HS: Väkivaltainen rasismi tulee iholle

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Väkivaltainen rasismi tulee iholle 10.5.2011

Taustaa:
HS: Amerikkalaisvihamielinen nainen melskasi metrossa 5.5.
HS: Maahanmuuttajataustainen bussikuski pahoinpideltiin taas 6.5.
HS: Melu häiritsi jääkiekko-ottelun katsomista, tyttö sai nyrkistä 7.5.

Viime aikoina on ollut muotia vaatia avointa keskustelua maahanmuuton ongelmista. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt ongelma on maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta, uhkailu ja nimittely.

Helsingissä maahanmuuttajat tai ulkomaalaiset joutuivat viime viikolla melkein päivittäin väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Tiistaina yritettiin pahoinpidellä pienen lapsensa kanssa liikkunut äiti, keskiviikkona potkaistiin bussikuskia, ja perjantaina lyötiin teinityttöä.

Jokaisessa tapauksessa uhrien etniseen taustaan mahdollisesti liittyvät motiivit pitää selvittää tarkemmin poliisitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä. Eri puolilta kantautuvat viestit kertovat kuitenkin siitä, että tuoreissa asennetutkimuksissa todettu maahanmuuttoasenteiden kiristyminen näkyy maahanmuuttajien arjessa turvattomuuden lisääntymisenä.

Poliisin rekistereissä niin sanottuihin viharikoksiin liittyvien rikosepäilyjen määrä kaksinkertaistui vuosina 2007–2009. Tuoreimmassa tilastossa 85 prosenttia viharikoksista liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.

Tilastot ovat vain jäävuoren huippu, sillä tutkimusten mukaan selvästi yli puolet rasistisista rikoksista jää ilmoittamatta. EU-maiden viharikoskokemusten vertailu ei mairittele Suomea: esimerkiksi Suomessa asuvat somalit ovat koko EU:ssa yksi eniten rasistista väkivaltaa ja uhkauksia kohdanneista etnisistä vähemmistöistä.

Viharikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta samalla pitäisi kitkeä rikollisia tekoja lietsovaa rasismia.

Asennekasvatus on vanha keino, jonka tehokkuudessa on usein toivomisen varaa. Viesti ei mene perille, ellei sen välittäjällä ole auktoriteettia ja karismaa vastaanottajan silmissä.

Joidenkin "valkoisena toivona" ihannoima ammattilaisnyrkkeilijä Robert Helenius sanoutui viime viikolla jämäkästi irti rasismista. Väkivallan ja syrjinnän vastaista sanomaa voisi levittää aktiivisemmin myös jääkiekkomaajoukkue, jonka kannattajat olivat yhden viime viikon pahoinpitelyn takana.

Ilahduttavaa olisi, jos myös maahanmuuttokriittiset poliitikot ottaisivat aloitteen käsiinsä ja kampanjoisivat viharikoksia vastaan. Se vahvistaisi heidän väitettään, ettei maahanmuuttokritiikillä ole mitään tekemistä rasismin kanssa.