuttojohtaja:
Laajempi perhekäsite toisi Suomeen vanhustulvan
9.7.2009

Helsingin Sanomat, mielipide:
Viola Heistonen: Thorsilta odottaisi nyt suoraselkäisyyttä
11.7.2009

Helsingin Sanomat, välihuomio:
Pekka Hakala: Mummotulvan jälkeen
13.7.2009

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajan Heikki Taskinen mielestä kirkko haukkuu oleskelulupakeskustelussa väärää puuta.

"Päätösten taustalla on eduskunnan säätämä laki, jota me noudatamme. Lain tulkinnat on moneen kertaan haettu korkeimmasta hallinto-oikeudesta."

Taskinen korostaa, että korkeimman hallinto-oikeuden lain tulkinta perustuu hallituksen linjauksiin. Maaliskuussa korkein hallinto-oikeus perusteli, että oleskelulupa voidaan myöntää terveydellisistä syistä, jos hakijan olisi mahdotonta saada sairauteensa kotimaassaan hoitoa tai hoidon taso tai saatavuus uhkaisivat vakavasti hakijan terveyttä.

"Kovaa tekstiähän tämä on, mutta niin kauan kun pykäliä ei muuteta, näillä mennään. Jos lakia halutaan muuttaa, viesti pitäisi suunnata eduskuntaan", Taskinen sanoo.

Arkkipiispat vetosivat sunnuntaina maahanmuuttoviranomaisiin ja poliitikkoihin, jotta ydinperheen käsite laajennettaisiin kattamaan joissain tapauksissa myös isovanhemmat. He epäilivät, että ydinperhe määritellään Suomessa muita EU-maita tiukemmin.

Taskisen mukaan linja on Suomessa tiukka, muttei muita EU-maita tiukempi.

"Linjamme perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Siihen se perustuu muissakin EU-maissa."

Viraston tulkinta ydinperheestä ei kuitenkaan tunnu vastaavan monien suomalaisten oikeustajua. Taskinen uskoo, ettei kansalaismielipide välttämättä ole yhtenäinen.

"Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun kansalaisen omainen on leikkausjonossa, mutta hänen leikkauksensa ei ole akuutti. Sitten henkilön ohittaa ulkomaalainen, jonka leikkaus on kiireellisempi, ja tämä koko ikänsä veroja maksanut joutuu jonon hännille. Siinä voikin mielipide olla vähän erilainen."

Ydinperheen määritelmän voisi muuttaa vain eduskunta. "Ei varmasti kenelläkään maahanmuuttovirastossa olisi mitään sitä vastaan."

Taskinen uskoo, että muutos tietäisi Suomeen satojen tai tuhansien ulkomaalaisten vanhusten tulvaa.

"Esimerkiksi Venäjällä perheissä on usein vain yksi lapsi. Jos Suomessa on 50 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa, varmasti siellä on aika monta yksinäistä mummoa myös", Taskinen sanoo.

Hän epäilee, että perhekäsityksen laajentamisen estäisi raha, sillä sairastuessaan ulkomaalaiset vanhukset hoidettaisiin todennäköisesti suomalaisten verorahoilla.

"Kun Suomessa ollaan jo nyt sitä mieltä, että omassakin vanhustenhuollossa olisi kehittämistä, niin enpä tiedä mitä ne esimerkiksi Kuntaliitossa tykkäisivät, jos Suomeen tulisi tuhansia kielitaidottomia vanhuksia."

Jotta vanhuksista koituvat kulut eivät tulisi yhteiskunnan maksettaviksi, Taskinen pohtii, voisiko Suomi ottaa käyttöön niin sanotun kansallisen viisumin. Viisumin saadakseen hakijoilla tulisi olla vakuutus, joka korvaisi myös sairauskulut.

"Joskus tästä on puhuttu. Olisikohan nyt aika keskustella uudelleen?"

Maahanmuuttovirasto voi muuttaa kielteisen oleskelulupapäätöksen myönteiseksi, jos hakijan olosuhteet muuttuvat.

"Joskushan näin käykin, kun asian käsittely pitkittyy. Ja jos näitä mummoparkoja vielä käytetään julkisuudessa välikappaleina, voihan siinä vähän masennusta tulla."

________________________


Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan ministeri ei voi puuttua yksittäisiin lupapäätöksiin (HS 9. 7.).

Thors esitteli joulukuussa 2008 EU-kokousmatkaltaan Ruotsista ostamaansa nuuskaa protestoidakseen EU:n nuuskan tuontikieltoa. Hän totesi, että kielto loukkaa monien oikeustajua.

Kyselyjen mukaan egyptiläisen isoäidin käännyttämispäätös loukkaa myös monien suomalaisten oikeustajua, arkkipiispojen ja 2 500 nettiadressin allekirjoittajan.

Thorsilta odottaisi nyt suoraselkäistä kannanottoa isoäidin hätään – etenkin, kun Suomen ruotsinkielisillä alueilla tehdään edistyksellistä maahanmuuttopolitiikkaa. Ministerin kannanotto olisi myös viesti maahanmuuttajia arvostavasta asenteesta.

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen lausui haastattelussa (HS 9. 7.) isoäitejä ja maahanmuuttajia loukkaavia kommentteja mummoparkojen masennuksesta, vanhusten tulvasta Suomeen tai yksinäisistä venäjänkielisistä mummoista, joita 50 000 Suomessa asuvalla venäjänkielisellä voi olla Venäjällä.

Masentaako ja pelottaako virastoa todella mummojen hyökkäys Suomeen?

19 vuotta Suomessa asuneena venäjänkielisenä isoäitinä olen ihmetellyt suomalaisen viranomaiskulttuurin sekä vammais- ja vanhushuollon maahanmuuttajakielteisyyttä. Nyt ymmärrän, että asenteet ja ohjeistukset tulevat suoraan ministeriltä ja Maahanmuuttovirastolta.

Viola Heistonen

yliopiston opettaja
Imatra
_________________________________________

Maahanmuuttoviraston yksikönjohtaja Heikki Taskinen kertoi Helsingin Sanomille kuluneella viikolla, että maahanmuuttajia koskevan perhekäsitteen laajentaminen toisi Suomeen mummojen tulvan.

Taskinen mainitsi esimerkkinä, että Suomessa on 50 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa. Yksilapsisuus on itänaapurissa yleistä, joten Suomessa asuvilla venäläisillä saattaa olla rajan takana melkein yhtä paljon yksinäisiä mummoja odottamassa Suomeen pääsyä.

Kymmeniätuhansia babuškoja valmiina hyökkäykseen kohti terveyskeskusten vuodeosastoja!

Yksikönjohtajan skenaario jäi kesken, minkä todistavat lukuisat tutkimukset sitten vuoden 1957, jolloin evoluutiobiologi George Williams esitti mummohypoteesin. Sen mukaan isoäidillä on sitä enemmän lapsenlapsia, mitä pidempään yli 50-vuotiaaksi hän elää – ja mitä lähempänä lapsiaan hän elää.

Mummotulva johtaa vääjäämättä ulkomaalaisväestön kiihtyvään sikiämiseen.

Mummolaumojen vyöryä huonona asiana pitävät kansalaiset ovat huolissaan veroistaan ja omasta vanhuudestaan: leikkausjonossa ulkomaalainen kiilaa ohitse ja poistattaa kasvaimensa muiden maksamilla verorahoilla. Kuka edes ehtii hoitaa kaikki mummot ja vaarit?

Miten olisi esimerkiksi heidän omat lastenlapsensa, jotka voivat samalla hoitaa muutaman paljasjalkaisen suomalaisenkin ja maksaa palkastaan veroa?

Ihmisen näkeminen pelkkänä kulueränä johtaa utopiaan, jossa Suomessa asuu lopulta vain yksi ihminen, Minä.

Pekka Hakala

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja.