Taloussanomat: Vapaa liikkuvuus on EU:ssa kohta muisto vain

Taloussanomat: Vapaa liikkuvuus on EU:ssa kohta muisto vain 15.9.2012

Vastedes saatat seisoa passijonossa myös Schengen-maihin matkustaessasi, sillä EU-maat suunnittelevat rajatarkastusten palauttamista. Vaikka liikkuvuuden rajoittaminen hidastaa kauppaa ja työmarkkinoita, laittoman siirtolaisuuden haitat pelottavat viranomaisia vielä enemmän.

Euroopan unionin jäsenmaat pääsivät kesäkuun alussa sopuun suunnitelmista rajoittaa vapaata liikkuvuutta Schengen-alueella. Luxemburgiin kokoontuneet sisäministerit painottivat rajatarkastuksien tärkeyttä laittoman siirtolaisuuden ehkäisemiseksi.

Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä viime vuonna leimahtaneet levottomuudet näkyvät selvästi siirtolaistilastoissa. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin mukaan laittomien rajanylitysten määrä kasvoi Schengenin ulkorajoilla viime vuonna 35 prosentilla.

Vapaa liikkuvuus on myös koetuksella, mikäli eurokriisin syveneminen saa aikaan massiivisen eteläeurooppalaisten työnhakijoiden vyöryn. Viimeksi toukokuun lopulla Iso-Britannian sisäministeri Theresa May esitti huolensa kasvavasta siirtolaisvirrasta.

Ranskalla on ollut halua vetäytyä Schengen-sopimuksesta ainakin väliaikaisesti, koska maahan pyrkii yhä väkeä muun muassa Tunisiasta ja Libyasta.

MTV3:n, Aamulehden ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston TNS-gallupilla heinäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan lähes neljä kymmenestä suomalaisesta kannattaa perinteisten rajatarkastusten palauttamista EU-maiden välille.

Vaikutukset Suomeen vähäisiä

Suomessa sisärajatarkastuksilla ei olisi kummoisia vaikutuksia. Laittomasti maahan tulevia ei meillä käytännössä ole. Manner-Euroopassa tai Välimerellä tilanne on toinen. Vuotoa Schengen-alueelle tulee ennen kaikkea ongelmarajalta Turkin kautta Kreikkaan.

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka muistuttaa, ettei Suomessa ole paljon laittomia maahantulijoita tai laitonta työvoimaa.

– Suomessa työmarkkinaongelmat liittyvät ulkomaisen työvoiman osalta ennen kaikkea veronkiertoon sekä kysymyksiin työntekijöiden oikeuksista ja halvan työvoiman hyväksikäytöstä, Björkbacka toteaa.

– On selvää, että intressi rajatarkastusten käyttöönottoon on korkeampi esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa kuin Suomessa.

Björkbackan mukaan ulkomaisen työvoiman tarve ei ole meillä ainakaan lähiaikoina kovin suurta. Vaikka rajat menisivät kokonaan kiinni, työvoimaa riittää.

"Tarkastukset eivät vaikuta millään tavalla liikkuvuuteen"

Sisämarkkinoiden toimivuuden tehostaminen on yksi Euroopan unionin tavoitteista. Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on korostanut, miten tärkeää sisämarkkinoiden toimivuus on tulevalle kasvulle.

Sisäministeriön virkamiehen mukaan rajatarkastusten ja sisämarkkinoiden kehittämisen välillä ei kuitenkaan ole ongelmaa. Rajatarkastus on yksinkertaisesti vain rajatarkastus.

– Eiväthän tarkastukset vaikuta millään tapaa liikkuvuuteen. Sama tavara ja ihmiset liikkuvat. Ainoa ero on se, että joudutaan pysähtymään rajalla, tarkastetaan kuka on ja annetaan jatkaa matkaa, toteaa erityisasiantuntija Kalle Kekomäki sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksiköstä.

Kekomäki muistuttaa, että voimaantullessaan rajoitukset koskisivat lähinnä kulloinkin ongelmarajaksi määritettyjä reunarajoja. EU:n sisärajat pyrittäisiin pitämään auki.

Todellisuudessa tilanne tuskin olisi kuitenkaan näin yksinkertainen. Paineita rajojen tarkempaan valvontaan on myös Keski-Euroopan maiden välillä. Schengen-alueelle jo tulleita siirtolaisia on runsaasti.

– Toki ideaalitilanteessa ajetaan moottoritietä 120 km/h rajan yli. On kuitenkin syytä muistaa, että jos rajatarkastuksia jossain otetaan käyttöön, on tilanne luultavasti jo muutenkin kehno, eivätkä sisämarkkinat toimi toivotulla tavalla, Kekomäki sanoo.

Kolaus yhteiselle idealle Euroopasta

Sisämarkkinat ovat olleet eurokriisin takia vaikeuksissa. Esimerkiksi tärkeä pääomien liikkuvuus on hiljentynyt merkittävästi. Rahamarkkinat ja sijoittajat pysyttelevät Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan entistä enemmän maiden rajojen sisäpuolella.

Vaikka liikkuvuuden rajoitusten ei pitäisi vaikuttaa sisämarkkinoiden toimivuuteen käytännössä, rajojen tiukempi valvonta vaikuttaa helposti ihmisten mieliin.

Vuodesta 1995 alkaen sovellettu Schengenin sopimus on yksi yhteiseurooppalaisen hengen kulmakivistä. Vaikka nyt puhutaan "vain" väliaikaisista liikkuvuuden rajoituksista, on keskustelu jo itsessään kolaus rajat ylittävän eurooppalaisuuden idealle.

Kansalliset protektionistiset voimat monissa maissa liputtavat nyt suljetumman Euroopan ja suljetumpien kansallisvaltioiden puolesta. Tällainen liikehdintä on vähintäänkin vahingollista sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.