Savon Sanomat: Joka viides kahvila-ravintola on ulkomaalaisen hallussa

Savon Sanomat: Joka viides kahvila-ravintola on ulkomaalaisen hallussa 23.9.2012

Maahanmuuttajayrittäjien joukko kasvaa, kun Suomi kansainvälistyy.

Tarkkoja yritys- ja yrittäjämääriä on vaikea selvittää, koska yrittäjyyden kriteereitä on monenlaisia. Esimerkiksi tutkija Pekka Lith päätyi vuonna 2008 eri tilastoja yhdistelemällä arvioon, että ulkomaalaistaustaisia yrityksiä olisi ollut 6 400 ja ne olisivat työllistäneet yli 20 000 henkeä.

Tilastokeskuksen jaottelu yrittäjän äidinkielen mukaan on kuitenkin vertailukelpoinen. Sen mukaan niin sanottujen mamu-yritysten määrä kasvoi 50 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2010, ja yritysten määrä on nyt noin 6 000.

Suuri osa eli noin 40 prosenttia maahanmuuttajafirmoista toimii pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi suosituimpia paikkoja ovat maakuntien pääkaupungit.

Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät touhuavat paljolti omissa oloissaan tai keskenään. Siitä kertoo osaltaan se, että vain alle prosentti Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenestä on maahanmuuttajia.

Ulkomaalaistaustaiset levittäytyvät muillekin aloille kuin pikaruokayrittäjiksi. Kahvila-ravintoloista kuitenkin joka viides on ulkomaalaistaustaisen hallussa.

– Erityisesti liike-elämän palveluja tarjoavat yritykset ovat kasvava ala. Esimerkiksi virolaisilla on paljon rakennusfirmoja sekä kiinteistö- ja siivousfirmoja, tietää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Kimmo Hyrsky.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja EK:n Hyrsky pitävät ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä suurena mahdollisuutena ja hyvänä asiana Suomelle.

– Tänne tarvittaisiin lisää maahanmuuttajayrittäjiä, jotka ovat liikemiehiä ja yrittäjiä jo lähtömaassaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvuyrittäjät ovat usein maahanmuuttajia. Kun katsoo historiaa, aika monen vanhan suomalaisyrityksen taustalta löytyy ulkomailta tulleita: Fazer, Finlayson, Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann, Hyrsky luettelee.

Lisää aiheesta Sunnuntaisuomalaisessa.