YLE: Taantuma voi ruokkia rasismia

YLE Uutiset:
Taantuma voi ruokkia rasismia
15.7.2009

Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen johtajan Mika Luoma-ahon mukaan taantuma on usein historian saatossa ruokkinut muukalaisvihaa.

Kemin poliisi kumoaa vastaanottokeskuksen ympärillä velloneita huhuja. Poliisin mukaan tämän vuoden aikana on tehty ainoastaan kaksi rikosilmoitusta liittyen Kemin turvapaikanhakijoihin. Luonteeltaan rikokset ovat näpistyksiä, vaikka huhut ovat huomattavasti vakavampaa lajia. Myös Kemin vastaanottokeskuksen paikkojen kaksinkertaistamisesta on levitetty perätöntä tietoa.

Poliisille on tehty puolestaan viisi rikosilmoitusta tämän vuoden puolella tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat ovat pahoinpidellyt maahanmuuttajia. Viimeksi alkuviikosta hakattiin lehtiä työkseen jakanut nepalilainen miesopiskelija.

Keskustelupalstat kuumina

Internetin keskustelupalstat kertovat samaa tarinaa. Kun Suomi24 keskustelufoorumiin tekee haun Kemi, avautuu silmien eteen luettavaksi koko kirjo värikkäitä kommentteja maahanmuuttopolitiikasta ja vastaanottokeskuksen asukkaista.

Ylikomisario Hannu Turunen uskoo, että noussutta liikehdintää selittää myös taantuma. Samaan mieltä on Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Mika Luoma-aho.

- Taantumat koskevat aina eniten tavallisia duunareita. Tavalliset duunarit puolustavat helpommin käsityksiä yhteisistä arvoista ja kanavoivat helposti oman turhautumisensa ja vihamielisyytensä toisiin helppoihin kohteisiin, jotka yleensä ovat juuri ulkomaalaisia, Luoma-aho sanoo.

Luoma-ahon mukaan maahanmuuttoasioiden tapetilla olo kertoo yhteisön kriisistä.

- Sinänsä minä en näkisi, että muukalaisvihamielisyys olisi nyt erityisen korostunutta aiempiin vuosiin nähden. Kuitenkin nämä asiat ovat nyt pinnalla, ja se ei kerro niinkään ulkomaalaisongelman pahenemisesta kuin suomalaisen yhteisöllisyyden kriittisestä hetkestä.

Rasismin yksinkertainen mekaniikka

Taantumia ja muukalaisvihaa on ollut Suomessa toki aiemminkin.

- Niin kauan kuin tällä niemennokalla on asunut ihmisiä, yhtä kauan tänne on tullut myös toisenlaisia ihmisiä muualta. Näitä toisia on sitten kyräilty ja keksitty heistä kaikenlaisia juttuja. Toki tämä on inhimillinen piirre, mutta yksi näiden urbaanien myyttien tarkoitus on juuri nakertaa pohjaa perusongelman alta. Perusongelma on, että esimerkiksi nyt tänne tulleet ovat täällä olosuhteiden pakosta. Uhreja siis ovat hekin, Luoma-aho sanoo.

Luoma-ahon mukaan rasismin mekaniikka onkin suhteellisen yksinkertainen.

- Rasismi rakentuu tilanteista, joissa yhteiskunnan sääntöjen loukkaamisen tekee henkilö, jota me emme miellä kuuluvaksi tähän meidän yhteiskuntaan eli tekijä koetaan ulkopuoliseksi ja vieraaksi, Luoma-aho sanoo.

Luoma-aho mieltää, että usein teot joista nousee kohu, eivät aiheuttaisi yleistä keskustelua jos tekijänä olisi suomalaiseen yhteisöön kuuluva henkilö. Mutta sitten rasismi leimahtaa, kun yksittäinen asia tai teko yleistetään.

- Ensimmäinen harppaus rasismiin otetaan siinä, kun emme syyllistäkään teosta pelkästään yhtä ihmistä, vaan yksilö tai yhteisö liittää sen kaikkiin, jotka edustavat tekijän kansallisuutta, Luoma-aho määrittelee.

Luoma-aho ehdottaa asettumaan hetkeksi turvapaikan hakijan kenkiin, jotta asia tulisi ymmärretyksi.

- Ei kaikista tarvitse pitää, mutta ei kenenkään suuntaan kannata turhan vihamielisesti suhtautua. Eivät nämä ihmiset ole mitään turisteja. He ovat traagisessa tilanteessa. Miettikää itse jos teidät heitettäisiin toiselle puolelle maapalloa ja siellä pitäisi selvitä, Luoma-aho haastaa pohtimaan.

Kulttuuri säilyy

Luoma-aho asettaa mielellään koko kansallisuuskysymyksen laajaan vinkkeliin. Luoma-aho uskoo suomalaisuuden vaalimiseen, mutta samalla hän painottaa yhteistä vastuuta. Hän ei ole huolissaan, että suomalainen kulttuuri olisi vaarassa kadota pitkälläkään jänteellä.

- Semmoista päivää ei tule koskaan, että meillä olisi täällä joku puhdasrotuinen suomalainen valtio, koska ei ole olemassa mitään puhdasta suomalaisuutta. Sadan vuoden päästä me olemme varmaan suomalaisetkin vähän erivärisiä, Luoma-aho sanoo.

Luoma-aho kertoo, että suomalainen on muuttunut ennenkin ja muuttuu vastaisuudessa. Hänen mukaansa kyse on luonnollisesta jatkumosta.

- Mutta yhtä suomalaisia varmaan olemme sadan vuodenkin päästä. Aina on tapahtunut näitä muutoksia ja ne ovat aiheuttaneet hankauksia, nyt ne vain tapahtuvat sarjassa. Tämä on nimenomaan enemmän sääntö, kuin tänne ulkopuolelta tullut poikkeus, Luoma-aho sanoo.

Luoma-ahon mukaan muun muassa Euroopaan Unioniin liityttäessä suomalaiset murteet ja perinteet kokivat yllättäen uuden nousun kautta.

- Suomalainen elintapa ja kulttuuri ovat meille valtavan tärkeitä asioita sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti. Niitä pitää vaalia ja säilyttää, tämä on erittäin tärkeää. Mutta toisaalta meidän pitää kantaa huoli myös muista ihmisistä, emmekä me voi käyttää näitä suomalaisuuteen liitettäviä asioita ketään vastaan, se on se tärkein asia.