keskiviikko 4. marraskuuta 2009

YLE: Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin kummastuttaa

YLE Lahti: Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttajiin kummastuttaa 4.11.2009
YLE Lahti: Nettikyselyt vääristävät kansan mielipidettä 17.11.2009
Etelä-Suomen Sanomat: Suomalainen karsastaa ulkomaaneläviä 18.11.2009

Päijäthämäläiset suhtautuvat maahanmuuttoon yllättävän kielteisesti, kertoo tuore kyselytutkimus. Maakunnan asukkaiden mielipiteitä maahanmuutosta ja -muuttajista selvitettiin nettikyselyllä, johon vastanneista puolet suhtautui maahanmuuttoon kielteisesti.

Kyselytuloksista käy ilmi, että erityisen varauksellisesti hämäläiset suhtautuvat afrikkalaisiin, muslimeihin ja pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin. Kriittisintä suhtautuminen maahanmuuttoon on Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja myönteisintä Heinolassa.

ALIPI-hankkeen työelämäkoordinaattori Tuula Carroll pitää kyselyn tuloksia yllättävinä.

- Voi olla, että yksi syy kielteisyyteen on taantuma. Ehkä se on kääntänyt mielipideilmaston aiempaa kielteisemmäksi.

Carroll muistuttaa, että kyselyyn vastasi koko 200 000 asukkaan maakunnasta 400 ihmistä, joten tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

- Uskon silti tulosten olevan vähintään suuntaa antavia.


Mielipiteet jakautuivat voimakkaasti kahtia

- Kirjoitetuissa vastauksissa kritisoitiin elämistä suomalaisen sosiaaliturvan varassa, joten tulkitsen niin, että tänne tulevien toivotaan elättävän itse itsensä, sanoo Carroll.

Carrollin mukaan kyselyssä yllätti se, että vastaajien mielipiteet jakautuvat voimakkaasti kahtia esimerkiksi eri väestöryhmien suhteen.

Maakuntaan toivotaan lisää eurooppalaisia työperäisiä maahanmuuttajia, suomalaisten perheidensä luokse palaavia muuttajia ja opiskelijoita. Samalla kuitenkin esimerkiksi pakolaisiin suhtaudutaan erittäin varauksellisesti.

- Ei Päijät-Häme silti kovin rasistinen maakunta ole. Suhtautuminen on ehkä hieman enemmän myönteistä kuin kielteistä. Maahanmuuttajat voivat olla myös rikkaus. Voi sanoa, että tänne tervetulleeksi toivotetaan ammattitaitoiset, kielitaitoiset ja työintoiset maahanmuuttajat, Carroll kertoo.

Ammattitaitoista väkeä kaivataan töihin

Päijähämäläisten suhtautumista maahanmuuttoon selvittänyt kysely liittyy maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Marja Koivula toivoo, että ihmiset suhtautuisivat maahanmuuttoon suvaitsevaisemmin myös siksi, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu laman jälkeen lähestyvään työvoimapulaan.

- Nähtyäni kyselytulokset huolestuin. Sitten totesin kyselyn osoittavan, että työtä riittää. Yleensä ihmiset pelkäävät asioita, joita he eivät tunne. Tässä tapauksessa maahanmuuttoa.

Koivula toteaa, että kuntien valmiudet ottaa vastaan maahanmuuttajia eivät vastaa maahanmuuttajatarvetta laman jälkeen. Suuret ikäluokat eläköityvät ja tilalle tarvitaan työvoimaa, myös maahanmuuttajista.

- Lisäksi meidän on huomioitava humanitaariset syyt. Olemme vauras maa ja maakunta nykyään, mutta on Suomestakin aikoinaan lähtenyt ihmisiä nälkää pakoon esimerkiksi Amerikkaan. Samanlaisia pakolaisia on nykymaailmassakin, Koivula muistuttaa.

-Toivon, että meillä on tulevaisuudessa monikulttuurinen Päijät-Häme, joka on silti vielä hyvin hämäläinenkin, naurahtaa Koivula.

Lapset kasvavat monikulttuuriseen maailmaan

Maahanmuuttajien parissa pitkään työskennellyt Tuula Carroll toivoo, että yksi ratkaisunavain kohti maahanmuuttajamyönteisempää maakuntaa voi piillä nuorissa ja lapsissa.

Vastikään tehdystä kyselystä nimittäin käy ilmi, että maakunnan lapsilla on ystäviä monista erilaisista kulttuuritaustoista. Moni vanhempi jopa toivoo lastensa viettävän aikaa erimaalaisten lasten kanssa.

- Joku kyselyyn vastannut kertoi, että suhtautuminen maahanmuuttoon tulee luonnolliseksi, kun monikulttuurisessa ympäristössä kasvaneet lapset varttuvat aikuiseksi. Uskon tässä olevan mahdollisuuden, jota tulevaisuudessa kannattaa hyödyntää.

___________________________________________________

YLE Lahti: Nettikyselyt vääristävät kansan mielipidettä

Ketkä vastaavat nettikyselyihin ja miksi? Maailmanmatkaaja, toimittaja Merja Åkerlind pohtii pakinassaan kuinka paljon uusi teknologia vinouttaa suomalaisten mielipiteitä. Verkkoaktiivit eivät edusta koko kansaa.
[...]
Menetelmään turvautuu yhä useammin myös julkinen valta. Tänä syksynä on Lahden seudulla kysytty netissä - ja ymmärtääkseni vain netissä – ainakin asuinympäristön kehittämisestä, kulttuuripalveluista ja päijäthämäläisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
[...]
Samaa vivahdetta uskon liittyvän maakuntaliiton maahanmuuttajakyselyyn, jossa joka toinen vierasti maahanmuuttoa. Olisikohan vastaaminen houkutellut enemmän vastustajia kuin niitä, jotka ottavat tulijat avosylin vastaan tai niitä, joille asia on samantekevä?
[...]

__________________________________________

Etelä-Suomen Sanomat: Suomalainen karsastaa ulkomaaneläviä

Päijät-Hämeen liitto kyseli lokakuussa maakunnan väen mielipiteitä maahanmuuttajista. Tulokset selittävät, miksi pakolaisten sijoittaminen on Suomessa viime vuosina ollut tavattoman vaikeaa: heitä ei haluta. Epätervetuloa.

Päijät-Hämeen liiton kyselyn vastausten perusteella pakolaiset ja turvapaikanhakijat olivat saapujien alinta kastia. Vain joka kymmenes vastaaja hyväksyi heidät.

Ulkomaiset opiskelijat olivat mieluisampia tulijoita, joita joka neljäs vastaaja ottaisi vastaan. Työperäiset maahanmuuttajat toivotti tervetulleeksi joka toinen.

Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kotikunnassa on liian paljon ulkomaalaisia. Samansuuruinen joukko ilmoitti, että ei tahtoisi työkaverikseen ulkomaalaista.

Kyselyyn vastasi 360 henkilöä, järjestäjien mukaan osin jopa rasistisesti. Todennäköisesti kysely usutti vastaamaan ne suomalaiset, joilla on maahanmuuttajista tiukka mielipide, ja Suomessahan on vapaus ilmaista mielipiteensä. Päijät-Hämeestä löytyisi varmasti myös 360 maahanmuuttoon hyvin myönteisesti suhtautuvaa vastaajaa.

Kyselystä näkyvä ulkomaalaisten vieroksunta on merkki siitä, että Suomella on edelleen paljon tehtävää ulkomaalaispolitiikassaan. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat joutuvat virumaan aivan liian kauan turhan panttina vastaanottokeskuksissa. Se antaa - tulijoista itsestään riippumatta - polttoainetta keskusteluun (elintaso)pakolaisten siipeilystä suomalaisten kontolla.

Ydintehtävä on saada tulijat mahdollisimman nopeasti vastaanottokeskuksista pysyvään kotiin, kieliopintoihin ja työhön. Kotoutumisen reitti suomalaiseen yhteiskuntaan pitää saada paljon nykyistä sutjakammaksi, jolloin tulijat nähtäisiin paremmin myös voimavarana Suomea rakentamassa.

Turvapaikanhakijoiden määrä noussee tänä vuonna noin kuuteen tuhanteen. Kiintiöpakolaisia Suomi ottaa 750, ja tämänkin määrän sijoittaminen kuntiin ontuu. Valtiovalta on useasti vedonnut TE-keskuksiin, mutta taloutensa kanssa kamppailevat kunnat näyttävät punaista.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) väläytti jo pakolaisten pakkosijoittamista, mutta hätähuuto on tulkittava vain keskustelunavaukseksi. Parempaa tulosta saadaan selvällä rahalla ja asennemuokkauksella.

Kunnat saavat kolmen vuoden ajan tukea pakolaisten vastaanottoon. Tukisumma on hivenen nousemassa ensi vuonna, mutta sillä ei vielä herranhuonetta rakenneta. Kuntatuki on nimittäin polkenut paikallaan miltei 20 vuotta.

Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä tulevaisuuden Suomessa, kun työvoimapula alkaa tuntua. Hallituksen tuoreen ohjelman mukaan työvoiman maahanmuutto perustuu tarvelähtöiseen ja työnantajavetoiseen rekrytointiin.