HS: Äärimielipiteet uhkaavat yhteiskuntaa

Helsingin Sanomat: Äärimielipiteet uhkaavat yhteiskuntaa 18.3.2010
Aamulehti/STT: Maahanmuuttokeskustelussa asia uhkaa hukkua draaman alle 17.3.2010

Varsinkin suurten mediatalojen on tuettava perusteltua vuoropuhelua maahanmuutosta.

Näin esittää keskiviikkona julkistetun tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston dosentti Arno Tanner.

"Silloin keskustelun kärjistyminen vähenee. Jos maahanmuutosta sen sijaan jatketaan tunnepohjaista kiistelyä, tilanne voi ryöstäytyä käsistä."

Poliisiammattikorkeakoulun ja Raja- ja merivartiokoulun julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin, miten maahanmuuttoviranomaiset näkyivät lehdistössä vuosina 2005–2007 ja mikä on median ja viranomaisten suhde nyt.

Asenteiden kärjistyminen voi Tannerin mukaan uhata yhteiskunnan ja erityisesti pääkaupunkiseudun vakautta. Tutkija perustaa näkymänsä siihen, että on tarkkaillut maahanmuuttokeskustelun etenemistä myös Keski-Euroopassa, kuten Saksassa.

Suomessa keskustelu on Tannerin mukaan nyt mustavalkoista: ollaan joko vihamielisiä tai kritiikittömiä. Samalla ulkomaalaistaustaisia on jo niin paljon, että puheenaihetta riittää.

"Maassa on jo liki 500 000 ihmistä, joilla on alun perin muu kuin Suomen kansalaisuus tai jonka vanhemmat ovat syntyneet muualla."

Täsmällistä lukua on vaikea saada, koska Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen luvut eivät kata kaikkia.

Näiden laitosten mukaan Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia on 155 660 ja ulkomailla syntyneitä Suomen tai muun maan kansalaisia noin 220 000.

Toimittajien olisi Tannerin mukaan oltava yhä perusteellisempia. Pitää taustoittaa ja järjestää yhteisiä puheenvuoroja kriitikoille ja maahanmuuton puolustajille. Pitää kysyä vaikuttimia ja perusteluita asenteille.

"Sitten nähdään, kestävätkö vai kaatuvatko Jussi Halla-ahon tai Muutos 2011 -liikkeen perustelut. Samalla voi lopettaa puheet, että media hyysäisi maahanmuuttajia."

Tutkimuksen mukaan toimittajat kritisoivat maahanmuuttoviranomaisista Rajavartiolaitosta tai poliisia vähän: ne vain toteuttavat lakia.

Ulkomaalaisvirasto (nykyinen Maahanmuuttovirasto) sen sijaan on suomalaisuuden suojelija ja maahanmuuttajien uhka.

"Maahanmuuttoviranomaisten viranomaiselta toiselle pallottelu ja hitaus ovat ongelmia toimittajille. Karkotustapauksissa koetaan olevan liikaa salailua. Viranomaisia ei silti pidetä rasisteina."

Nämä viranomaiset kuitenkin toteuttavat kansanedustajien laatimia lakeja. Siksi Tanner nakkaa pallon toimittajien ohella poliitikoille.

"Nyt kaivataan poliitikoista vahvaa selkärankaista keskustelunavaajaa, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy ja äärimielipiteet saadaan pois."

---

"Ristiriidattomat asiat ovat harvoin uutisia"

Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen vastaa Maahanmuutto- ja ulkomaalaiset mediassa -tutkimuksessa esitettyihin väitteisiin.

Uutisointi keskittyy uhkiin ja uhreihin. Maahanmuuttaja on uhka Suomelle tai viranomainen uhkaa hänen ihmisoikeuksiaan.

"Ristiriidattomat asiat ovat harvoin uutisia. Poikkeamat ja daamat nousevat uutisiksi, mikä ei koske vain maahanmuuttajia vaan on tyypillistä kaikelle uutisoinnille.
Siksi viranomaisten tai maahanmuuttajien roolit määritellään joskus liiankin valmiiksi.
Toisaalta ristiriidat kiinnostavat ja niiden takaa nousevat esiin myös ongelmat, joihin pitää puuttua."

Jutut painottuvat liikaa tirvapaikanhakijoihin ja maasta poistamiseen.
Poliitikkojen valtaa ja lakeja ei käsitellä tarpeeksi.

"Tutkimuksen vuosista 2005-2007 tähän vuoteen on pitkä aika.HS:n uutisointi on sinä aikana muuttunut siten, että nyt uutisoidaan laajasti."
"On menty virannomaisten päätösten ja lakien taakse ja on kysytty maahanmuuttajilta itseltään."

Toimittajat eivät tiedä mikä ero on karkotuksella/käännytyksellä ja pakolaisella/turvapaikan hakijalla.

"Käsitteiden sekaannus on osin totta, sillä maahanmuutossa toimittajien hajonta on suuri.
Kritisoin tässä sitä, että media niputetaan mediaksi tekemättä eroa viestintävälineiden välillä."

Toimittajat ovat ajoittain moraalia, vastakkainasettelua ja provokaatiota hakevia.

"Näihin asioihin sisältyy yleensä eettinen kytkentä: tullaan alueelle jossa jokin on laillista, mutta se voi silti olla väärin."
"Kyse ei usein ole provokaatiosta vaan voimasta, jolla jokin asia halutaan julki. Jollei se herätä viranomaista, käytetään kärjistystä tyylikeinona."

____________________________________________

Aamulehti/STT: Maahanmuuttokeskustelussa asia uhkaa hukkua draaman alle

Lakeja säätävät poliitikot pääsevät maahanmuuttokeskustelussa vähällä, ja maahanmuuttopolitiikan sisältö hukkuu helposti kärjistävien vastakkainasettelujen alle. Poliisiammattikorkeakoulussa tehty tutkimus antaa mediassa käytävästä maahanmuuttokeskustelusta vinoutuneen ja pinnallisen kuvan.

Keskiviikkona julkistetun tutkimuksen mukaan lakia soveltava Maahanmuuttovirasto esitetään mediassa usein kasvottomana koneistona, jonka uhriksi maahanmuuttaja esimerkiksi karkotusten tai käännyttämisten yhteydessä joutuu.

Toisen perinteisen vastakkainasettelun mukaan lakia toteuttava poliisi edustaa sankaria, ja rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja näyttäytyy järjestystä uhkaavana muukalaisena.

Tutkijat arvioivat, että monipuolinen kokonaiskuva maahanmuuton taustoista ja lakien muutostarpeista jää lukijoilta näkemättä, koska taustojen avaaminen on resurssipulan takia toimituksille liian raskasta. Toisen selityksen mukaan puisevasta ja monipolvisesta lakivalmistelusta ei saa myyviä lehtijuttuja.

- Maahanmuuttokeskustelu alkaa olla jo aika vakavassa jamassa, tiivisti tutkimuksen johtaja, dosentti Arno Tanner.

Poliitikkojen maahanmuuttokannat syyniin

Tutkimus ei heijastele suoraan nykypäivää, sillä maahanmuuttoviranomaisten rooleja sanomalehdissä on tutkittu vuosina 2005-2007. Tuolloin Maahanmuuttoviraston tehtäviä hoiti vielä Ulkomaalaisvirasto.

Poliitikot ja lainsäädäntö ovat olleet näkyvämmin esillä vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen. Tannerin mielestä vinoumien poistuminen testataan kuitenkin vasta lähitulevaisuudessa, koska tänä vuonna on edessä paljon maahanmuuttoasioita koskevien lakien uudistuksia.

Tannerin mukaan viestimien tulisi suunnata huomio lakimuutosten ohella tulevien eduskuntavaaliehdokkaiden maahanmuuttokantoihin. Tanner epäilee, että poliitikot vetäytyvät tietoisesti kommentoimasta tulenarkoja asioita, eikä heillä välttämättä ole riittävää tuntemusta lainsäädännöstä.

Mitä Halla-aho yrittikään sanoa?

Keskiviikkona julkistettiin myös Journalismikritiikin vuosikirja 2010, joka osaltaan tukee käsitystä konfliktien varaan rakentuvasta maahanmuuttouutisoinnista. Tampereen yliopiston julkaisussa analysoidaan kuntavaalien jälkeistä uutisointia perussuomalaisten kaupunginvaltuutetusta ja maahanmuuttokriitikkona profiloituneesta Jussi Halla-ahosta (sit.).

Tutkija Markus Mattlarin mukaan Halla-ahon kirjoitusten asiasisältö jäi uutisoinnissa lähes tyystin konfliktien ja retoriikan varjoon. Asetelmaa rakensivat osaltaan myös jutuissa haastatellut poliitikot, sillä he kommentoivat maahanmuuttopolitiikkaa vain ympäripyöreästi.

Mattlarin mielestä keskustelua voitaisiin käydä enemmän vaikkapa siitä, millaisia haasteita nykyistä runsaampi maahanmuutto voi aiheuttaa ja onko yhteiskunta varautunut niihin.

Maahanmuuttokeskustelua tutkinut dosentti Suvi Keskinen huomauttaa, että laajemmin tarkasteltuna maahanmuuttokeskustelu näyttää olleen viime vuosina suhteellisen rikasta ja vilkasta. Myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus olisi voinut antaa uutisoinnin asetelmista monipuolisemman kuvan, jos aineisto olisi ollut laajempi.

Tutkimuksen tulokset perustuvat lehtitekstien analysoinnin ohella toimittajien haastatteluihin, mutta vastaajina oli vain parisenkymmentä maahanmuuttoasioita aktiivisesti seuraavaa toimittajaa.

Journalismikritiikin vuosikirjan mukaan Jussi Halla-aho saa mediassa häirikköpoliitikon leiman. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta syksyllä 2009.