Vantaan Sanomat: Kunniaväkivallan perinne on saatava katkeamaan

Vantaan Sanomat: Kunniaväkivallan perinne on saatava katkeamaan 20.1.2010

Niin sanotun kunniaväkivallan arvellaan yleistyvän Suomessa entisestään. Tähän johtaa se, että suuri osa turvapaikanhakijoista tulee Suomeen kulttuureista, joissa kunniaväkivaltaa esiintyy. Tällaisia maita ovat muiden muassa Kosovo, Turkki, Afganistan, Irak ja Somalia. Kunniaväkivallan kulttuuri liittyy myös kurdien kulttuuriin.

–Viranomaiset, kuten poliisi, eivät tilastoi kunniaväkivaltaa erikseen. Rikoslakimme ei tunne kunniaväkivaltaa erillisenä ilmiönä. Kunniaväkivaltaa on enemmän kuin luullaan, mutta sitä ei ole tilastoitu, Länsi-Vantaan maahanmuuttajakoordinaattori Pirkko Matkaselkä sanoo.

Jonkinlaista osviittaa Suomenkin tilanteesta antaa Ruotsissa viime vuonna tehty tutkimus, jonka mukaan yli 10 prosenttia tytöistä ja nelisen prosenttia pojista elää Tukholmassa kunniaan perustuvan kontrollin alla.

Kunniaväkivallalla tarkoitetaan henkilön fyysistä tai psyykkistä painostusta tilanteessa, jossa tätä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta.

–Yleisimmin kunniaväkivallan kohteena on tyttö tai nainen, jonka teko aiheuttaa hänen lähisuvulleen julkista häpeää patriarkaalisen (miesten hallitseman) arvomaailman näkökulmasta.

Kunniaväkivallan äärimuoto on niin sanottu kunniamurha, jollainen tapahtui juuri Tukholmassa vuonna 2002, kun kurdi-isä ampui oman tyttärensä. Ruotsissa on lähivuosina sattunut useita tapauksia, joissa vanhempia on epäilty nuorten tyttöjen heittämisestä alas parvekkeelta, mutta näyttöä epäilyille ei saatu.

–Tukholman ampumistapauksen jälkeen Suomessa herättiin ilmiön olemassaoloon, Matkaselkä toteaa.

Työssään Vantaalla hänelle on tullut vastaan lähinnä tapauksia, joissa voi puhua psyykkisestä kunniaväkivallasta. Eräs maahanmuuttajataustainen yksinhuoltajaäiti oli hyvin pelokas, hän pelkäsi, että hänen tyttärensä kidnapataan ja tytär joutuu pakkoavioliittoon isänsä sukulaisen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Amoral-hankkeen työntekijän kanssa Matkaselkä tapasi naista salaisessa paikassa, jossa tämä kertoi tilanteestaan.

–Myöhemmin kuulin, että pakkoavioliittoa ei tullut.

Matkaselän mielestä Suomessa ei pidä hyväksyä kunniaväkivaltakulttuuria millään tavoin.

–Esimerkiksi monissa arabimaissa perheväkivalta nähdään perheen sisäisenä asiana, eikä lainsäädäntö siihen puutu. Kun tällaisesta kulttuurista tullaan Suomeen, voi olla, että tulijat eivät ole kuulleetkaan tasa-arvosta ja naisten oikeuksista, Matkaselkä sanoo.

Kulttuureissa, joissa kunniaväkivallan perinne elää, miehen kunnia määritellään sen mukaan, kuinka kunniallisesti ja siveellisesti hänen perheenjäsenensä elävät. Jos mies ei kunniaansa puolusta, voi hän itse joutua yhteisönsä paheksumaksi.

–Kunniaväkivallaksi määritellään myös naisten ympärileikkaus ja vastentahtoinen raskauden keskeytys, Matkaselkä kertoo.

Maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan normeihin vie aikaa, ja monissa perheissä myös äidit tukevat kunniakulttuuria, koska eivät uskalla vastustaa miehiä. Osa myös tukeutuu vuosisataiseen perinteeseen, kun ei muutakaan tapaa tiedä.

Kunniakonflikteissa maahanmuuttajataustaisia tyttöjä rajoitetaan monilla tavoin: heistä jotkut eivät ehkä saa osallistua koulun ehkäisyvalistukseen, eivät joskus edes liikuntatunnille, käydä harrastuksissa tai tavata poikapuolisia ystäviä. Tavanomaista on, että nuoret naiset asuvat perheidensä kanssa, kunnes menevät naimisiin.

–Maahanmuuttajataustaiset yhteisöt tarvitsevat koulutusta ja tukea kunniakoodiston ymmärtämiseen ja siihen liittyvien haitallisten perinteiden kitkemiseen, Matkaselkä painottaa.

Hän puhui kunniaväkivallasta Zonta-järjestön seminaarissa Myyrmäessä. Länsi-Vantaalla toimiva Zonta Club Vantaa II kuuluu Zonta International -järjestöön, jonka tavoitteena on naisten aseman kehittäminen ja vahvistaminen. Järjestön Luetaan yhdessä -kampanja auttaa maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä pääsemään paremmin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Zontat ovat mukana järjestämässä Vantaan Tammirinteen vastaanottokodin lasten virkistystoimintaa.