Helsingin Sanomt, vieraskynä: Ville Holmberg ja Heli Salmi: Vakavasti sairaalta ei pidä kysellä papereita 21.9.2012
Suomessa asuu noin 2 000–3 000 niin sanottua paperitonta siirtolaista. Useimmista EU-maista poiketen Suomessa ei ole lainsäädäntöä eikä viranomaisohjeistusta, jotka turvaisivat paperittomien oikeuden edes välttämättömään terveyden- ja sairaanhoitoon.
Kiireellisestä hoidosta paperiton joutuu maksamaan todelliset kustannukset, joten päivystyskäynnistä tai synnytyksestä voi seurata tuhansien eurojen lasku. Kiireetöntä hoitoa paperittomat eivät saa julkisella puolella lainkaan. Pelko siitä, että sairaalassa rikotaan vaitiolovelvollisuutta ja ilmoitetaan potilaasta poliisille, estää vakavastikin sairaiden hakeutumista hoitoon.
Nykytilanne on sekava ja epämiellyttävä niin potilaan kuin terveydenhuollon henkilöstönkin kannalta. Helposti syntyy tilanteita, joissa kukaan ei tiedä, mitä hoitoa potilas voi saada, mikä on oikea hoitopaikka ja kuka vastaa hoidon kustannuksista.
Paperittomat siirtolaiset asuvat maassa ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa. Kyseessä voi olla ilman passia tai viisumia maahan saapunut, viisumin umpeuduttua maahan jäänyt tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen.
Terveydenhuollon näkökulmasta mukaan luetaan lisäksi ne laillisesti maassa olevat, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Näitä ovat esimerkiksi Itä-Euroopan romanit, jotka eivät kotimaassaan kuulu julkisen sairausvakuutuksen piiriin eivätkä sen vuoksi saa julkisen terveydenhuollon palveluita muissakaan EU-maissa.
Malmön yliopiston tuoreessa selvityksessä on vertailtu paperittomien oikeuksia terveydenhoitoon eri EU-maissa. Hollannissa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa paperittomille tarjotaan sekä akuuttia että kiireetöntä julkista terveydenhuoltoa. Suomi kuuluu niiden kymmenen maan joukkoon, jotka eivät toteuta edes Euroopan neuvoston asettamaa vähimmäisvaatimusta maksuttoman kiireellisen hoidon antamisesta kaikille maassa oleileville ihmisille.
Maailman lääkäriliitto ja Suomen lääkäriliitto ovat molemmat linjanneet, että paperittomien oikeus terveydenhoitoon on turvattava. Nyt lääkäri saattaa joutua vaikeaan tilanteeseen, kun ammattietiikka ja ihmisoikeussopimukset velvoittavat hoitamaan kaikkia potilaita tasa-arvoisesti mutta oma työnantaja ei salli paperittomien hoitamista.
Suomen ratifioima YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa tarjoamaan kaikille lapsille samantasoiset terveyspalvelut kuin paikallisille. EU:n perusoikeusvirasto suosittaa järjestämään äitiyshuollon kaikille, myös paperittomille. Suomessa näitä sopimuksia ja suosituksia ei noudateta.
Global Clinic, vapaaehtoisvoimin toimiva paperittomien klinikka Helsingissä, on hoitanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana noin 200:aa eri potilasta. Kokemukset klinikalta vastaavat muualla Euroopassa tehtyjä tutkimushavaintoja.
Paperittomien terveysongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin paikallisväestön. Krooniset tartuntataudit, kuten hiv, hepatiitit ja tuberkuloosi, ovat kuitenkin paperittomilla yleisempiä. Infektioiden asianmukainen hoito olisi välttämätöntä potilaan toipumiseksi ja uusien tartuntojen ehkäisemiseksi.
Global Clinicin tarve on ilmeinen, sillä myös terveyskeskuksista ja sairaaloista on ohjattu potilaita klinikalle. Lisäksi terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on tiedustellut Global Clinicin mahdollisuuksia järjestää raskauden seurantakäyntejä.
On kuitenkin kestämätöntä, että tuhansien ihmisten terveydenhuolto on vapaaehtoistoiminnan varassa ilman olennaisimpienkaan laboratorio- ja kuvantamistutkimusten ja toimenpiteiden mahdollisuutta sekä kestävää rahoitusta.
Ruotsin hallitus asetti pari vuotta sitten asiantuntijatyöryhmän selvittämään paperittomien hoidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Työryhmä suositteli paperittomille ja turvapaikanhakijoille kaikkia samoja palveluita kuin maan vakituisille asukkaille.
Kesäkuussa Ruotsin hallitus päätyi työryhmän ehdotusta suppeampaan malliin, jossa paperittomille ryhdytään tarjoamaan samantasoista terveydenhuoltoa kuin turvapaikanhakijoille nykyisin. Tämä tarkoittaa, että lapset ja nuoret saavat kaiken ennalta ehkäisevän terveydenhuollon, sairaanhoidon, hammashoidon sekä lääkkeet ilmaiseksi. Raskaana olevat pääsevät äitiysneuvolaan ja synnyttämään. Aikuisilla on oikeus maksuttomaan akuuttihoitoon ja välttämättömään kroonisten sairauksien hoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä pikaisesti valmistelemaan uudistusta paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseksi Suomessa. On tarpeen arvioida eri mallien kustannuksia ja toteutustapoja.
Laskelmissa tulee huomioida myös nykyisin hoitamatta jäävien tai liian myöhään hoidettujen sairauksien vaikutukset kustannuksiin. Ohjeistus pitää laatia niin, ettei se ole ristiriidassa Suomen allekirjoittamien sopimusten eikä lääkärin ammattietiikan kanssa.
Valtaosa paperittomista siirtolaisista on terveitä aikuisia, joiden terveyspalvelujen tarve ja kustannukset ovat vastaavia kuin samanikäisen suomalaisen väestön. Jos paperittomille tarjottaisiin kaikki samat palvelut kuin kuntien vakituisille asukkaille, vuosittaiset kustannukset olisivat noin kolme miljoonaa euroa. Tämä on noin 0,2 promillea Suomen julkisista terveydenhuoltomenoista.
Valtakunnallista ohjeistusta odotellessa kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat laatia paikallisia toimintaohjeita paperittomien perusoikeuksien turvaamiseksi. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupungin ohje tuberkuloosin tutkimuksista ja hoidoista. Vastaavia ohjeita kaivattaisiin kiireesti esimerkiksi raskauden seurannan järjestämisestä ja lapsipotilaiden hoitamisesta.
Kirjoittajat ovat Global Clinicin vapaaehtoisia lääkäreitä.