Helsingin Uutiset: Pienessä koulussa kotoutuminenkin käy helpommin

Helsingin Uutiset: Pienessä koulussa kotoutuminenkin käy helpommin 27.9.2012

Kuka uskaltaa tulla laskemaan?, kysyy opettaja Juha Tähkänen Koskelan ala-asteella, ja lähes kaikki oppilaat nostavat kätensä.

Meneillään on matematiikan oppitunti 2A-luokassa, jossa noin kolmannes oppilaista on maahanmuuttajia.

– Kuinka paljon on 33+3?, Tähkänen jatkaa ja odottaa, että oppilaat saavat rauhassa miettiä.

Somalitaustainen Mohamed Warsame kiertää kahden oppilaan luona selostamassa tehtävää.

– Jos oppilas ei välillä ymmärrä, puhun hänelle arabiaa tai somalia, hän kuiskaa.

Warsamen opastama tyttö tietää oikean vastauksen ja kertoo sen suomeksi: Se on 36.

Helsinki on viime vuosina pyrkinyt keskittämään pieniä lähikouluja isompiin yksiköihin.

Myös Koskelan ala-astetta on ehdotettu yhdistettäväksi hallinnollisesti Käpylän Yhtenäiskouluun.

Keskittämisessä on omat sudenkuoppansa. Opettaja Juha Tähkänen arvioi, että kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteiselo sujuu pienessä koulussa helposti.

Koskelan ala-asteella on vain 87 oppilasta ja heistä 32 on vieraskielisiä.

– Luulisin, että oppilaiden monimuotoisuus ylipäätään pystytään huomioimaan paremmin pienessä koulussa. Yhteiselo sujuu täällä hyvin ennen kaikkea siksi, että oppilaita ja toimintaa valvotaan hyvin.

Lisäksi Koskelan koulussa tehdään paljon yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat erilaisista kielitaustoista ovat olleet pitämässä esimerkiksi kulttuuripajoja.

– Meillä on kohtuullisen paljon uussuomalaisia, mutta heitä ei tuoda erikseen mitenkään esiin. Kaikki täällä hyörivät oppilaat ovat samoja muksuja eikä heitä erotella toisistaan, Tähkänen sanoo.

Pienessä koulussa kaikki opettajat tunnistavat kaikki oppilaat, jolloin mahdollisiin ongelmiinkin on helpompi puuttua.

– Niin hyvässä kuin pahassa on hyvin matala kynnys soittaa kotiin. Jos oppilaidemme välille syntyy riitoja, tulee niitä riippumatta siitä, ovatko lapset kantasuomalaisia vai uussuomalaisia, Tähkänen sanoo.

Mohamed Warsame on huomannut, että pienessä koulussa maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen sujuu paremmin kuin isossa yksikössä. Hän kiertää kotikielen opettajana Helsingin eri kouluissa.

Koskelaan Warsame on palkattu positiivisen diskriminaation määrärahoilla tukemaan oppilaita kielipulmissa.

– Jos on iso koulu ja siellä on paljon maahanmuuttajia, opettajilla ei välttämättä ole riittävästi aikaa heille, Warsame sanoo.

Tähkäsen luokalla suurin osa lapsista pystyy opiskelemaan kokonaan suomen kielellä. Kaksi oppilasta tarvitsee tukea erityisesti suomen kielen puhumisessa ja kirjoituksessa.

– Kahdella oppilaalla on vaikea tilanne. He eivät juurikaan puhu suomea, mutta ymmärtävät sitä jonkin verran. He saattavat ymmärtää, mitä opettaja sanoo, mutta eivät ymmärrä, mitä opettaja tarkoittaa, Mohamed Warsame sanoo.

– He yrittävät kovasti oppia suomen kielen ja heillä on toivo korkealla.

Myös oppilaat arvostavat kouluaan.

– On hyvä, että koulu on pieni, koska saa helpommin kavereita. Täällä on hirveän kilttejä oppilaita, sanoo 8-vuotias Salma.

– Pienessä koulussa opettajat pystyvät puuttumaan kiusaamisiin hyvin. Esimerkiksi silloin, jos joku potkii tai ärsyttää. On hyvä, että opettajat puuttuvat heti, niin ei jää paha mieli kenellekään, kertoo kolmasluokkalainen Henna.

– Pieni koulu on kiva, koska täällä kaikki oppilaat tuntevat toisensa, sanoo kolmasluokkalainen Roni.


Lähikoulu ehkäisee eriarvoistumista

Koskelan ala-asteen vanhemmilta löytyy useita perusteluja sille, miksi pienet lähikoulut pitää säilyttää. Ensiksikin asuinalueiden eriarvoistuminen pysyy paremmin kurissa, kun ylläpidetään pikkukouluja.

– Pienessä koulussa yhteisöllisyyden tunne syntyy nopeasti, kun kaikki lapset ja opettajat tuntevat toisensa. Mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan heti eikä suuria ongelmia, esimerkiksi kiusaamista, pääse syntymään suuressa mittakaavassa, sanoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Lepistö.

– Pieneen kouluun on helpompi luoda erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kunnioittava suvaitseva ilmapiiri eikä lasten välisiä ryhmittymiä pääse syntymään.

Terhi Kuusisto huomauttaa, että pienessä koulussa pieni lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun samalla välituntipihalla ei ole isompia yläasteikäisiä.

– Pienessä koulussa on muutenkin helpompi havaita, mitä siellä koulun pihalla oikeasti tapahtuu. Lapsen on myös helpompi ottaa vastaan neuvoja ihmiseltä, jonka hän tuntee.

– Luulisin, että jokaiselle asuinalueelle on hyvä asia, jos alueella on hyvinvoivat koululaiset. Lähikoulu myös luo yhteisöllisyyttä alueelle, Kuusisto sanoo.

– Vanhempainyhdistyksessä käsitellään myös koko aluetta koskevia, esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja lähiön rauhaan liittyviä asioita, Lepistö jatkaa.