Sisäministeriö: Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta

Sisäasiainministeriö:
Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta
13.7.2009

Tukholman ohjelma (pdf)
10.6.2009

Ruotsin EU-puheenjohtajakauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous järjestetään Tukholmassa 16.-17.7.2009. Kokouksessa keskustellaan oikeus- ja sisäasioiden uudesta monivuotisesta ns. Tukholman ohjelmasta vuosille 2010-2014. Suomesta kokoukseen osallistuvat oikeusministeri Tuija Brax, sisäasiainministeri Anne Holmlund sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.
[...]
EU-maiden kannettava vastuuta ja osoitettava toisilleen solidaarisuutta maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä

EU:n lähivuosien keskeinen haaste on kehittää sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jolla varmistetaan solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ja kumppanuus unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Politiikka olisi myös pantava tehokkaasti täytäntöön.

Maahanmuuttokysymysten tulee olla keskeinen osa myös EU:n ulkosuhteita. Komissio ehdottaa Tukholman ohjelmaa varten antamassaan tiedonannossa mm, että Afrikan sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopan kanssa solmittaisiin uusia erityissopimuksia, jotka kattavat laittoman maahanmuuton torjunnan, laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämisen sekä maahanmuuton ja kehitysyhteistyön. Lisäksi tiedonannossa ehdotetaan, että luodaan solidaarisuuteen perustuva järjestelmä laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi Välimerellä.

Suomi katsoo, että vuoropuhelua maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa kolmansien maiden kanssa on lisättävä, jotta eurooppalainen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue olisi realistinen tavoite. Oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhdestrategia olisi sisällytettävä Tukholman ohjelmaan. Unionin tulee myös osoittaa vahvemmin solidaarisuutta kolmansiin maihin nähden ja työskennellä kehityspolitiikallaan määrätietoisesti muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden perussyiden poistamiseksi. Näin ehkäistään tehokkaimmin laitonta maahanmuuttoa.

EU:n tulee myös omaksua vahvempi rooli pysyvien ratkaisujen tarjoamisessa pakolaisille edistämällä perinteistä pakolaisten uudelleensijoittamista kolmansista maista yhteistyössä UNHCR:n kanssa ja vahvistettava kolmansien maiden muuttoliikkeiden hallintaa koskevia valmiuksia ja erityisesti niiden kykyä tarjota kansainvälistä suojelua.

Komission tiedonannossa lähdetään siitä, että yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen lainsäädäntöinstrumentit tulee hyväksyä nopeasti. Vuoteen 2012 mennessä tulee saada aikaan yhteinen turvapaikkamenettely ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhdenmukainen asema.

Suomi tukee jo Tampereen ohjelmassa linjatun yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista. Tukholman ohjelmassa on Suomen näkemyksen edelleen vahvistettava, että yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä perustuu Geneven pakolaissopimuksen ja muiden keskeisten ihmisoikeussopimusten soveltamiseen. EU-mailla tulisi olla yhteiset turvapaikkamenettelyä koskevat säännökset ja kaikissa maissa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden asema tulisi olla yhdenmukainen. Yhtenäistämällä säännöksiä ja tiivistämällä käytännön yhteistyötä voidaan parantaa kansallisten järjestelmien laatua ja samalla tehokkaammin torjua väärinkäytöksiä.

Tiedonannossa myös esitetään todellista vastuunjakoa pakolaisten vastaanottamisessa ja kotouttamisessa, mukaan lukien ehdotus pysyvämmän solidaarisuusmekanismin perustamisesta vuodesta 2013 alkaen.

Suomi tukee pyrkimyksiä löytää uusia keinoja jakaa kansainväliseen suojeluun liittyvää vastuuta jäsenmaiden kesken. On kuitenkin pyrittävä löytämään kestäviä ratkaisuja, jotka eivät lisää vetovaikutusta tai heikennä nykyisten järjestelmien toimintaa. EU:n sisäistä solidaarisuutta tulee kehittää, mutta siten, että ratkaisut hyödyttävät koko unionia ja rohkaisevat yhteisten sääntöjen yhdenmukaiseen soveltamiseen.

_____________________________________

Tukholman ohjelma

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten

[...]
5. KANSALAISILLE YHTENÄISEMPI YHTEISKUNTA: EU:N VASTUU JA SOLIDAARISUUS MAAHANMUUTTO- JA TURVAPAIKKA-ASIOISSA

Maahanmuuttovirtojen hallinnan tehostaminen on EU:ssa lähivuosien suurimpia haasteita, etenkin kun sen oma väestö ikääntyy. Maahanmuutto on EU:n väestönkasvun kannalta merkittävä tekijä, ja pitkällä aikavälillä sillä on ratkaiseva vaikutus EU:n taloudelliseen suorituskykyyn.

Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luominen on lähivuosien keskeinen painopistealue, kuten kesäkuussa 2008 annetussa tiedonannossa todetaan. Solidaarisuuden on oltava yhteisessä politiikassa keskeisellä sijalla, ja EU:n on myönnettävä lisää tukea niille jäsenvaltioille, joihin suurimmat maahanmuuttopaineet kohdistuvat. EU:n lähivuosien toiminta keskittyy Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanoon. Asiaa käsitellään neuvostossa säännöllisesti.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuton hallintaan liittyviin rahoitustoimiin: on laadittava arviointi, jonka perusteella voidaan määritellä, vastaavatko nykyisten välineiden jakoperusteet edelleen jäsenvaltioiden tarpeita ja maahanmuuton uusia suuntauksia.
[...]
Turvapaikkasäännöstön toisen vaiheen säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista sekä käytänteiden ja liitännäistoimien lähentämistä on tarkoitus arvioida perusteellisesti. Arvioinnin pohjalta EU vahvistaa ennen vuoden 2014 loppua vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen, jota sovelletaan kaikkiin turvapaikkahakemusten perusteella tehtyihin suojeluaseman myöntämistä koskeviin päätöksiin. Periaatteen ansiosta suojelupäätöksiä voidaan siirtää jäsenvaltiosta toiseen ilman että EU:n lainsäätäjän tarvitsee laatia tätä varten erityisiä mekanismeja.
[...]
On pohdittava, voitaisiinko jäsenvaltioiden kesken ottaa käyttöön vapaaehtoisuuteen ja koordinointiin perustuva mekanismi kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamiseksi EU:n alueella. Aluksi voitaisiin suunnitella, miten Euroopan pakolaisrahastoon otettuja määrärahoja käytettäisiin järjestelmällisesti tällaiseen sisäiseen solidaarisuuteen liittyvien toimien rahoittamiseen. Suunnitelmien tulee perustua objektiivisiin kriteereihin. Mekanismin avulla voitaisiin tukea pysyvien vastaanotto- ja kauttakulkukeskusten perustamista tiettyihin jäsenvaltioihin sekä erityisjärjestelyjä kumppanuustoiminnan organisoimiseksi YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston kanssa.
[...]
Näiden selvitysten ja alkuperäisen solidaarisuusmekanismin arvioinnin perusteella voitaisiin harkita vakiintuneen solidaarisuusjärjestelmän käyttöönottoa vuodesta 2013 alkaen.
[...]
On erittäin tärkeää osoittaa solidaarisuutta myös sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin nähden, jotka joutuvat vastaanottamaan huomattavia pakolaisvirtoja tai joissa oleskelee paljon pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä. On varmistettava, että ne takaavat pääsyn suojelun piiriin ja noudattavat palauttamiskiellon periaatetta. Lisäksi EU auttaa EU:n ulkopuolisia maita kehittämään turvapaikka- ja suojelujärjestelmiään.

Tältä pohjalta voitaisiin harkita suojeluun liittyvien uusien vastuualueiden määrittämistä. Olisi helpotettava suojattua maahantuloa koskevia menettelyjä ja viisumin myöntämistä humanitaarisin perustein muun muassa diplomaattiedustustojen tai minkä tahansa muun EU:n ulkopuolisissa maissa toimivan rakenteen välityksellä osana liikkuvuuden hallintaa koskevaa kokonaisstrategiaa.
[...]