Pakolaisapu: Järjestöjen vaalimanifesti vaatii inhimillistä ja tehokasta pakolaispolitiikkaa

Pakolaisapu: Järjestöjen vaalimanifesti vaatii inhimillistä ja tehokasta pakolaispolitiikkaa 10.3.2011

Vaalimanifesti maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta 2011

Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta ja Amnesty Internationalin Suomen osasto ovat tänään julkaisseet yhteisen vaalimanifestin.

Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan tulee olla inhimillistä ja tehokasta. Maahanmuuttajien ja pakolaisten tehokas kotoutuminen säästää kustannuksia ja ehkäisee syrjäytymistä pitkällä aikavälillä.

Tehokasta kotoutumista edistävät haavoittuvien ihmisten tunnistaminen ja auttaminen, maahanmuuttajalapsiin ja -nuoriin panostaminen, oikeudenmukainen perheenyhdistäminen sekä kotikunnan ja työpaikan saaminen. Järjestöt vaativat myös rajoituksia ulkomaalaisten säilöönottoon. Lisäksi järjestöt odottavat Suomelta todellista vastuunkantamista turvapaikanhakijoista Euroopan unionissa.

Monet turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat vakavasti traumatisoituneita ja siksi haavoittuvassa asemassa. Varhainen tunnistaminen ja tuen antaminen heti maahan tullessa pienentää kotoutumisen kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Haavoittuville ryhmille on turvattava riittävät lääkäri- ja kuntoutuspalvelut.

Perheenyhdistämisen edellytyksiä ei tule enää kiristää. Sen sijaan hakuprosessia tulee nopeuttaa, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen tehostuisi.

Kotikuntapaikkojen vähyys estää pakolaisten kotoutumista. Suomessa monet palvelut ja oikeudet kuuluvat vain kunnan asukkaille. Kotikuntapaikkoja on lisättävä kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille. Kotoutumista ja työelämään pääsyä tulee edistää lisäämällä kielenopetusta. Hallituskauden aikana kiintiöpakolaisten määrä on nostettava 1000:een vuodessa.

Turvapaikanhakijoiden säilöönotto on äärimmäinen toimenpide, koska säilöön otetut henkilöt eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen. Yksintulleiden alaikäisten ja muiden haavoittuvassa olevien säilöönotto on kiellettävä lailla. Lapsiperheiden säilöönottoa on vältettävä viimeiseen asti.

Euroopan mailla ei ole yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa. Eräissä EU-maissa olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyn on todettu rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana EU:n turvapaikkapolitiikan kehittämisessä ja vastuunjakojärjestelmän uudistamisessa inhimillisemmäksi ja toimivammaksi. Suomen tulee käsitellä haavoittuvimpien turvapaikanhakijoiden, kuten alaikäisten, odottavien äitien ja kidutuksen uhrien, hakemukset Suomessa eikä pallotella heitä maasta toiseen.

_______________________________________________

Vaalimanifesti maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta 2011

Tehokkaampaa kotoutumista!

Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta ry ja Amnestyn Suomen osasto vaativat tehokkaampaa kotouttamispolitiikkaa. Tehokasta kotoutumista edistävät erityisen haavoittuvien ihmisten tunnistaminen ja auttaminen, maahanmuuttajalapsiin ja nuoriin panostaminen, oikeudenmukainen perheenyhdistäminen ja ripeä kotikunnan saaminen sekä työelämään pääseminen. Järjestöt vaativat myös rajoituksia ulkomaalaisten säilöönottoon. Lisäksi järjestöt odottavat Suomelta todellista vastuunkantamista turvapaikanhakijoista Euroopan unionissa. Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan tulee olla inhimillistä ja tehokasta. Maahanmuuttajien ja pakolaisten tehokas kotoutuminen säästää kustannuksia ja ehkäisee syrjäytymistä pitkällä aikavälillä.

Haavoittuvimpia maahanmuuttajia autettava ajoissa

Monet turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat vakavasti traumatisoituneita ja siksi haavoittuvassa asemassa. On erityisen tärkeää tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat ja tarjota heille tukea. Tällaisia ryhmiä ovat kidutetut turvapaikanhakijat ja pakolaiset, ilman huoltajaa tulleet lapset ja nuoret, vakavasti traumatisoituneet maahantulijat, paperittomat sekä ihmiskaupan uhrit. Varhainen tunnistaminen ja tuen antaminen heti maahan tullessa pienentää kotoutumisen kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Erityisesti maahanmuuttajalasten ja -nuorten hyvinvointiin ja kotoutumiseen panostaminen kannattaa.

Hallitusohjelmaan vaadimme:

• Haavoittuville maahanmuuttajaryhmille on turvattava riittävät lääkäri- ja kuntoutuspalvelut.
• Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten asioita on käsiteltävä aina lapsen edun mukaisesti.
• Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toiminnalle on saatava pysyvä rahoitus.
• Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen on varattava riittävät resurssit ja uhreille on tarjottava suojelua. Ihmiskaupan kitkemiseksi on laadittava konkreettiset toimenpiteet.
• Paperittomien ihmisten inhimillinen kohtelu ja perusoikeudet on turvattava.

Oikeudenmukaisuutta perheenyhdistämiseen

Nopea ja oikeudenmukainen perheenyhdistäminen edistää kotoutumista. Monet Suomessa asuvien pakolaisten perheenjäsenet elävät erittäin huonoissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Huoli perheenjäsenistä ja vuosia kestävä perheenyhdistämisprosessi vaikeuttavat Suomeen kotoutumista ja aiheuttavat psyykkisiä ongelmia. Myös tiukka perheenjäsenen määritelmä johtaa usein epäinhimillisiin tilanteisiin. Suomen lain mukaan perheeseen kuuluvat ainoastaan puolisot ja alaikäiset lapset. Esimerkiksi jos joku perheenjäsenistä tai perheenyhdistämistä hakenut täyttää 18 vuotta hakemuksen käsittelyn aikana, perheenyhdistäminen ei välttämättä enää onnistu. Myöskään isovanhemmat eivät lain mukaan kuulu perheeseen.
Perheenyhdistämisen edellytyksiä on jatkuvasti kiristetty esimerkiksi vaikeuttamalla hakuprosessin käynnistämistä ja lisäämällä maksuvelvollisuuksia. Myös pitkät ja vaaralliset haastattelumatkat Suomen lähetystöihin erityisesti Afrikassa hankaloittavat perheenyhdistämistä ja kuormittavat kaikkia osapuolia henkisesti.

Hallitusohjelmaan vaadimme:

• Perheenyhdistämisen edellytyksiä ei tule enää kiristää. Sen sijaan hakuprosessia tulee nopeuttaa, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen tehostuisi.


Pakolaisten päästävä nopeammin kuntalaisiksi ja mukaan työelämään

Kotikuntapaikkojen vähyys estää pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden kotoutumista. Suomessa monet palvelut ja oikeudet kuuluvat vain kunnan asukkaille. Ongelmia on koitunut, kun kunnat eivät ole olleet halukkaita ottamaan pakolaisia vastaan. Suomeen jo valitut kiintiöpakolaiset viruvat pakolaisleireillä jopa useamman vuoden ennen kuin pääsevät Suomeen. Jo oleskeluluvan saaneiden majoittaminen vastaanottokeskuksiin pitkiksi ajoiksi on paitsi kallista myös ihmisille henkisesti raskasta ja viivästyttää kotoutumista.
Valtion kunnille maksama korvaus onkin nostettava realistiselle kustannukset huomioon ottavalle tasolle. Kunnille tulee tarjota lisää resursseja ja työvälineitä, joiden avulla ne voivat kehittää osaamistaan maahanmuuttajien vastaanotossa ja kotoutumisessa. Tämä varmistaisi maahanmuuttajien tasapuolisen kohtelun eri kunnissa ja tukisi nopeampaa kotoutumista.

Työelämään pääsy on avaintekijä pakolaisten ja maahanmuuttajien onnistuneessa kotoutumisessa. Yhtäläisten toimintaperiaatteiden takaaminen kaikille Suomen työmarkkinoilla oleville edellyttää entistä vahvempaa panostamista harmaan talouden torjuntaan. Kielitaito on avainasemassa työnhaussa. Turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen on panostettava heti alkuvaiheista lähtien. Esimerkiksi kielenopetuksen aloittamisajankohdalle on asetettava takuuaika, jonka ylittämisestä koituisi sanktio kunnalle.

Hallitusohjelmaan vaadimme:

• Kotikuntapaikkoja on lisättävä kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille.
• Kotoutumista ja työelämään pääsyä tulee edistää lisäämällä kielenopetusta.
• Hallituskauden aikana kiintiöpakolaisten määrä on nostettava 1000:een vuodessa.

Säilöönottoa rajoitettava

Turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia otetaan yhä useammin säilöön henkilöllisyyden selvittämiseksi tai odottamaan maasta poistamista. Säilöönotto loukkaa ihmisen perustavanlaatuista oikeutta eli liikkumisen vapautta. Säilöön ottaminen on toimenpiteenä äärimmäinen, koska säilöön otetut henkilöt eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen. Säilöönottoa tulee välttää ja siihen tulee turvautua vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, ja silloinkin on noudatettava kansainvälisiä ohjeita. Suomessa on havaittu selkeitä ihmisoikeusongelmia säilöönotossa. Suomen säilöönottokäytäntöjä on moitittu useissa kansainvälisissä raporteissa. Suomen laki sallii edelleen yksintulleiden alaikäisten, perheiden, kidutettujen ja odottavien äitien säilöönoton.
Säilöönottokeskuksen ollessa täynnä ulkomaalaisia pidetään poliisivankilassa kansainvälisten ohjeistusten vastaisesti. Säilöönoton vaihtoehtoja, kuten ilmoittautumisvelvollisuutta tai vakuuden maksamista, ei tällä hetkellä käytetä riittävästi. Käytännössä säilöönottokäytännöt myös vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla. Myös tilastotietoa säilöönotoista on vaikea saada.

Hallitusohjelmaan vaadimme:

• Hallitusohjelmaan tulee sisältyä säilöönottokäytäntöjen perusteellinen arviointi ja käytäntöjen muuttaminen ihmisoikeusperustaiseksi.
• Yksintulleiden alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien säilöönotto on kiellettävä lailla. Lapsiperheiden säilöönottoa on vältettävä viimeiseen asti.
• Mikäli säilöönottokeskuksessa ei ole tilaa, poliisiputkan sijaan on käytettävä muita ulkomaalaislain tarjoamia vaihtoehtoja. Suomen hallituksen on sitouduttava säilöönoton vaihtoehtojen kuten elektronisen monitoroinnin laajentamiseen ja kehittämiseen.
• Jokaiselle säilöön otetulle on käytännössä taattava oikeus tavata lakimies ja lääkäri sekä oikeus pitää yhteyttä ulkomaailmaan säilöönoton aikana.

Suomen kannettava vastuunsa Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista

Euroopan mailla ei ole yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa. Eräissä EU:n jäsenmaissa olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyn on todettu rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Esimerkiksi Kreikassa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin ja maan vastaanotto-olosuhteet ovat epäinhimilliset. Turvapaikanhakijoiden huonosta kohtelusta on laajasti raportoitu myös Italiasta ja Maltalta.
Suomeen tulee paljon turvapaikanhakijoita toisten EU-maiden kautta, jotka Suomi palauttaa takaisin. Tätä linjaa on noudatettu erittäin tiukasti, vaikka Suomeen saapuukin hyvin pieni osa (noin yksi prosentti) kaikista Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista.
Suomi on vastustanut vastuunjakojärjestelmän perusteellista uudistamista eikä ole aktiivisesti ottanut vastuuta haavoittuvimmista turvapaikanhakijoista, jotka ovat tulleet toisen EU-maan kautta.

Hallitusohjelmaan vaadimme:

• Suomen tulee olla aktiivinen vastuunjakojärjestelmän uudistamisessa inhimillisemmäksi ja toimivammaksi. Suomen on tunnustettava järjestelmän turvapaikanhakijoille aiheuttamat kärsimykset ja kannettava vastuuta EU:n turvapaikkapolitiikan kehittämisestä oikeudenmukaiseksi.
• Suomen tulee käsitellä haavoittuvimpien turvapaikanhakijoiden hakemukset Suomessa eikä pallotella heitä maasta toiseen.


Lisätietoja:

Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry, p. 045 318 6213
Marcus Floman, tiedotuspäällikkö, Suomen Pakolaisapu ry, p. 040 5600772
Susanna Mehtonen, oikeudellinen asiantuntija, Amnestyn Suomen osasto, p. 050 523 2038