perjantai 1. helmikuuta 2013

Perussuomalainen: Halla-aho: Kotouttamisesta vastaaville virkamiehille tulosvastuu

Perussuomalainen: Halla-aho: Kotouttamisesta vastaaville virkamiehille tulosvastuu 1.2.2013
Helsingin Perussuomalaisten ryhmäpuhe 1.2.2013

Jussi Halla-aho kiinnitti Hyvinkäällä järjestetyssä Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa huomiota kaupungin talouteen, maahanmuuttoon ja asuntopolitiikkaan.

Halla-aho nosti ryhmäpuheenvuorossa esille kasvavan epätasapainon kaupungin menojen ja tulojen välillä. Epätasapaino tulee lisääntymään entisestään, kun Helsingin Energialta kaupungin toimintaan saatu raha vähenee radikaalisti.

- Yksi mahdollisuus on jatkaa ja lisätä velanottoa. Tämä on poliittisesti mukavinta mutta samalla vastuuttominta. Verojen korottamista taas tulisi välttää, koska Helsingin pitäisi jatkossakin olla houkutteleva asuin- ja toimintaympäristö niille, jotka maksavat veroja. Pitäisi siis puuttua menoihin ja varsinkin niiden kasvuun.

Ryhmäpuheenvuorossa esitettyjä talouden tasapainotuskeinoja olivat tarpeettomasta kiinteistömassasta luopuminen, laadukkaan uudisrakentamisen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen oli nostanut torstaina segregoitumisen ja maahanmuuttajaväestön syrjäytymisen tulevan kauden ykkösasiaksi. Myös Halla-aho näkee tilanteen synkkänä.

- Mitä enemmän tulonsiirtojen varassa elävät kuormittavat kaupungin asuntotarjontaa, sitä vaikeampaa työssäkäyvien, varsinkin perheellisten, on löytää Helsingistä kohtuuhintaista asuntoa. Ei voi olla järkevää eikä tarkoituksenmukaista, että suurin osa julkisin varoin asutettavista maahanmuuttajista sijoitetaan Suomen ahtaimpaan ja kalleimpaan kuntaan.

Sapiskaa saa myös tehoton kotouttamisjärjestelmä.

- Ei riitä, että jokaisessa seminaarissa ilmaisemme syvän huolestumisemme tästä asiasta. Sekään ei riitä, että joukko kallispalkkaisia virkamiehiä askartelee asian kanssa vuodesta toiseen.

- Kotouttamisesta vastaaville virkamiehille tulee asettaa todellinen tulosvastuu. Jos tilanne pahenee vaalikaudesta toiseen, pitää myöntää ja ymmärtää, että metodit ovat virheelliset ja että niitä pitää muuttaa.

_____________________________________________________

Helsingin Perussuomalaisten ryhmäpuhe 1.2.2013

Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Hyvinkäällä 1.2.2013 pidetty Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäpuhe, jonka piti Jussi Halla-aho.

Talous ja maahanmuutto keskeisiä teemoja

Kokoonnuimme edellisen valtuuston kanssa tässä samassa paikassa viime vuoden puolella tutkimaan, miten hyvin tai huonosti aiempi valtuustostrategia oli onnistuttu toteuttamaan. Koska uusi valtuusto kohtaa kaiken, minkä vanha taakseen jätti, voisimme pitää samat ryhmäpuheet uudelleen. Puutun perussuomalaisten puheenvuorossa kahteen teemaan, joita eilisten virkamiesalustusten pohjalta voidaan pitää kaupunkimme tulevaisuuden kannalta keskeisinä, nimittäin talouteen ja maahanmuuttoon.

Keskeinen ongelma on kasvava epätasapaino kaupungin menojen ja tulojen välillä. Epätasapaino lisääntyy entisestään, kun Helsingin Energialta kaupungin toimintaan saatu raha vähenee radikaalisti. Yksi mahdollisuus on jatkaa ja lisätä velanottoa. Tämä on poliittisesti mukavinta mutta samalla vastuuttominta. Verojen korottamista taas tulisi välttää, koska Helsingin pitäisi jatkossakin olla houkutteleva asuin- ja toimintaympäristö niille, jotka maksavat veroja. Pitäisi siis puuttua menoihin ja varsinkin niiden kasvuun.

Sellainen menojen karsiminen, jolla olisi todellista merkitystä, on poliittisesti vaikeaa, koska suurin osa kaikesta rahasta menee terveys-, sosiaali- ja koulumenoihin. Hyvinä aikoina rakennetusta palvelutasosta tulee kuntalaisten mielissä perusoikeus, johon on vaikea kajota. Kuitenkin on muistettava, että muissa kunnissa, myös lähinaapureissa, lakisääteiset oikeudet pystytään turvaamaan harvemmalla ja kustannustehokkaammalla palveluverkolla. On hyvä asia, että koulu tai terveyskeskus on lähellä, ja että ryhmä- ja luokkakoot ovat pieniä, mutta jos verkosto joudutaan rahoittamaan velalla, silloin siihen ei ole varaa ja on tyydyttävä siihen, että palvelu on vähän kauempana. Tärkeintähän on, että palvelut ovat saatavilla ja että niiden laatuun ollaan tyytyväisiä. Vaikeisiin ratkaisuihin on hyvä valmistautua henkisesti, jotta niitä ei jouduta lopulta tekemään selkä seinää vasten.

Tarpeettomasta kiinteistömassasta pitäisi hankkiutua eroon. Lisäksi voidaan pohtia, miten järkevää ja kustannustehokasta on pitää yllä segregoitua koulujärjestelmää, jossa suomen- ja ruotsinkielinen opetus järjestetään erillisissä, toisinaan vierekkäisissä rakennuksissa.

Leikkauksia tärkeämpää on kuitenkin ehkäistä ennalta ongelmia, joiden jälkihoito on paljon kalliimpaa. Ammatillisia koulutuspaikkoja pitäisi lisätä, jotta koulutusjärjestelmä vastaisi nykyistä paremmin työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin. Terveysongelmia pitää ehkäistä satsaamalla tupakan, alkoholin ja ylipainon vastaiseen työhön. Uudisrakentamisen pitää olla niin laadukasta, ettei enää synny nykyisenkaltaisia kosteus- ja homepommeja. Erityis- ja tukiopetukseen pitää panostaa koulupudokkuuden ja syrjäytymiskierteen vähentämiseksi.

Työllisyysastetta voidaan osaltaan pyrkiä nostamaan tukemalla pienyritysten perustamista esimerkiksi neuvonta- ja tukipalveluin.

Eilen kj Pajunen nosti segregoitumisen ja maahanmuuttajaväestön syrjäytymisen tulevan kauden ykkösasiaksi. Kun Pajuselta kysyttiin, mitä konkreettista kaupunki tekee maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi, hän vastasi: “Kaupunki antaa lupauksen ja kantaa vastuuta.”

Tämä on mainoslause, ei toimenpide.

Maahanmuuttajaväestön työttömyysaste on kolme kertaa korkeampi kuin kantaväestöllä, n. 30%. Tämä luku on kuitenkin keskiarvo, eikä oikeastaan kerro mistään. Monet maahanmuuttajaryhmät työllistyvät yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestö. Syrjäytymiskehitys koskee ns. humanitaarisin perustein maahan muuttaneita ja heidän perheenjäseniään. Muutamassa keskeisessä ryhmässä työttömyysaste on 70%. Maahanmuuttoa ei pidä, hyvässä eikä pahassa, arvioida yhtenä kokonaisuutena, koska se ei muodosta yhtä kokonaisuutta. Kun puhumme maahanmuuton ongelmista, me emme puhu Stephen Elopista tai intialaisesta insinööristä.

Se, että humanitaariset maahanmuuttajat kasautuvat tietyille alueille, ei johdu heidän maahanmuuttajuudestaan vaan heidän sosioekonomisesta asemastaan. Sosioekonominen asema taas johtuu työttömyydestä, ja työttömyys siitä, ettei näillä ihmisillä ole osaamista, jota työmarkkinat tarvitsisivat. Sosiaalisin perustein asutettavat asuvat siellä, mistä kaupunki saa edullisesti asuntoja, eikä tälle voi tehdä kovin paljon. Ei varattomille ihmisille voida jakaa julkisin varoin asuntoja kalliilta asuinalueilta.

Samalla, kun Helsinkiin muuttaa pienituloisia tai tulottomia ihmisiä, täältä muuttaa ulos hyvätuloisia ihmisiä. Poismuuttoa ruokkii osaltaan se, että syrjäytymiseen liittyy kielteisiä lieveilmiöitä, jotka näkyvät esimerkiksi kouluissa ja kaduilla.

Alueiden eriytyminen ei itsessään ole keskeinen ongelma, vaan se, että tulonsiirtojen maksajien ja niiden saajien epäsuhta kasvaa, eikä tämä voi jatkua loputtomasti. Toinen suuri ongelma on, että mitä enemmän tulonsiirtojen varassa elävät kuormittavat kaupungin asuntotarjontaa, sitä vaikeampaa työssäkäyvien, varsinkin perheellisten, on löytää Helsingistä kohtuuhintaista asuntoa. Ei voi olla järkevää eikä tarkoituksenmukaista, että suurin osa julkisin varoin asutettavista maahanmuuttajista sijoitetaan Suomen ahtaimpaan ja kalleimpaan kuntaan.

Helsinki houkuttelee erilaisia muuttajia kuin esimerkiksi Espoo. Sosiaalisen asuntotuotannon määrää ja ennen kaikkea näiden asuntojen jakoperusteita pitäisi tarkastella siten, että kriteerit suosivat nimenomaan työvoiman muuttoa. Työvoimalla tarkoitamme ihmisiä, joilla on realistinen työllistymisennuste. Lisäksi kotouttamisesta vastaaville virkamiehille tulee asettaa todellinen tulosvastuu. Jos tilanne pahenee vaalikaudesta toiseen, pitää myöntää ja ymmärtää, että metodit ovat virheelliset ja että niitä pitää muuttaa.

Ei riitä, että jokaisessa seminaarissa ilmaisemme syvän huolestumisemme tästä asiasta. Sekään ei riitä, että joukko kallispalkkaisia virkamiehiä askartelee asian kanssa vuodesta toiseen. Olemme kuulleet monta kertaa, että Suomen pitää välttää muissa maissa tehdyt virheet nyt, kun maahanmuuttajien määrä on vielä vähäinen. Haluaisimme tietää, mitä ne virheet ovat, miten niitä ollaan välttämässä, ja onko jotain merkkejä siitä, että ne olisi onnistuttu välttämään.

Perussuomalaisten Helsingin kaupungin valtuustoryhmä