HS: EU:n pitää yhtenäistää turvapaikkapolitiikkaansa

Helsingin Sanomat/Vieraskynä:
Jacques Barrot: EU:n pitää yhtenäistää turvapaikkapolitiikkaansa
10.7.2009

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat kiinnostavat eurooppalaisia. Valitettavasti monet suhtautuvat maahanmuuttoon kielteisesti, ja varsinkin talouskriisin aikana muukalaisviha saattaa lisääntyä. Tosiasia kuitenkin on, että EU tarvitsee maahanmuuttajia, jos se haluaa lieventää väestön ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia.

Tämän lisäksi maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat sekoitetaan usein toisiinsa. Taloudellisista syistä kotimaastaan lähtevä ei ole samassa asemassa kuin pakolainen, joka pakenee maastaan sodan tai kansanryhmiin kohdistuvan sorron tai vainon takia.

Ongelmallinen on myös käsitys, jonka mukaan yksittäiset EU-maat voisivat ratkaista muuttovirtojen hallintaan ja turvapaikkaoikeuteen liittyvät ongelmat ilman EU:n tason koordinointia. Schengenalueella maahanmuuttopolitiikan on kuitenkin oltava mahdollisimman yhtenäistä.

Ranskan puheenjohtajuuskaudella hyväksyttyä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta ei toistaiseksi ole edistetty tarpeeksi tehokkaasti. EU:n 27 jäsenmaata sopivat tuolloin yhteisistä periaatteista, ja nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.

Komission säädösehdotukset tähtäävät solidaariseen ja vastuulliseen turvapaikkapolitiikkaan. EU:lla on solidaarisuuteen perustuva velvollisuus myöntää turvapaikka: unionin perustana olevat arvot – ihmisarvon kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja vapaus – edellyttävät sitä.

Euroopassa tarvitaan monitahoista solidaarisuutta. Solidaarisuus pakolaisia kohtaan edellyttää, että heidän olojaan heidän saavuttuaan maahan parannetaan, tekivätpä he turvapaikkahakemuksensa missä EU-maassa tahansa, ja että menettelyjä yhtenäistetään.

Jäsenmaiden välinen solidaarisuus edellyttää, että niille maille, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi suurimpien muuttovirtojen kohteena, annetaan apua. Noin 400 000 asukkaan Maltassa turvapaikanhakijoiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2008. Siellä turvapaikkahakemuksia tehdään tuhatta asukasta kohti yhdeksän, kun keskiarvo Euroopassa on 0,5.

Olen ehdottanut, että turvapaikanhakija voisi hakea turvapaikkaa jossain muussa kuin hänet ensin vastaanottaneessa jäsenmaassa, jos kyseinen maa hukkuu hakemuksiin eikä pysty enää käsittelemään niitä asianmukaisesti. Monet EU-maat suhtautuvat vastahakoisesti tähän Euroopan parlamentin voimakkaasti tukemaan ajatukseen. On kuitenkin tärkeää harkita vapaaehtoista ohjelmaa, jolla vastuu pakolaisten vastaanottamisesta saadaan jakautumaan Euroopassa tasapuolisesti.

Solidaarisuuden lisäksi tarvitaan vastuullisuutta. Vastuullisuus edellyttää koordinointia Euroopan maiden sekä lähtö- ja kauttakulkumaiden välillä. Laittoman maahanmuuton koordinointi vaatii maahanmuuttajien salakuljetuksen estämistä, rajavalvonnan lisäämistä ja takaisinottosopimusten tekemistä, jotta paluu kotimaahan onnistuisi.

Laiton maahanmuutto vaikeuttaa laillisten maahanmuuttajien kotouttamista. Ennen kaikkea laittomaan maahanmuuttoon liittyy kuitenkin hirvittävää inhimillistä kärsimystä. Vuodesta 2002 vähintään 4 000 ihmistä on menettänyt henkensä yrittäessään päästä Välimeren yli.

EU:n on nopeasti käynnistettävä vuoropuhelu Itä- ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa, sillä valtaosa maahanmuuttajista on lähtöisin niistä tai kulkee niiden kautta. On arvioitu, että Libyassa oleskelee tätä nykyä lähes kaksi miljoonaa lähtöä suunnittelevaa.

Välimeren etelärannan valtioiden kanssa on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, jotta ihmissalakuljetusta voidaan torjua tehokkaasti ja turvapaikanhakijoita vastaanottaa ja suojella kansainvälisten normien mukaisesti. Näitä kysymyksiä tulisi käsitellä kansainvälisessä konferenssissa – vaikkapa Tripolissa, kun Libya on Afrikan unionin puheenjohtaja.

Vastuullisesta maahanmuuttopolitiikasta hyötyvät sekä EU että sen ulkopuoliset maat. Eurooppa saa hyödyntää laillisten maahanmuuttajien osaamista ja työpanosta, kunnes nämä palaavat kotimaihinsa. On arvioitu, että rahasiirtoja EU:n alueelta Afrikkaan tehdään vuosittain 80 miljardin euron edestä. Summa on suurempi kuin EU:n kehitysapu!

On kuitenkin tärkeää, että ammattitaitoisen työvoiman lähteminen lopullisesti EU:n ulkopuolisista maista vältetään.

Ministerineuvosto on äskettäin hyväksynyt ammattitaitoisten työntekijöiden "sinistä korttia" koskevan ehdotuksen. Lähiviikkoina komissio tekee vielä kausityöntekijöitä ja palkallista harjoittelua koskevat direktiiviehdotukset.

Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka edellyttää uudenlaista vuoropuhelua EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Vuoropuhelussa on tiedostettava, että Eurooppa ei voi ottaa kaikkia avosylin vastaan ja että inhimillisten voimavarojen menettäminen tekee EU:n ulkopuolisista maista globalisaation häviäjiä.

Eurooppalaisten on osoitettava aitoa solidaarisuutta mutta myös vaadittava lähtö- ja kauttakulkumaita jakamaan vastuuta. Tämä merkitsee kehitysavun sitomista muuttovirtojen koordinoituun hallintaan. Se on välttämätöntä, jos halutaan inhimillisellä ja tehokkaalla tavalla vastata muuttovirtojen moninkertaistumiseen, joka on aikamme suuri haaste.


Kirjoittaja on Euroopan komission varapuheenjohtaja, joka vastaa oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista.