Kaleva: Kansainvälinen Oulu onkin tuppukylä

Kaleva:
Kansainvälinen Oulu onkin tuppukylä
"Suomalaiset lämpenevät hitaasti"
22.7.2009

Oululla on vielä pitkä matka kansainväliseksi, avaramieliseksi ja joustavaksi kaupungiksi. Oulun kaupungin innovaatio- ja markkinointiryhmän projektipäällikkö Ata Bosin mukaan Oululla riittää opittavaa kansainvälisyydestä.

Bosin mukaan Oulussa mietitään liikaa sitä, miltä asiat näyttävät, eivät miten ne toimivat.

"Se, että oululaisella bisnesmiehellä on englanninkieliset nettisivut, ei tee hänestä vielä kansainvälistä", Bos sanoo.

Bosille kansainvälisyys on avaramielisyyttä, joustavuutta ja vilpitöntä kuuntelemisen taitoa. "Nämä ominaisuudet tekevät ihmisestä paljon kansainvälisemmän kuin sujuva englannin kielen taito", Bos napauttaa.

Jos Oulusta pitäisi nimetä kansainvälinen henkilö, olisi se Bosin mukaan oululainen kulttuurivaikuttaja Markus Korhonen.

Bosin mielestä Korhosesta löytyy avarakatseisuutta, kiinnostusta muihin ihmisiin sekä avointa suhtautumista uusia ideoita kohtaan. "Samaan aikaan hän osaa olla myös kriittinen", Bos sanoo.

Oulussa paetaan sääntöjen taakse

Bosin mukaan Oulussa paetaan helposti sääntöjen taakse. Hänen mielestään kansainvälisyys on sitä, että ratkotaan päivittäin arjessa kohdattuja ongelmia.

"16-vuotias poikani halusi aloittaa opinnot kansainväliseksi mainostetussa Oulun seudun ammattiopiston liiketalousyksikössä, jossa opetuksesta puolet on suomeksi ja toinen puoli englanniksi", Bos sanoo.

"Poikaani ei hyväksytty kouluun, koska sääntöjen mukaan hänen olisi pitänyt läpäistä suomenkielen koe", Bos harmittelee.

Vanhemmat joutuvatkin nyt lähettämään nuoren pojan kotimaahansa Hollantiin, jossa vastaava koulu oli valmis tukemaan poikaa, vaikka etenkin pojan hollanninkielen puhetaidot eivät olekaan aivan sikäläisten tasolla", Bos naurahtaa.

"Rehtori lohdutti meitä vielä sanoen, ettei poikamme ole koulun ainoa oppilas, jonka ensimmäisenä äidinkieli ei ole hollanti.

Työnantajien kansainvälisyys hukassa

Työnantajapuolella oululaisilla on myös opittavaa.

"Harva työnantaja suhtautuu ulkomaalaisiin työntekijöihin positiivisesti. Vaikka asenteellisesti oltaisiinkin positiivisia, niin työhönottotilanteessa ei työyhteisön kansainvälistäminen näytä onnistuvan", Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi harmittelee.

Rännäli-Kontturin mukaan ulkomaalaisia ei it-alan ja yliopiston lisäksi vedä oikeastaan mikään muu Ouluun.
"Kansainvälisiä opiskelijoita Oulu kuitenkin kiinnostaa, ja Oulun opiskelijakenttä onkin kansainvälinen", Rännäki-Kontturi toteaa.

Oulussa ulkomaalaisia vain kaksi prosenttia

Ulkomaalaisten osuus Oulun väestössä on noin kaksi prosenttia.

Bosin mukaan taantuma ei ole vaikuttanut paljon ulkomaalaisten Ouluun muuttamiseen. "Tilastoni kolmelta viime vuodelta näyttävät melko samoilta".

"Ulkomaalaisten määrä on meillä alakantissa, kun sitä verrataan Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun tilanteeseen ", Rännäli-Kontturin kertoo.

Oletusten vastaisesti Oulun ulkomaalaisväestöstä suurin osa tulee kaupunkiin työn, perheen ja puolison perässä.

Perheen tai puolison vuoksi Ouluun muuttanut ulkomaalainen pääseekin helpommin mukaan suomalaiseen ja oululaiseen elämään.

Bos tapaa työssään paljon eri kansallisuuksia, ja on huomannut että joskus eri kansallisuuksien sopeutumisen välillä on joitakin erovaisuuksia.

"Unkarilaiset oppivat helposti suomea. Australialaiset taas ovat hyvin omatoimisia. Toiset kansallisuudet tarvitsevat taas enemmän apua sopeutumiseen. Japanilaiset ja idästä tulleet ovat tyytyväisiä elämään. Länsimaalaiset ovat usein paljon kriittisempiä uutta elinympäristöään kohtaan,", Bos luettelee.