HS: Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Peter Kariuki: Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta 9.9.2012

Maa­han­muut­ta­jien ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus on py­sy­nyt Suo­mes­sa vä­häi­se­nä sii­tä as­ti, kun ul­ko­maan kan­sa­lai­set sai­vat en­sim­mäi­sen ker­ran ää­nes­tää kun­ta­vaa­leis­sa vuon­na 1992. On huo­les­tut­ta­vaa, jos ää­nes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen ei pe­rus­tu tie­toi­seen pää­tök­seen vaan tie­don puut­tee­seen tai syr­jäy­ty­mi­seen.

Kun­ta­vaa­leis­sa ää­ni­oi­keus on Suo­mes­sa py­sy­väs­ti asu­vil­la hen­ki­löil­lä. EU:n ja Poh­jois­mai­den kan­sa­lai­set voi­vat ää­nes­tää asut­tuaan 51 päi­vää ko­ti­kun­nas­saan Suo­mes­sa. Näi­den aluei­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vil­ta edel­ly­te­tään, et­tä ko­ti­kun­ta­lain mu­kai­nen ko­ti­paik­ka on ol­lut suo­ma­lai­ses­sa kun­nas­sa vä­hin­tään kah­den vuo­den ajan.

Ää­ni­oi­keut­ta vail­le jää­vät hen­ki­löt, joi­den oles­ke­lu Suo­mes­sa on mää­ri­tel­ty vä­liai­kai­sek­si.

Ul­ko­mail­ta muut­ta­nei­den ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus on yk­si kes­kei­nen ko­tou­tu­mi­sen ja osal­li­suu­den mit­ta­ri uu­des­sa ko­ti­maas­sa. Vaik­ka Suo­men ko­tout­ta­mis­toi­mia pi­de­tään kan­sain­vä­li­ses­ti kor­kea­ta­soi­si­na, maa­han­muut­ta­jien ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus on py­sy­nyt va­li­tet­ta­van vä­häi­se­nä.

Ul­ko­maan kan­sa­lais­ten ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus kun­ta­vaa­leis­sa ei ole ker­taa­kaan ko­hon­nut suu­rem­mak­si kuin niu­kas­ti yli kah­teen­kym­me­neen pro­sent­tiin.

Vuo­den 2008 kun­ta­vaa­leis­sa ää­ni­oi­keu­te­tuis­ta ul­ko­maan kan­sa­lai­sis­ta oi­keut­taan käyt­ti 19,6 pro­sent­tia. Ylei­nen ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus liik­kuu kun­ta­vaa­leis­sa 60 pro­sen­tin tie­tä­mil­lä.

Myös muual­la Eu­roo­pas­sa maa­han­muut­ta­jien ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus jää syn­ty­pe­räis­tä väes­töä vä­häi­sem­mäk­si. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa ul­ko­mai­den kan­sa­lai­set ää­nes­tä­vät kui­ten­kin vilk­kaam­min kuin Suo­mes­sa.

Yk­si syy pie­nem­piin pro­sent­ti­lu­kui­hin saat­taa ol­la, et­tä maa­han­muut­to Suo­meen on vie­lä tuo­re il­miö. Ta­val­li­ses­ti ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus kas­vaa, kun hen­ki­lö on asu­nut maas­sa pit­kään ja op­pii tun­te­maan pai­kal­li­sen puo­lue­jär­jes­tel­män ja vai­kut­ta­mi­sen kei­not.

Suo­men maa­han­muut­ta­ja­väes­tö on mel­ko he­te­ro­gee­ni­nen. Po­liit­ti­nen jär­jes­tel­mä ra­ken­tei­neen on saat­ta­nut jää­dä mo­nil­le vie­raak­si. Puo­lueet ovat vas­ta vii­me ai­koi­na al­ka­neet ot­taa maa­han­muut­ta­jia huo­mioon toi­min­nas­saan, ja maa­han­muut­ta­jia on ol­lut aiem­paa enem­män eh­dol­la vaa­leis­sa.

Jois­sain ryh­mis­sä ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus jää huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­ver­toa vä­häi­sem­mäk­si. Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta Suo­meen tul­leet ää­nes­tä­vät har­vem­min kuin ne, jot­ka ovat ko­toi­sin toi­sis­ta Eu­roo­pan mais­ta.

Vaa­li­pii­rien vä­li­siä ero­ja syn­tyy esi­mer­kik­si sil­loin, kun suo­sit­tu eh­do­kas on on­nis­tu­nut mo­bi­li­soi­maan oman vaa­li­pii­rin­sä maa­han­muut­ta­jat ää­nes­tä­mään. Ero­ja se­lit­tää myös maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien kes­kit­ty­mi­nen tie­tyil­le alueil­le.

Pas­sii­vi­sim­pia ää­nes­tä­jiä ovat nuo­ret, se­kä maa­han­muut­ta­jien et­tä val­ta­väes­tön kes­kuu­des­sa. Suo­mes­sa myös nais­ten ak­tii­vi­suus jää maa­han­muut­ta­jien jou­kos­sa usein mie­hiä vä­häi­sem­mäk­si.

Ää­nes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen voi vai­kut­taa myös se, et­tä osa maa­han­muut­ta­jis­ta tu­lee mais­ta, jois­sa po­liit­ti­ses­ta osal­lis­tu­mi­ses­ta ran­gais­taan.

Jos ei ole kas­va­nut de­mo­kra­tias­sa ei­kä tun­ne kan­san­val­lan pe­riaat­tei­ta, osal­lis­tu­mi­nen on epä­to­den­nä­köi­sem­pää. Li­säk­si osal­lis­tu­mis­ta vä­hen­tä­vät työ­elä­män ul­ko­puo­li­suus ja heik­ko so­sio­eko­no­mi­nen ase­ma.

Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­ta te­kee oi­keus­mi­nis­te­riön kans­sa yh­teis­työ­tä li­sä­täk­seen maa­han­muut­ta­jien tie­toi­suut­ta sii­tä, mi­ten he voi­vat osal­lis­tua yh­teis­kun­nal­li­seen vai­kut­ta­mi­seen.

Oi­keus­mi­nis­te­riö on pai­nat­ta­nut vaa­li­ma­te­riaa­lia lä­hes kah­del­la­kym­me­nel­lä eri kie­lel­lä. Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­ta vä­lit­tää tie­toa suo­raan maa­han­muut­ta­jien omil­le jär­jes­töil­le eri puo­lil­la Suo­mea. Tär­keää oli­si hyö­dyn­tää enem­män myös so­siaa­lis­ta me­diaa se­kä vie­ras­kie­lis­ten omia me­dioi­ta ja tie­do­tus­ka­na­via.

Syk­syn kun­ta­vaa­le­ja var­ten suun­ni­tel­mis­sa on kan­sa­lais­läh­töis­tä de­mok­ra­tia­lä­het­ti­läs­toi­min­taa. Oi­keus­mi­nis­te­riö kou­lut­taa maa­han­muut­ta­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jia, jot­ta he voi­vat vä­lit­tää vies­tiä osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta eteen­päin.

Myös puo­luei­den oli­si syy­tä ak­tii­vi­ses­ti tie­dot­taa toi­min­nas­taan maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le. Jä­se­nyy­den li­säk­si maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­la ih­mi­sil­lä tu­li­si ol­la ai­to mah­dol­li­suus pääs­tä puo­lueen luot­ta­mus­teh­tä­viin, mi­kä­li kiin­nos­tus, kie­li­tai­to ja osaa­mi­nen sii­hen riit­tä­vät.

Kir­joit­ta­ja on Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­nan pää­sih­tee­ri.